Oikeatiko kaikki työssäkäyvät äidit ihan arkena lasten kanssa puuhaa paljon kaikenlaista ekstraa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Meidän normaali arki on sitä, että käydään töissä, hoidossa ja koulussa. Sitten syödään, tehdään läksyt. Pari kertaa viikossa on harrastuspäivä ja ulkoillaan omalla pihalla. Ehkä kerran viikossa käydään kylässä tai meillä käy vieraita. Uimahallissa käydään ehkä kuukauden välein koko perheellä. Leffassa ehkä kerran vuodessa. Samoin jossain Huimala/Hoplop ehkä kerran vuodessa. Omalla pihalla menee arki hyvällä säillä. Siinä on keinut, hiekkalaatikko, liukumäki ja trampoliini. Huonoilla säillä arkena leikitään sisällä sisäleluilla ja tehdään yhdessä ruokaa ja muita askareita. Saunotaan illalla ja joskus vuokrataan leffa.

Nyt lomalla ehtii kierrellä rantoja, leikkipuistoja, käydä metsäretkellä, kyläillä enemmän kavereiden ja sukulaisten kanssa. Pitää grillijuhlat pihalla. Käydä jätskillä, lähistön museossa, vieraassa kaupungissa yms.
Pystytetään teltta omalle pihalle, käydään pyöräretkellä, puhalletaan saippuakuplia, pelataan koko perheen jalkapallomatseja ja sulkapalloa sekä pihasählyä, Mölkkyä ja krokettia. Grillataan, paistetaan muurikkalättyjä, kiikaroidaan lintuja, käydään maauimalassa. Moni on kommentoinut että "toihan on ihan arkea", lomalla tehdään jotain "hienompaa". Ettekö te arkena koskaan ole ihan vaan normaalisit kotona ja miten ihmeessä ehditte tehdä kotityöt yms?

Kyllä mekin se ulkomaanreissu tehdään, mutta vasta talvella talvilomalla mennään etelään. Meidän mielestä lomalla Suomessa on ihanaa ja niin paljon kaikkea tekemistä mitä ei arkena ehdi eikä jaksa. Kesäloman aikana käydään yhdessä huvipuistossa tms (jollaisiksi lasken myös muumimaailmat yms), mutta muuten loma menee ihanasti kotiympyröissä kaikenlaista puuhaillen.

Ihmettelen vaan, että meidän lomailujutut tosiaan on monille ihan arkea?
 
No voin vastata että ei todellakaan :D kyllä harvaan taitaa jäädä ne perheet jotka jotain tekee, suurin osa toivoo että päiväkoti hoitaa ulkoilutkin iltapäivällä ettei itse enään illalla tarvitse.
 
Kotiäidit ne taitaa olla niitä, jotka odottaa kieli pitkällä miehen lomaa ja että pääsee ulkomaille ja pois kotiympyröistä. Kyllä luulis jokaisen työäidin nauttivan kun saa ihan vaan olla kotona kaikessa rauhassa ja tehdä niitä pieniä ihania asioita, mitä arkena ei (tarpeeksi) ehdi.
 
Meillä on ihan samankuuloinen kesä kuin teillä. Ei mitään superekstraa, vain mukavaa yhdessäoloa.

Talvella tulee ulkoiltua todella vähän koko perheen kanssa. Mutta muuten talvellakin ollaan hyvin perhekeskeisesti ja vähän väistelläänkin sellaisia ruuhkaisia tapahtumia. Toki joskus käydään konserteissa ja lastentapahtumissa, mutta hyvin harvakseltaan. Suurin osa ajasta eri tapahtumissa menee jonottamiseen, kotona pidetään 100% hauskaa silloin kun siihen ryhdytään :)
 
Kyllähän sitä meillä grillataan muulloinkin kuin lomalla. Tai käydään kävelyllä tai pyöräilemässä. Tai uimahallissa. Mutta eihän arkipäivänä nyt paljonkaan noista ehdi tehdä, mutta viikonloppuisin enemmän.

Miksi elää pitäisi vain lomalla, kerran vuodessa? Mutta en minä lomallekaan mitään superhypererikoista äksöniä tarvitse. Meillä usein tehdään samoja asioita kuin arkenakin, mutta vaan enemmän.
 
  • Tykkää
Reactions: Anatolia
Mulla on vähän erilainen asenne.
Eli joka päivästä yritän tehdä jollain lailla ´juhlaa´.Joko grillaaminen, leipominen, piknik, ratsastus (omia hevosia pihassa) jne.
Joka päivä JOTAIN josta lapset innostuvat.
Tänään se oli leipomista, tehtiin yhdessä kahvikakku.Ja seuraavaksi lähdetään saunaan,oltaisi haettu saunavastat mutta sataa liikaa.
Kesällä vähintään kerran kuussa käydään huvipoistoissa. Eli n.3-4 kertaa Puuhamaa,kesämaa tms kohdetta per kesä.Ulkomailla ei käydä ollenkaan,hevosten takia.
Mulle tämä on mahdollista,kun toimin yrittäjänä kotona. Jos olisin ulkopuolisella töissä,en usko että jaksaisin.
 
Ei mun mielestä pidä opettaakaan lapsille, että kokoajan on jotain hienoa ja spesiaalia ja lomilla sitten ekstramegalomaanista äksöniä. Tottakai kivaa yhdessäoloa pitää olla, mutta on tärkeää oppia iloitsemaan pienistä asioista. Kohta ei sitten mikään riitä, jos kokoajan on jotain hienoa. Arki kuuluukin olla arkea. Harrastuksia ja ulkoilua ja sellaista toki on joinain iltoina, mutta ihan se kotona olo on meidän mielestä ihan kivaa, syödään, käydään pesulla, luetaan kirjaa ja mennään nukkumaan. Se on sitä perusturvaa ja läheisyyttä se. Sitten on mukava viikonloppuna vaikka lähteä kyläilemään tai elokuviin tms. Mun mielestä lapset tarvitsevat sellaista olemista vaan, että oppivat itsekseen viettämänä aikaa, eikä sellaista elämää, että ollaan kokoajan menossa tukkaputkellä hoploppiin, kylpylään, huvipuistoon, jne jne.
 
No me reissataan paljon. Käydään ulkomailla 1-3krt vuodessa. Etelässä käydään harvoin, vaan yleensä noin viiden päivän kaupunkilomat Euroopassa ovat mieluisampia. Viimeksi käytiin Wienissä.
Suomessa tehdään kylpyläreissuja pari kertaa vuodessa ja yhden yön hotellireissuja esim. Tamperelle aina silloin tällöin. Uimassa käydään kerran viikossa ja lapsella on harrastuksia ollut 1-3krt viikossa.
Asutaan maalla ja kaupungilla käydään koko perhe ehkä pari kertaa kuussa. Museoista ja näyttelyistä tykätään. Talvella käydään jossakin laskettelukeskuksessa ja hiihdetään miltei päivittäin.
Kirjastossa käydään kerran viikossa ja kyläillään myös kerran viikossa. Aika paljon tehdään veljeni perheen kanssa pieniä retkiä ihan arkenakin.

Eipä me kotona mitään niiiin ihmeellistä tehdä. Ulkoillaan ja leikitään. Joskus askarrellaan ja uokrataan leffa jne.
 
poika on onneksi samaa sorttia kuin vanhemmat, että elämää on niin paljon korvien välissä, ettei sitä saa olla liikaa niiden ulkopuolella koska se olisi häiriöksi. me tultaisiin muutamassa päivässä hulluksi jos olisi tukkaputkiohjelmaa.

yksi tai kaksi erikoisempaa juttua viikkoon on hyvä, ja erikoista on mummolareissu, kylässä käynti... mutta joka päivä yritän huolehtia siitä, että on juteltu hetki rauhassa niin että lapsella on tunne, että elämysten kuuluu siirtyä päästä toiseen.
 
Kukin tehkööt mitä tykkää.

Meillä yhden lapsen kanssa tehdään "liikaakin", noita huvituksia ehkä 2-3 kertaa viikossa + mahdollisuuksien mukaan viikonloppuina (siis tyyliin uimahallia, huvipuistoa, hoplop-tyyppistä sisäleikkipuistoa, junibackenia yms). Mielummin tykkäisin rauhallisista koti-illoista mutta tuon lapsen kanssa on harvoin rauhallista joten noin saa muille taattua sitä rauhaa.

Muuten itse tykkäisin mennä sen mukaan mitä huvittaa. Esim kesälomilla useampi kohde ja sitten muuten arkena milloin jaksaa ja huvittaa.
 
Kukin tehkööt mitä tykkää.

Meillä yhden lapsen kanssa tehdään "liikaakin", noita huvituksia ehkä 2-3 kertaa viikossa + mahdollisuuksien mukaan viikonloppuina (siis tyyliin uimahallia, huvipuistoa, hoplop-tyyppistä sisäleikkipuistoa, junibackenia yms). Mielummin tykkäisin rauhallisista koti-illoista mutta tuon lapsen kanssa on harvoin rauhallista joten noin saa muille taattua sitä rauhaa.

Muuten itse tykkäisin mennä sen mukaan mitä huvittaa. Esim kesälomilla useampi kohde ja sitten muuten arkena milloin jaksaa ja huvittaa.

Eikö teillä muut lapset protestoi tuota, että yksi pääsee kivoihin paikkoihin ja muut odottaa sillä välin kotona??
 
Arkena pari-kolme kertaa viikossa jotain ns. ekstraa normaalin arjen oheen. Niin vielä, että kesällä enempi kuin talvella. Siis nää on kyläilyä, pyöräretkeä, uimista, mökkeilyä yms.
Lomalla yleensä joka päivä, vaikkei otetakaan siitä stressiä tai pakkoa, tulee vaan tehtyä. Joinain päivinä lomalla useampikin kiva juttu.

Tänä kesänä mulla on loma vasta elokuussa ja tehdään kyllä kivoja kesäjuttuja jo ennenkin elokuuta ;)

Onhan se myös äidin viiteliäisyydestä kiinni. Onhan se helpompi vielä muksulauma Lintsille kuin kasvattaa niiden kanssa herneitä kotipihalla pitkäjänteisesti.
 
Mä teen vuorotyötä ja kyllä mä silti touhuan arkenakin lasten kanssa kaikkea kivaa, lapsia on kolme kotona asuvaa. Kotityöt mä teen yleensä yksin, ukko jossain jutuissa auttelee, käy esim.ruokakaupassa usein ja tiskaa. Meillä on aina paikat tiptop ja pyykkikori ei täyty likapyykistä, tuttavat usein ihmetteleekin että meillä näin siistiä. Mä leivon tosi usein, monta kertaa viikossa, kerkeen urheilla yms...lasten kanssa käydään metsäretkillä, uimassa, urheilukentällä, leikkipuistossa, pyöräilemässä jne...kyllä sitä arkenakin ehtii jos vaan viitsii...mulla aamuvuorot loppuu puol kolmelta tai kolmelta, kotona olen n.neljältä (pitkä työmatka)...teen ruuan, syödään ja hyvin siinä ehtii vielä ulkoilla, harrastaa ja leipoa ym. mukavaa ennen kun on iltapesujen ja satujen aika...me ollaan kyllä melko energistä sakkia koko perhe...
 
Kyllä mulla on ollut aina parhaiten aikaa äitiyslomalla ja kotihoidontuella keksiä kaikkea mukavaa, töissäkäynti ja opiskeleminen on vienyt sen verran aikaa ettei ole enää ollut kovin paljon voimia erikoisuuksiin. Tykkään paljon touhuta lasten kanssa ja siksi varmaan kotiäitiys on sopinut mulle hyvin, on aikaa ja energiaa :)
 
[QUOTE="vieras";26538007]Eikö teillä muut lapset protestoi tuota, että yksi pääsee kivoihin paikkoihin ja muut odottaa sillä välin kotona??[/QUOTE]

Ei. Kyllä nuo muutkin varmaan keskivertolapsia enemmän pääsevät huvituksiin. Kuopus on vasta 1,5v eikä osaa noita enempää vaatia eikä sen puoleen 7v kehitysvammainen esikoinenkaan. Hyvin viihtyvät ihan lähileikkipuistoissa, metsäkävelyillä, kirjastokäynneillä, vieressä olevalla kentällä pelaamassa jalkapalloa tai vaan kotona.
 
[QUOTE="meikku";26537582]Mulla on vähän erilainen asenne.
Eli joka päivästä yritän tehdä jollain lailla ´juhlaa´.Joko grillaaminen, leipominen, piknik, ratsastus (omia hevosia pihassa) jne.
Joka päivä JOTAIN josta lapset innostuvat.
Tänään se oli leipomista, tehtiin yhdessä kahvikakku.Ja seuraavaksi lähdetään saunaan,oltaisi haettu saunavastat mutta sataa liikaa.
Kesällä vähintään kerran kuussa käydään huvipoistoissa. Eli n.3-4 kertaa Puuhamaa,kesämaa tms kohdetta per kesä.Ulkomailla ei käydä ollenkaan,hevosten takia.
Mulle tämä on mahdollista,kun toimin yrittäjänä kotona. Jos olisin ulkopuolisella töissä,en usko että jaksaisin.[/QUOTE]

Kun esikkopari oli meillä alle kouluikäinen, niin itsekin pidin periaatteena että joka päivä oli jotain kivaa (siis kotiäitinä ollessani). Kirjasto, uimahalli, eväsretki toiselle puolelle kaupunkia, leipomista...

Sain aikaiseksi aikas vaativia lapsia :( Kun nuoremmat sisarukset syntyivät, alkoivat nämä vanhemmat odottaa koko ajan suureellisempia asioita. Olisi pitänyt siirtyä jo ulkomaan lomiin ja lasten konserteista rokkikonsertteihin (joihin ei tietenkään suurin piirtein kymmenvuotiaita voi yksin päästää). Tahdin on määränneet kuitenkin aina ne perheen pienimmät, joten kovin on mököttävää sakkia tuo esikkoporras verrattuna meidän vähääntyytyviin pienokaisiin.

En sano että teillä kävisi näin, mutta pidä nyt kuitenkin varasi mihin lapset totutat :)
 
Mun työ mahdollistaa myös arkivapaita ja lapsille vähäiset hoitopäivät. En tiedä mitä ekstralla tarkoitetaan, mutta kyllä arkena on tällekin alkukesälle käyty tivolissa, uimakoulussa, sirkuksessa, kyläilty yms.
 

Yhteistyössä