Viikot vierii eikä aina meinaa itse enää muistaa mikä parhaillaan on menossa, hui, syyskuuhun ei ole enää niin pitkä aika!
Täällä ollaan kuumeisen esikoisen kanssa kotona, käväistiin eilen päivystyksen kautta kun lämmöt huiteli jo 40 asteessa. Aika alkaa jo käydä pitkäksi ja mietinkin taas, että on sitä tekemistä alettava syksyllä jostain järjestämään (kahvittelua edes, jos ei muuta) tai tulen seinähulluksi. Kumma juttu, kun töissä käydessä valittaa kiireestä ja haluaisi kotiin, mutta kotona ollessakin tylsistyy, jos ei tekemistä ja jonnekin pihaa kauemmaksi lähtemistä ole suunniteltuna. Taitaa olla oman pään sisällä vika
Yöt menevät täällä ihan ok. Selkää jomottaa kyllä ja tyynyt otettu käyttöön muuallakin kuin pään alla. Kaiken lisäksi pahennan asiaa makaamalla edelleen selälläni, kun musta on niin kiva pitää käsiä masun päällä ja tunnustella liikkeitä sen ainoan kerran kun tulee kunnolla rauhoituttua niitä kuuntelemaan. Kylkimakuu ei siis tule kysymykseen, heh. Muljahduksia ne liikkeet edelleen lähinnä ovat, tosin pientä potkuakin on nyt välillä tuntunut. En vaan yhtään osaa sanoa, onko perätarjonta vielä muuttunut, kun ei potkut rakossa tunnu muttei myöskään aivan ylhäällä... Ekassa raskaudessa näillä viikoilla tunsin yksi yö, kun esikko kääntyi ympäri, oli semmoista sahaamista, ja meinasi jäädä poikittain jumiin ennen lopullista ympäri muljahtamista! Toivoisin, että tämäkin kääntyisi pian, kun vielä mahtuu.
Suklaata tekee mieli, olisikohan joku lähikauppa tänään auki... onko teidän muiden miehet miten suojelevia ruokailun suhteen? Mun vahtasi ekassa raskaudessa minkä kerkesi, että syön joka päivä hedelmiä ym. terveellistä, ja nytkin kun pyysin eilen kaupasta suklaata, toi papaijan Kiva kun huolehtii, mutta joskus toivoisin höllempää otetta, raskaana olevallahan on oikeus himoihinsa :saint: ja tiedän naisia, joiden miehet ovat ajaneet keskellä yötä heseihin ym. hakemaan vaimolleen herkkuja kun niitä vaativat. Eli tuntuu, ettei täällä oteta noita tosissaan ja aina pitäisi jaksaa syödä oppikirjojen mukaisesti, raskaana tai ei :/ Sellaista omaa napaa taas, että!
syksyn taimi ja tyttö 23+5
Täällä ollaan kuumeisen esikoisen kanssa kotona, käväistiin eilen päivystyksen kautta kun lämmöt huiteli jo 40 asteessa. Aika alkaa jo käydä pitkäksi ja mietinkin taas, että on sitä tekemistä alettava syksyllä jostain järjestämään (kahvittelua edes, jos ei muuta) tai tulen seinähulluksi. Kumma juttu, kun töissä käydessä valittaa kiireestä ja haluaisi kotiin, mutta kotona ollessakin tylsistyy, jos ei tekemistä ja jonnekin pihaa kauemmaksi lähtemistä ole suunniteltuna. Taitaa olla oman pään sisällä vika
Yöt menevät täällä ihan ok. Selkää jomottaa kyllä ja tyynyt otettu käyttöön muuallakin kuin pään alla. Kaiken lisäksi pahennan asiaa makaamalla edelleen selälläni, kun musta on niin kiva pitää käsiä masun päällä ja tunnustella liikkeitä sen ainoan kerran kun tulee kunnolla rauhoituttua niitä kuuntelemaan. Kylkimakuu ei siis tule kysymykseen, heh. Muljahduksia ne liikkeet edelleen lähinnä ovat, tosin pientä potkuakin on nyt välillä tuntunut. En vaan yhtään osaa sanoa, onko perätarjonta vielä muuttunut, kun ei potkut rakossa tunnu muttei myöskään aivan ylhäällä... Ekassa raskaudessa näillä viikoilla tunsin yksi yö, kun esikko kääntyi ympäri, oli semmoista sahaamista, ja meinasi jäädä poikittain jumiin ennen lopullista ympäri muljahtamista! Toivoisin, että tämäkin kääntyisi pian, kun vielä mahtuu.
Suklaata tekee mieli, olisikohan joku lähikauppa tänään auki... onko teidän muiden miehet miten suojelevia ruokailun suhteen? Mun vahtasi ekassa raskaudessa minkä kerkesi, että syön joka päivä hedelmiä ym. terveellistä, ja nytkin kun pyysin eilen kaupasta suklaata, toi papaijan Kiva kun huolehtii, mutta joskus toivoisin höllempää otetta, raskaana olevallahan on oikeus himoihinsa :saint: ja tiedän naisia, joiden miehet ovat ajaneet keskellä yötä heseihin ym. hakemaan vaimolleen herkkuja kun niitä vaativat. Eli tuntuu, ettei täällä oteta noita tosissaan ja aina pitäisi jaksaa syödä oppikirjojen mukaisesti, raskaana tai ei :/ Sellaista omaa napaa taas, että!
syksyn taimi ja tyttö 23+5