Diandra ei osaa espanjan kieltä ja nähnyt isovanhempansa viimeksi vauvana

Oijjoij. Autuasta ser on elellä ideaalimaailmassa. Toivottavasti todellisuus ei romahda niskaan liian suurina annoksina.

Armaat Akaatti ja Tuulipuku, aivan varmasti on mahdollista, että lapsiperhekin matkustaa Chileen. Mutta vaatii se aikalailla rahaa, järjestelyä, tahtoa, sinnikkyyttä jne jne. Mitä ihmeellistä siinä nyt on, että Diandran perhettä ei ole asia tarpeeksi kiinnostanut/ se ei ole ollut mahdollista / mikä lie onkaan syynä? Mitä se meille muille edes kuuluu?

Ja noihin etukäteislaskelmiinne: niihin sisältyy hurjasti JOSsitteluja. Jos lapsi on terve ja kaikki menee hyvin, jos teillä on työpaikat ja kohtuuhintaiset asunnot, jos palkka on ok, jos lomia on yhtäaikaa jos jos ja jos. On aika monta jos-tilannetta, jossa raha-asiat tai vaikkapa elämän asioiden tärkeysjärjestys kääntyvät yllättäen ihan toisinpäin.

Ja vaikka JOKU perhe onnistuiskin Chileen matkustamaan, niin on monta perhettä, joilla ei siihen ole varaa tai muuta mahdollisuutta. Kuten joskus aiemmin sanoinkin, oma isäni oli hyväpalkkaisessa duunissa, mutta meillä ei ollut varaa matkustaa ikinä minnekään. Meitä on neljä lasta (no, nykyään siis aikuista). Ja ei, ei kuule shoppailtu, en saanut uusia leluja, ei tilattu lehtiä, vaatteet, polkupyörät, sukset, luistimet sun muut perin aina isommilta sisaruksiltani. Syötiin kotona perusruokaa, ei käyty ravintoloissa, ei teattereissa ja hädin tuskin elokuvissakaan. Silti ei ollut varaa lähteä edes Ruotsiin.

 

En kysynyt oletko väittänyt tietäväsi muita paremmin. Kysyin ja kysyn uudelleen: tiedätkö sinä mielestäsi esim. minua paremmin, mihin tavallisella lapsiperheellä on varaa? Entä tiedätkö noin yleisesti ottaen paremmin kuin muut tässä ketjussa keskustelevat, mihin lapseperheellä on varaa matkustaa ja kuinka helposti matkan saa järjestettyä?

En tiedä paremmin mutta sen tiedän että useimmilla lapsiperheillä (joissa molemmilla vanhemmilla työpaikka, ei sairaita lapsia tms) jää rahaa säästöönkin, poislukien ne perheet, jotka elävät yli varojensa.

 

Katselin huvikseni, mitä reissu anoppilaan (eli sinne Turkkiin, jonne pääsee tosi halvalla ja helposti näiden kaksostemme mielestä) tulisi maksamaan meidän perheeltä.

1400 euroa halvimmillaan pelkät lennot.

Siihen toki lisäksi mun uusi passi ja vauvalle passi, eli 108 € ekstraa.

Kenties hintaa tulisi myös sille, että miehen pitää siirtää armeijaan menoa, ja saattaisipa kuulemma tulla joku sakkokin siitä ettei lapsia ole ilmoitettu Turkin väestörekisteriin - jos sakko tulee niin se on kuulemma parisataa euroa.

Helsinkiinkin pitäisi jotenkin päästä, bussimatkat sinne olisi about 80 euroa.

Niin ja toki taksilla pitäisi mennä linja-autoasemalle (jos ei halua raahata matkalaukkuja, pikkuvauvaa vaunuineen ja kahta isompaa lasta bussissa, kuten Akaatti ja Tuulipuku tietty tekisivät) ja tulla sieltä kotiin = 40 euroa.

Lentokentällä pitäisi syödä, jos ei vielä Helsinki-Vantaalla niin ainakin välilaskujen (2 kpl) aikana, ja kaikkihan me tiedämme miten edullista lentokentällä on.

Matkavakuutus maksaa tietysti myös, turistikohteen ulkopuolella enemmän kuin turistikohteissa (näin ainakin ennen, riskien suurenemisen takia).

Ja lentokentältä paikan päällä olisi tietysti kiva myös päästä itse anopin luo, matkaa on jotain 90 kilsaa - ja ei, sillä tavaramäärällä ei olisi mahdollista mennä edullisella lentoyhtiön servis-bussilla, vaan taksi olisi ainoa vaihtoehto, ellei joku sukulainen sitten satu omistamaan tila-autoa (eikä kyllä omista).

Turha kai sanoakaan, että paikan päällä palaa myös rahaa. Jos asuisimme sukulaisissa, mikä ehkä onnistuisi mutta ahdasta tulisi kyllä, niin asuminen ei maksaisi, mutta toki silloin veisimme oikein kunnon tuliaiset sinne suuntaan.

Kaikenlaista kivaa kotiintuomista pitäisi myös ostaa, kun kerran sinne saakka mennään.

Noin 3000 euron budjetilla tekisimme juuri ja juuri reissun. Jos haluaisimme nauttia, emmekä laskea joka senttiä, olisi summa suurempi.

Akaatti toki säästäisi 3-4 tonnia parissa kuukaudessa, mutta lapsiperhe (3 lasta), jossa on vain yksi työssäkäyvä, joka ei tienaa paljon, mutta kuitenkin sen verran ettei tukia saa, joutuisi säästämään tuota summaa hieman kauemmin. Ja onko se loppupeleissä sen arvoista? Kun puolella tuosta hinnasta tekisi jo kivan rantaloman...

 

[QUOTE="ninni";26244376]Ja vaikka JOKU perhe onnistuiskin Chileen matkustamaan, niin on monta perhettä, joilla ei siihen ole varaa tai muuta mahdollisuutta. Kuten joskus aiemmin sanoinkin, oma isäni oli hyväpalkkaisessa duunissa, mutta meillä ei ollut varaa matkustaa ikinä minnekään. Meitä on neljä lasta (no, nykyään siis aikuista). Ja ei, ei kuule shoppailtu, en saanut uusia leluja, ei tilattu lehtiä, vaatteet, polkupyörät, sukset, luistimet sun muut perin aina isommilta sisaruksiltani. Syötiin kotona perusruokaa, ei käyty ravintoloissa, ei teattereissa ja hädin tuskin elokuvissakaan. Silti ei ollut varaa lähteä edes Ruotsiin.[/QUOTE]

Tuota en nyt oikein usko, mihin isäsi rahansa oikein käytti?

 

Ja onko se loppupeleissä sen arvoista? Kun puolella tuosta hinnasta tekisi jo kivan rantaloman...

Eikö se suku ole tärkeämpi kuin joku rantaloma?

 

Tuota en nyt oikein usko, mihin isäsi rahansa oikein käytti?

No veikkaan että niihin lapsiin ja sen perhe-elämän kustannuksiin. Teillä on hauska laskutapa: lasketaan mitä kaikkia ekstratukia lapsiperhe saa mutta ei lasketa ollenkaan lisäkuluja. Vaikka vaatteet olisi halpoja niin lapset kasvaa nopeasti ja sitten kun eivät enää käytä montaa vaatekokoa vuodessa niin kuluttavat vaatteita tehokkaasti.

 

Tuota en nyt oikein usko, mihin isäsi rahansa oikein käytti?

Ai et usko minun elämänkokemustani? No, tervetuloa muuttamaan se... Oletpa aika ylimielinen!

Isäni osti rahoilla meille ruokaa ja muita välttämättömyyksiä, vaatteitakin piti ainakin vanhimmille ostaa uusina ja nuoremmillekin alusvaatteita, sukkia ym. Talon lainaan upposi aika paljon, etenkin kun se lama sattui justiin huonoon saumaan. Äiti teki vähemmän töitä, koska neljässä lapsessa oli paljon hoitamista ja aleergia- ynnä muita sairausylläreitä matkanvarrellekin sattui. Mihinkään ei tosiaankaan tuhlailtu, ja silti pisimmät matkat olivat Etelä-Suomeen isovanhempien luokse.

Kummankaan suvussa ei ollut perintönä rahaa, omillaan saivat vanhempani pärjätä.

 

Eikö se suku ole tärkeämpi kuin joku rantaloma?

Kenen mielestä on, kenen ei!
Monen meidän muun mielestä poikaystävän kanssa säännöllinen tapaaminen on paljon tärkeämpää kuin moni muu asia, mutta Akaatin mielestä ei.
Teidän mielestänne sukumatka Chileen on todella tärkeä, no, monen muun mielestä ei.
Ei tää tän vaikeampi asia kai ole... Eri ihmiset vain arvostavat eri asioita.

 

Eikö se suku ole tärkeämpi kuin joku rantaloma?

Sanoo hän, joka ei tietenkään ole missään tekemisissä "hullun isänsä" tai tämän sukulaisten kanssa :xmas: ja jonka sisko ei ihan joka vuosi edes viitsi tavata ns. miestään (10 vuotta, 6 tapaamista).

Vaivannäkö vs. palkkio. Kyllä puolet halvempi ja todella paljon helpompi (suora, lyhyt lento esimerkiksi) rantaloma aika ajoin saattaa sukulaisvierailut voittaa.

 

[QUOTE="ninni";26244453]Ai et usko minun elämänkokemustani? No, tervetuloa muuttamaan se... Oletpa aika ylimielinen!

Isäni osti rahoilla meille ruokaa ja muita välttämättömyyksiä, vaatteitakin piti ainakin vanhimmille ostaa uusina ja nuoremmillekin alusvaatteita, sukkia ym. Talon lainaan upposi aika paljon, etenkin kun se lama sattui justiin huonoon saumaan. Äiti teki vähemmän töitä, koska neljässä lapsessa oli paljon hoitamista ja aleergia- ynnä muita sairausylläreitä matkanvarrellekin sattui. Mihinkään ei tosiaankaan tuhlailtu, ja silti pisimmät matkat olivat Etelä-Suomeen isovanhempien luokse.

Kummankaan suvussa ei ollut perintönä rahaa, omillaan saivat vanhempani pärjätä.[/QUOTE]

Siis teilläkin oli tuota lama-ajan hankaluutta ja allergiaa yms. Toisaalta tuo hyvätuloisen määritelmäkin vaihtelee ihmisten mukaan.

 

Sanoo hän, joka ei tietenkään ole missään tekemisissä "hullun isänsä" tai tämän sukulaisten kanssa :xmas: ja jonka sisko ei ihan joka vuosi edes viitsi tavata ns. miestään (10 vuotta, 6 tapaamista).

Vaivannäkö vs. palkkio. Kyllä puolet halvempi ja todella paljon helpompi (suora, lyhyt lento esimerkiksi) rantaloma aika ajoin saattaa sukulaisvierailut voittaa.

En koe että on minun tehtäväni käydä ventovieraita ihmisiä tapaamassa. Äitini siellä yritti aikoinaan käydä mutta vastaanotto ei tainnut kovin suopea olla niin sekin sitten jäi.
Ja sinulla sentään on se mies, jonka sukulaisia he ovat siellä Turkissa.
Huomioikaa 10 vuodessa se, että ei kai nyt kukaan normaalijärkinen lähde heti netissä tapaamaansa ihmistä oikeasti tapaamaan.

 

Siis teilläkin oli tuota lama-ajan hankaluutta ja allergiaa yms. Toisaalta tuo hyvätuloisen määritelmäkin vaihtelee ihmisten mukaan.

Aivan, mut mun pointtini onkin, että aika harva perhe sitä loppujen lopuksi ilman mitään ylläreitä pääsee. Lama voi tulla millon vaan, työpaikan voi menettää, sairaus voi yllättää jne. Jos haluat rankata tarkastelusta pois kaikki tällaiset "epänormaalit" perheet, ei sulle kovin montaa perhettä taida tarkasteltavaksi jäädäkään.

Miksi ihmeeksi väännät tästä aiheesta? Etkö pysty eläytymään siihen, että toisilla ihmisillä voi olla erilaiset prioriteetit kuin sinulla?

 

Huomioikaa 10 vuodessa se, että ei kai nyt kukaan normaalijärkinen lähde heti netissä tapaamaansa ihmistä oikeasti tapaamaan.

Kukaan normaalijärkinen ei myöskään puhu avioliitosta, lapsista, miehestään ja siitä miten elämä tulee menemään kun kyse on oikeasti vain nettisuhteesta, jossa ei olla tavattu kuin muutamia kertoja harvakseltaan.

M.O.T.

 

En koe että on minun tehtäväni käydä ventovieraita ihmisiä tapaamassa. Äitini siellä yritti aikoinaan käydä mutta vastaanotto ei tainnut kovin suopea olla niin sekin sitten jäi.

Ja nyt hyvä ihminen ei muuta kuin mieti koko tämän hulluutta hipovan ketjun aloitusta uudelleen.

 

Huomioikaa 10 vuodessa se, että ei kai nyt kukaan normaalijärkinen lähde heti netissä tapaamaansa ihmistä oikeasti tapaamaan.

Öö, no ei kai. Mut yleensä kun on tavannut ekan kerran, niin saa jonkun , että onko luotettava, kiinnostava, ihana tyyppi. Jos ei, jättää sikseen, jos on, niin yleensä siitä alkaa vähän tiiviimpi tapailu. Oon itekin seurustellut ulkomailla asuneen kanssa, tavattiin kyllä parin kk välein vähintään. Oli polttava tarve, ei me muuten oltais seurusteltu... Jälleen: eri ihmisille on eri asiat tärkeitä.

 

[QUOTE="ninni";26244376]Oijjoij. Autuasta ser on elellä ideaalimaailmassa. Toivottavasti todellisuus ei romahda niskaan liian suurina annoksina.

Armaat Akaatti ja Tuulipuku, aivan varmasti on mahdollista, että lapsiperhekin matkustaa Chileen. Mutta vaatii se aikalailla rahaa, järjestelyä, tahtoa, sinnikkyyttä jne jne. Mitä ihmeellistä siinä nyt on, että Diandran perhettä ei ole asia tarpeeksi kiinnostanut/ se ei ole ollut mahdollista / mikä lie onkaan syynä? Mitä se meille muille edes kuuluu?

Ja noihin etukäteislaskelmiinne: niihin sisältyy hurjasti JOSsitteluja. Jos lapsi on terve ja kaikki menee hyvin, jos teillä on työpaikat ja kohtuuhintaiset asunnot, jos palkka on ok, jos lomia on yhtäaikaa jos jos ja jos. On aika monta jos-tilannetta, jossa raha-asiat tai vaikkapa elämän asioiden tärkeysjärjestys kääntyvät yllättäen ihan toisinpäin.

Ja vaikka JOKU perhe onnistuiskin Chileen matkustamaan, niin on monta perhettä, joilla ei siihen ole varaa tai muuta mahdollisuutta. Kuten joskus aiemmin sanoinkin, oma isäni oli hyväpalkkaisessa duunissa, mutta meillä ei ollut varaa matkustaa ikinä minnekään. Meitä on neljä lasta (no, nykyään siis aikuista). Ja ei, ei kuule shoppailtu, en saanut uusia leluja, ei tilattu lehtiä, vaatteet, polkupyörät, sukset, luistimet sun muut perin aina isommilta sisaruksiltani. Syötiin kotona perusruokaa, ei käyty ravintoloissa, ei teattereissa ja hädin tuskin elokuvissakaan. Silti ei ollut varaa lähteä edes Ruotsiin.[/QUOTE]

*tykkää*

 

Oletko pöyristynyt siitäkin että ihan tavalliset lapsiperheet käyvät Thaimaan-matkoilla? Rahaa niihinkin menee. Mutta Chilen-matka on näköjään täysin ylivoimainen juttu Suomen lapsiperheille.

Lomamatkaa varten voi säästää rahaa, muusta kulutuksesta voi tinkiä jne. Kummasti rahaa monilla riittää lasten skoottereihin, 150 euron vaatteeseen, kalliisiin matkapuhelimiin mutta Chilen-matkaan on mahdotonta säästää rahaa.

Thaimaahan pääsee todella halvalla ja eläminen siellä on halpaa, joten ei ihme jos köyhemmätkin perheet sinne pystyvät matkustaa....

 

Kukaan normaalijärkinen ei myöskään puhu avioliitosta, lapsista, miehestään ja siitä miten elämä tulee menemään kun kyse on oikeasti vain nettisuhteesta, jossa ei olla tavattu kuin muutamia kertoja harvakseltaan.

M.O.T.

*tykkää*

 

Huomioikaa 10 vuodessa se, että ei kai nyt kukaan normaalijärkinen lähde heti netissä tapaamaansa ihmistä oikeasti tapaamaan.

Minusta kukaan normaaljärkinen ei suunnittele elämää sellaisen miehen kanssa, jonka on tavannut 6 kertaa ja joka ei ole käynyt omassa kotimaassasi, ja suunnittele siis elävänsä sitä täysin vieraassa kulttuurissa, kenties aidatun paratiisipuutarhan sisällä.

 

Ja nyt hyvä ihminen ei muuta kuin mieti koko tämän hulluutta hipovan ketjun aloitusta uudelleen.

*tykkää*

Aivan! Miten mulle tulee jotenkin "kafkamainen" olo koko tästä ketjusta, oonko ainoa??!!!

 

Ja nyt hyvä ihminen ei muuta kuin mieti koko tämän hulluutta hipovan ketjun aloitusta uudelleen.

Jos itse olisit puoliksi ulkomaalainen niin haluaisitko käydä toisessa kotimaassasi tai oppia tuon toisen kielen? Sinnehän voi matkustaa tapaamatta sukulaistakaan jos ei heitä halua nähdä.

 

Jos itse olisit puoliksi ulkomaalainen niin haluaisitko käydä toisessa kotimaassasi tai oppia tuon toisen kielen? Sinnehän voi matkustaa tapaamatta sukulaistakaan jos ei heitä halua nähdä.

Jälleen uusi kurvi tähän matkaan! Ette lopeta koskaan, mihinkään? Duracell-siskokset.

 

Jälleen uusi kurvi tähän matkaan! Ette lopeta koskaan, mihinkään? Duracell-siskokset.

Mä en kyllä ollenkaan usko että ovat edes siskokset. Saman ihmisen kaksi virtuaalipersoonaa on mun veikkaus.

 

Käsittääkseni tuo Diandran perhe on ihan tavallinen perhe, ei mitenkään köyhiä. Kyllä heillä halutessaan olisi ollut lukemattomia mahdollisuuksia käydä Chilessä. Lapsia on kolme eli ei edes mitenkään kovin monta lasta.

Meidän perhe oli ihan normaali, ei köyhä. Mutta ei myöskään rikas. Joten ainoat reissut mitä myö tehtiin oli Suomen sisällä ja joitain Ruotsin- ja Vironristeilyjä.
Et kai oikeasti usko että ihan jokaisella "normaalilla" perheellä ois mahdollisuus reissailla jonnekkin Chileen??

 

[QUOTE="mmmm";26244796]Mä en kyllä ollenkaan usko että ovat edes siskokset. Saman ihmisen kaksi virtuaalipersoonaa on mun veikkaus.[/QUOTE]

Tiedätkö, mulla on joskus myös käynyt tämä mielessä. Mulla on isommat sisarukset, jotka ovat kaksosia, syntyneet muutaman tunnin erolla, mutta kyllä heillä on silti ihan eri persoonat, kun taas nämä kaksi vaikuttavat kovin kovin samanlaisilta. No, voihan niin olla, mutta jotenkin tuo täysin samanlainen kommentointi on outoa, kaksi vastaan isompaa porukkaa..