Emme syötä taaperolle karkkia/sulklaata/jäätelöä - mikä siinä on joidenkin niin vaikeaa ymmärtää?

["sini"]

[QUOTE="vieras";26097612]Tuleva ihannevieras kaverisynttäreille... muut leikkii ja pitää hauskaa, yksi tyhjää pöytää.[/QUOTE]

Tämä minullekin tuli mieleen. Lähipiirissä on tapauksia, jossa lapselta on "evätty" herkut ja voi sitä ahmimisen määrää nyt vähän isompana, juhlissa yms.

Tietysti on eriasia, jos lapsi ei välitä makeasta. Silloin luonnollisesti rajoittaa sen syömistä.

 

[asdfghjkl]

Miten tulee tunne että tässä kierretään kokoajan vastaamatta kysymykseen...

Tuskin edellinenkään kirjoittaja meinasi että sosiaalinen elämä tarkoittaisi pelkkää sokerin mättämistä. Lähinnä on kyse siitä kun lapsen kanssa liikkuu erilaisissa tapahtumissa, kylässä, juhlissa tai muuten ihmisten ilmoilla, usein törmää siihen että ympärillä on ihmisiä -toisia lapsiakin- jotka syövät vaikka sitä karkkia, suklaata, sipsejä, jäätelöä tai limsaa. Kenties niitä on tarjollakin siinä nenän edessä. Usein lapsi, jo pienempikin kuin 3v, tuolloin kiinnostuu ja haluaa maistaa. Varsinkin kun huomaa että muut lapset noista tykkää.

Eli kysymys selkeämmin: oletteko lapsen kanssa koskaan olleet missään missä olisi tarjolla tai muut ihmiset ympärillä söisivät noita epäterveellisempiä herkkuja? Miten lapsi silloin reagoi, haluaako hänkin maistaa vai valitseeko sen enempää kiinnostumatta niitä terveellisiä tarjottavia? Jos haluaa maistaa niin miten estätte sen?

Juuri tätä tarkoitin, vaikka esitinkin asian kärkkäämmin. Lisäisin vielä sen kysymyksen, että miten luulette lapseen vaikuttavan sen, jos häneltä kielletään hänen halutessaan maistaa, ja kaikki muut lapset saavat?

 

[kolmen kohta teinin äiti]

Olen kohtuuden kannalla kaikissa asioissa, niin näiden karkkien syönnin ja lisäaineiden kuin vanhempien alkoholin juonninkin suhteen (viitaten niihin kymmeniin täällä käytyihin "montako siideriä" -ketjuihin), mutta tästä asiasta tuli mieleen vaan kanssa ajatus, että mitenhän myöhemmällä iällä mahtaa noista karkeista sun muista tulla lapselle ongelma...
Riippuu varmaan siitä, jättääkö lapsi itse herkut syömättä vai päättääkö asiasta äiti vastoin lapsen toiveita. Meidän lapsista kukaan ei pienenä juurikaan halunnut syödä karkkia, eivätkä ole makean perään vieläkään, monesti esim. syövät ruokaa niin paljon etteivät sitten halua/jaksa ottaa enää jälkiruokaa (jota ei kyllä aina edes ole tarjolla). Karkkipäiviä meillä ei ole ollut koskaan ja hyvin harvoin meillä karkkeja syödään (jos minun syömääni Fazerin sinistä ei siis lasketa, mutta siinä ei juuri lisäaineita olekaan ), kahvileipää leivon useammin ja sitä (pullaa, marjapiirakkaa jne) on sitten tarjolla useammin. En koe, että makean syönnissä olisi ollut perheessämme mitään ongelmaa koskaan, vaikka mitään rajoituksia asian suhteen ei ola ainakaan tietoisesti ollut. Ja tuohon hampaiden reikiintymiseen, yhdelläkään lapsista ei ole ainuttakaan reikää ollut vielä tähän mennessa
Mutta on meillä yksi sukulaisperhe, joiden kahvipöydästä hävisi kaikki suklaakeksit ennen meidän pöytään ehtimistä ja ihan tuon perheen omien lasten toimesta
Eli pointtini ja mielipiteeni oli vissiin se, että jos aloite karkittomuuteen tulee lapsista, niin se on ok ja hyvä asia, mutta jos mennään vastoin lapsen toiveita, niin ongelmia on luvassa.

 

["vieras"]

Syöttekö itse niitä salaa lapselta?

Toinen mikä tulee mieleen on, että lapsi jää ikävästi päiväkodissa, kerhoissa tmv. sosiaalisissa tilanteissa ulkopuoliseksi, kun hän on se ainoa joka ei sitä yhtä karkkia voi ottaa. Veikkaanpa, että tuolla käytöksellänne aiheutatte lapsellenne epäterveen suhtautumisen herkkuihin ja hän tulee viimeistään aikuisena mättämään niitä kaksin käsin, kun lapsena ei koskaan saanut.

Espoossa tämä hoidettiin niin ettei nicopetterille tule pahamieli niin päiväkodeissa EI SAA ENÄÄ TARJOTA HERKKUJA(karkit, limut, keksit jne. mm. syntymäpäivillä).

 

[J-t harmaana]

Meillä ei oo koskaan ollut karkkipäivää vaan karkkia on saanut aina kun sitä haluaa. Ehkä tästä johtuu, että se karkki tai muu hyvä ei oo niin iso ja merkittävä asia meillä, koska siitä ei oo tehty sellasta. Meillä voi olla olkkarissa kipassa karkkia ja muksut käy siitä nappaamassa yhden päivässä, jos sitäkään. Mutta jos meillä erikseen ehdottomasti kiellettäis kaikki herkut muutoin ku karkkipäivänä, voisin vannoa, että silloin niitä syötäis kaksin käsin.

 

["vieras"]

miksi se sulle on niin kovin vaikea ja kamalaa kestää jos joku asiaa ihmettelee?

tässä maailmassa saa kasvattaa lapsensa melkein miten vaan, mutta ihmettelyjä siitä nyt aina voi tulla.

 

["mmmm"]

[QUOTE="rania";26098299]On sokeria juu, mutta sitä ei syödäkään joka päivä. Kuten ei jäätelöäkään.

.[/QUOTE]

No luuletko että sitä karkkia annetaan lapsille joka päivä? Ja onko teillä joka päivä pääsiäinen jos suklaamuna pääsiäisenä on ongelma?

 

["vieras"]

[QUOTE="mmmm";26098891]No luuletko että sitä karkkia annetaan lapsille joka päivä? Ja onko teillä joka päivä pääsiäinen jos suklaamuna pääsiäisenä on ongelma?[/QUOTE]

Niinpä. Ihme hurskastelua. Toki jokainen tavallaan mutta turha ihmetellä jos joku kehtaa ääneen asiaa ihmetellä.

 

[Yeeeppp]

Äh, en ymmärrä, miksi pikkuasioista tehdään noin isoja. Esim. yksi päääsiäismuna - voi voi.

Mieluummin ottaisin lisäaineita silloin tällöin suklaamunan mukana ja nauttisin elämästä kuin olisin tuollaisen nipoäidin vallan alla. Yäk.

 

[Big Bang Theory]

me ei veljen kanssa saatu karkkia tai mitään muutakaan "herkkua" ennen 5v ikää. Silloin mummo oli antanut piparin, kun veljeni oli kysynyt " miltä mummo pikkuleipä maistuu " isä oli hammaslääkäri ja äiti hygienisti niin varjelivat meidän hampaita. Eikä siinä mitään hengissä selvitty ja veljeni ei edelleenkään tykkää makeasta, mutta minulla makeanhimo ja karkkien syönti räjähti käsiin kun muutin omilleni ja sainkin syödä niin paljon kuin huvitti. Omilleni annan kyllä.

 

["huoh"]

Yhdyn täysin edelliseen. Taitaa aloittaja vaan yrittää nostaa itsensä muiden yläpuolelle.
Kyllä meillä ainakin (ja varmaan monissa muissakin perheissä) nuo mainitsemasi "herkut" ovat ihan arkipäivää, hedelmät, marjat sun muut. Ei meilläkään oikeita herkkuja (karkkia, keksiä, jätskiä yms.) osteta tavallisina päivinä vaan niitä syödään jos on juhlat tai joku muu "erikoispäivä". Kuulostaa aika julmalta että kolmevuotiaalta kielletään pääsiäsmuna, jos joku on sen hänelle vartavasten tuonut. Mun mielestä tollainen äärimmäisyys menee ihan yli ja aiheuttaa paljon enemmän ongelmia loppujen lopuksi kuin satunnainen herkuttelu. En yhtään ihmettele että lapsesi mättää vanhempana kaksin käsin karkkia, sillä pienenä ei koskaan saanut.

 

["vieras"]

"Elimistön myrkyttäminen"? Joo-o..

Ihmettelen samaa kuin moni muu, meillä esikoinen (ainut) on 3, ja on synttäreillä, leikkipuistolla ja serkuilla kyläillessä törmännyt siihen, että muut lapset saa joskus karkkia ja se on muiden lasten mielestä tosi hyvää. Olisi aika ikävää kieltää ottamasta, kun muutkin saavat. Ajatus oli että lapsi saa karkkia vasta kun alkaa itse pyytää, eikä ollut kahtakaan kun oppi mitä karkki on ja halusi maistaa. Kotona on saanut vain juhlapäivinä tms.
Pikkusisarukset todennäköisesti oppisivat vielä nuorempana, ellei ihan eristäydyttäisi..

 

["tepsi"]

Hei! Aloittajalle haluan sanoa, että tulette varmasti kamppailemaan vastaavien tilanteiden kanssa jatkossakin, mitä aloituksessa mainitsit, olethan varmasti jo huomannut, että meidän kaikkien on mentävä siihen tiettyyn muottiin, muuten sitä kyllä sitten hämmästellään..

Ja päiväkodeista sen verran, omat lapseni ovat olleet yhteensä kolmessa päiväkodissa Oulun alueella ja se karkin ja muiden herkkujen ''tyrkyttäminen'' on päivittäistä. Joka päivä on tarjolla mehua, keksiä, suklaamoussea, karkkia tai jätskiä. Itselläni ei ole mitään herkuttelua vastaan, mutta olen kyllä puhunut päiväkodin henkilökunnan kanssa herkuttelun vähentämisestä ja tuumasivat, että en suinkaan ole ainoa, joka on ottanut asian puheeksi. Alle 3- vuotiaiden ryhmässä määrät olivat aivan samat, mitä nyt isojen ryhmässä, silloin kylläkin lapsillemme ei allergioiden takia voinut juurikan mitään syöttää, vaan saivat piltti soseita, kun muut vetivät suklaamoussea..
Myös siskoni Heinolassa ja ystäväni Kuusamossa kertoivat, että päivittäistä on herkuttelu..
Eli kyllä niitä lisäaineita tungetaan joka suunnasta...

 

["mona"]

No mä vaan ihmettelen et minkälainen se teidän 3v on jos ei halua mitään kavereiden synttäreillä? Ei meidänkään lapset pahemmin herkkuja syö, kun eivät tykkää pullista tai suurimmastaosasta karkeista, mutta haluavat niitä kuitenkin ainakin lautaselle synttäreillä. Musta se on ok jos ei kotona mitää karkkeja yms. anna.

 

[las]

Minusta kaikenlaista fanatistima on vaikea ymmärtää. Kiihkoilu asiassa kuin asiassa tuottaa epänormaalin lopputuloksen. Broidini on tiukka kasvattaja mutta ei hänkään kieltäisi lapseltaan tarjottua nannaa. Kultainen keskitie on kaikessa paras.

 

[Rieputarallaa]

Tiiötkö, ap, mistä se "voivottelu" ja mahdollinen paheksunta ihan saletisti johtuu?

Siitä, jos tosiaan menet sanomaan jollekin, joka tuo lapselle suklaamunan, että meidän lapsihan ei tuollaisia sokeripommeja syö. Katsos se sävy! Ja käytöstavat!

Ole ihan vapaasti antamatta lapsellesi teollisia herkkuja, mutta älä tee siitä turhaan numeroa, jolla korostat omaa ylemmyyttäsi. Silloin varmasti kukaan ei paheksu eikä voivottele.

 

[neil]

Ap vois tulla vastaamaan näihin kysymyksiin mitä on esitetty! Aika typerää aloittaa tällainen keskustelu ja tosipaikan tullen lähteä häntä koipien välissä pakoon.

 

["vieras"]

Itse myös sitä mieltä että jokainen saa syöttää tahi olla syöttämättä lapselleen herkkuja ts. jokainen perhe tekee ne omat valintansa miten elää, mutta jos vaikka mummo tai muu vieras tuo sen yhden suklaamunan kerran vuodessa niin tuskin se lapsi siihen kuolee vaikka sen nyt syökin. En minäkään sitä ymmärrä että niitä herkkuja ollaan tuputtamassa jatkuvalla syötöllä ja isoja määriä mutta yksi suklaamuna kerran vuodessa tuskin nyt on niin pahasta. Itse en myöskään oikein ymmärrä tätä vallitsevaa kulttuuria että synttäreinä pitää tarjota hoito-/koulukavereille karkkeja tai muita herkkuja, samoin jos tullaan jostain reissusta niin pitää olla tuliaisia kavereille tarjottavana. Eli ymmärrän hyvin jos jossain päiväkodeissa ollaan ko tavasta luovuttu.

 

[ok]

Toivottavasti et ap lapsen kuullen puhu noita juttujasi, että teollinen mössö myrkyttää elimistön. Ei kuullosta ihan terveeltä suhtautumiselta ruokaan.

 

[ok]

[QUOTE="mona";26099426]No mä vaan ihmettelen et minkälainen se teidän 3v on jos ei halua mitään kavereiden synttäreillä? Ei meidänkään lapset pahemmin herkkuja syö, kun eivät tykkää pullista tai suurimmastaosasta karkeista, mutta haluavat niitä kuitenkin ainakin lautaselle synttäreillä. Musta se on ok jos ei kotona mitää karkkeja yms. anna.[/QUOTE]

Ymmärsin, ettei ap:n lapsi ole vielä ollut lastenkutsuilla. Joissain harrastuksissa kyllä ja tuttavilla kylässä - ehkä tuttavat eivät viitsi karkkeja tarjota tuota kamalaa moskaa kun tietävät ap:n suhtautumisen? Tai sitten ovat kaikki samaa koulukuntaa

 

["vieras"]

Kukin tavallaan, mutta länsimaissa tuo voidaan katsoa lasten kiduttamiseksi. Aikuiset mässyttävät karkkia himokas kiilto silmissään ja lapset ovat kuivin suin.

 

["vieras"]

Se kyllä minuakin ärsyttäisi jos itse ei halua vielä alle vuoden ikäiselle herkkuja syöttää ja sit niitä esim isovanhemmat antavat välittämättä siitä mitä vanhemmat sanovat. Ts. jos äiti tahi isä kieltää että lapselle ei saa antaa vaikka karkkia niin siitä huolimatta annetaan. Uhmataan tavallaan vanhemman tahtoa. Toki isompienkin kohdalla jos vanhemmat ovat etukäteen kieltäneet tuomasta niitä suklaamunia tai muita karkkeja ja siitä huolimatta sitten tuodaan niin kyllähän se varmaan ärsyttäisi. Mutta jos vieraita ei ole etukäteen mitenkään informoitu perheen tavoista ja sit ollaan naama nyrpällä jos nyt niitä herkkuja lapselle annetaan niin sitä en ymmärrä.

 

[Blue]

Luin miltei koko ketjun ja ap jätti vastaamatta pariin tosi hyvään ja asialliseen kysymykseen, joihin minäkin haluaisin vastauksen.

Eli ap,

Miten kotiin tuliaiseksi tuotu suklaamuna eroaa kylässä saadusta? Olettaen että kylässä hän saa sellaisen ottaa, koska selitit että ette esim. päiväkodissa tule kieltämään lapselta herkkuja (eli sama asia).

Ja miksi hysteerisesti välttelet sokeria (luonnontuote ilman lisäaineita) kun samalla pumppaat lapseen hedelmäsokeria? Vaikuttaa samalla lailla, ja yhtä lailla lapsi tottuu makeaan makuun hedelmäsokerin kanssa kuin tavallista sokeria leivonnaisissa yms. käyttämällä. Lisäaineiden välttelyn mahdollisimman pitkään ymmärrän kyllä, mutta en sokerin välttämistä fanaattisesti kun se kuitenkin jossain muodossa nautitaan...

 

[MörriMöykkyMutsi]

ymmärrän ap:tä, mutta pelkään että tässä käy samoin kuin serkkuni tyttärelle:
herkut oli kielletty, sisältäen myös murot tms. kerran, kun tyttö oli meillä yötä ja pidimme lettukestit äitinsä raivostui, kun lapsi oli saanut jotain niin hirveää kuin LETUN JA HILLOA. nyt tämä ala-asteelainen sitten vie kaikki taskurahansa
kioskiin, mc donaldsille yms ja lihoo silmissä piilottelee nameja vintille, sohvan taakse tms
ja äitinsä itkee silmät päästään . tyttö käy ravintoterapeutilla ja ilmeisesti myös jonkinlaiselle
psykologille on aika varattuna

 

[minusta]

kohtuus kaikessa on hyvä opetella jo melko pienenä. Ystäväni ei voinut laittaa 4v lastaan päiväkotiin, kun siellä oli satunnaisesti välipalana vanukas ja tätä ei äiti voinut hyväksyä. Mulle ei ihan tällainen mene ymmärrykseen.