Tää on ihan hirveetä..

Mulla on nyt tätä hirveetä masennusta jatkunu kohta kuukauden, eikä loppua näy. En jaksa siivota, tiskata, laittaa ruokaa ja hyvä et jaksan hampaat pestä. Koiran ulkoilutuskin tuntuu ylivoimaselta, mikä tuntuu todella väärältä koiraa kohtaan. Itkettää.. Mulla on sellanen olo, että kohta pitää lähteä osastolle hoitoon. Nyt on rv10. Onko tää raskauteen liittyvää? Mulla kyllä puolitettiin yks lääke raskauden vuoksi, mutta kun en jaksa elää tätä elämää, kaikki tuntuu vaan niin paskalta ja kurjalta. Apua. Mitä teen? Tääl kotonakin on niin paskasta..

 

Käy lääkärissä puhumassa lääkityksestäsi, voi toki olla että olo helpottuu alkuraskauden jälkeen.

 

Puhuin just eilen lääkärin kanssa, mut lääkityksiin ei muutosta ettei sikiölle tule mitään vaurioita.. Kait se on lähettävä osastolle etten tee itelleni mitään.. Onko kellään muulla ollut näin paha olla?

 

:hug: Mulla oli kuvaamasilainen olo esikoista odottaessani. Syy löytyi kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Kannattaa pyytää tarkistamaan. Ja toinen, älä nyt ole liian ankara itsellesi. Olosi kun ei ole sinun syysi!

 

en ollut masentunut, mutta niin väsynyt, etten saanut mitään aikaiseksi. tuntuu varmasti kurjalta, kun ihmiset ovat iloisia ja touhuavat ja itse ei jaksa mitään. jaksamista ja hae heti apua kun siltä tuntuu. parempi aikaisn kuin liian myöhään

 

Täytyy pyytää lähete labraan.. Jospas tämä tästä..

 

Mies yrittää mua kovasti piristää ja haluaa viedä tänään lintsille ja syömään. Täytyy varmaan yrittää lähteä. Jospas sitä vähän piristyis, olen kumminkin ollu 85% kuukauden ajan kotona.

 

Kiitos tsempeistä. Olette ihania!

 

Mies yrittää mua kovasti piristää ja haluaa viedä tänään lintsille ja syömään. Täytyy varmaan yrittää lähteä. Jospas sitä vähän piristyis, olen kumminkin ollu 85% kuukauden ajan kotona.

Lähde ihmeessä, ja koita nauttia

 

Sinä selviät! Pyydä tosiaan labralähete ja hae apua ajoissa! Kannat sisälläsi uutta elämää, pidä teistä molemmista huolta!!

 

Niinpä taidan tehdä. Kiitos vielä kun jaksatte "kuunnella" mun valitusta.

 

On todettu vakava masennus, en tosin ole raskaana, mutta kaikenlaista isoa kriisiä kokoajan päällä. Nyt lyötiin toinenkin diagnoosi kehiin, ja taas uuden lääkityksen alottamista, ja katsomista että toimiiko lääke.

Tuntuu että olen olemassa, vaikka en elä tällä hetkellä

 

Mulla on menossa myös alkuraskaus ja väsymys ja aikaansaamattomuus on todella nujertavaa. Ei oikeasti meinaa jaksaa mitään ja liikkeetkin on kuin hidastetut. Voisin nukkua ihan koko ajan ja jos ei nukkua niin vain maata.

Ihan varmasti helpottaa hieman sekin kun raskaus etenee. Nämäkin oireet voi olla todella massiivisia, lohduttaako sinua tietää se?

Itse en kärsi masennuksesta enkä kilpirauhasesta, se tutkittiin juuri. Mutta silti ihan jo tämä raskaus saa mut nujerrettua ihan raadoksi. Tämän jaksaa kyllä kun tietää että kohta helpottaa.

Tsemppiä!

 

itsellä oli kanssa alkuraskaus tuollaista mutta helpotti sitten loppua kohden

 

ja hei! syöthän muuten raskausajan vitamiineja? itse söin niitä ladyvitoja ja jos oli hetken niitä syömättä niin sen kyllä huomas! ei jaksanu tehä yhtään mitään..

 

Ihanaa saada vertaistukea! Ja todellakin lohduttaa tietää, että oireet voivat olla massiivisia ja jo se lohduttaa tietää etten ole yksin oireiden kanssa. Mulla kanssa elämä on kuin hidastettu elokuva ja jaksan vaan maata ja kattoa jotain jenkkikökkösarjoja töllöstä. Ja onko se nyt niin hirveä asia, jos nurkissa pyörii vähän villakoiria kun ei yksinkertaisesti jaksa ottaa imuria käteen?! Joo mies siivoaa, mutta tiedätte varmaan miesten siivoustyylin.
Psykologini soitti ja haluavat nyt tiiviimpää hoitoa kohdalleni, mikä on hyvä kun lääkitys muuttunut rajusti.
Ja syön MultiVita raskaus ja imetys -vitamiinia. Pitäiskö olla lisänä jotain muuta? Nyt on tullut kyllä oksennettua paljon et kropassa ei hirveesti ole virtaa..
Ai että helpotti niin paljon kuulla muiden juttuja aiheesta, suuri kiitos kaikille!

 

Voimia sinulle!:hug: Itselläni taas samanlaiset fiilikset vaikka en ole raskaana, kaksi mukulaa tässä jaloissa jotka pitäisi jaksaa hoitaa vaikka tuntuu etten jaksa hoitaa edes itseäni ja sekös lisää syyllisyyttä. Eilen taas mietin itsetuhoisia asioita mutta tiedän etten voi sitä lasten takia tehdä..
Onneksi nämä olot eivät ole pysyviä, aina tulee parempia päiviä ja varmasti sinunkin olosi pian hellittää! Oikein aurinkoista kesää sinulle, sekä onnellista odotusta. Toivottavasti saat asiasi kuntoon.

 

ja seuraava neuvo auttaa ainakin vähän, ulkoilu! joo tiedän ettei nappaa mutta ulkoiluksi lasketaan auringossa pihalla/parvekkeella löhöily ja vaikka musiikin kuuntelu tai lukeminen. itseä ainakin piristää heti kun on hetken auringossa..

 

Kiitos Lilya! Voimia myös sulle! Toivon että alkais helpottaa jo tää paska olo.. Täytyy mennä pihalle istuskelemaan.

 

Masennus on vaikea sairaus vaikka jotkut haluaa pitää sitä asenne kysymyksenä. Tsemppiä sulle. Toivottavasti helpottaa pian.