Heipat taas kaikille pitkästä aikaa:wave: Pahoittelut, että listan päivittäminen vähän venähti. Jotenkin ollut viime viikot töiden jälkeen niiiin saamaton olo, ettei vaan oo jaksanu kirjoitella tännekään. Nyt lista pitäisi kuitenkin olla ajantasalla. Jos joku uusi jäi vahingossa lisäämättä listaan, niin pistäkäähän viestiä!
Tervetuloa siis kaikille uusille, eli
malttamaton, mame31, iitus85 ja Vaavimasu :wave: Ja hyviä hermoja & iso kasa tarrasukkia kaikille! Alun epävarmuus on inhottavaa, eikä se huoli aina katoa vaikka sen henk.koht rajapyykin saavuttaisikin
Mutta täällä ainakin kaikki ymmärtävät niitä fiiliksiä.
Champion Hurjasti ONNEA sinne pojan syntymästä!! :heart::flower: Ihanaa, että sullakin on nyt nyyttisylissä pitkän matkan jälkeen! Tuuhan kertomaan tarkempaa synnytystarinaa, kun/jos jaksat! Nyt kun oma la alkaa lähestymään, niin kiinnostaa noi synnytyskokemukset entistä enemmän
kaktuspiikki paljon onnea loistavista rakenneultran kuulumisista :heart: Ja tietysti myös puolivälin ohittamisesta!
Tillu Onnea sinne myös puolivälistä!! Hurjaa, että sielläkin ollaan jo noin pitkällä! Niin vaan tää aika kuluu
Idylli Onnea hyvistä np-ultran kuulumisista :heart: Samanlaisia fiiliksiä oli täälläkin raskaudesta kertomisen suhteen. Eli pelotti, kun oli kertonut useammalle ja isovanhemmille raskaudesta, että entä jos jokin meneekin vikaan. Mulla toi koski lähinnä työkavereita. Muut kaverit on tienneet edellisistä keskenmenoista, joten heille uudesta keskenmenosta kertominen ei olisi tuntunut niin pahalta. Mutta töissä yritin siis piilotella mahaa ja pitkittää asian paljastamista niin pitkään, kuin mahdollista. Jotenkin ahdisti se, että jos kaikki ois töissä tienneet ja oiskin käynyt jotain, niin ois ollu tosi inhottavaa sitten selitellä asiaa kaikille. Ja jotenkin koin ahdistavana myös ne raskaudesta onnittelemiset vieraammilta ihmisiltä, siis sellaisilta, jotka eivät tieneet mun km-taustasta.
kultakimpale ja kieloirmeli oon kovin pahoillani menetyksistänne :hug: Tsemppiä ja jaksamista molemmille!
Täällä kaikki edelleen hyvin
Viikot vaan vierii hurjaa vauhtia eteenpäin ja alkaa jo synnytyskin hiipimään mieleen, kun la lähestyy. Tai onhan tässä reilu kuukausi vielä aikaa, jos muru päättää syntyä vasta laskettuna aikana tai myöhemmin. Mutta se kuukausikin tuntuu yhtäkkiä aika vähältä! Toisaalta hurjasti odottaa, että saisi murusen jo syliin ja toisaalta meinaa iskeä paniikki, että ois vielä vaikka mitä kaikkea hankittavaa ja tehtävää. Torstaina kävin neuvolassa ja siellä kaikki muuten ok, mutta muru edelleen perätilassa. Neuvolath sanoi, että jos vielä ensi viikon neuvolalääkärissä on väärinpäin, niin sitten lääkäri pistää lähetteen äippäpolille, jossa kai yritetään ulkokäännöstä. Ja jos muru ei tykkää kääntyä, niin sitten kai edessä olis sektio. Ehkä jos olisi jo yksi normaalisti sujunut alatiesynnytys takana, niin voisi alakautta synnyttämistäkin harkita, mutta näin esikoista en ainakaan tällä hetkellä uskaltaisi lähteä "väärinpäin" pungertamaan.
Tänään sain ihme siivoushepulin ja pyyhin pölyt koko kämpästä viimeistä ovenkarmia myöten, imuroin, vaihdoin keväisemmät verhot keittiöön ja pesin ekan koneellisen vauvanpyykkiä
Ja kyllä tää kämppä oli siivouksen tarpeessakin, kun en pariin-kolmeen viikkoon oo jaksanu töiden jälkeen tehdä yhtään mitään siivouksen eteen. Mutta enää huominen töitä ja sit alkaa täällä mammaloma
Jos jaksias sitten taas enemmän tehdä noita kotitöitäkin.
Sanmar + superpapunen 34+2 :heart: