Emme syötä taaperolle karkkia/sulklaata/jäätelöä - mikä siinä on joidenkin niin vaikeaa ymmärtää?

Oi miten herttainen olet Että ihan päästäni keksin. Ja kaikki muutkin tässä ketjussa siis, jotka sanovat samaa päiväkodeista ja kerhoista. Keksitään nyt vielä lisää että olin tuon saman 3-vuotiaan kanssa muskarin kevätjuhlassa tällä viikolla ja sielläpä siellä tarjottiin kevätjuhlan kunniaksi mehut ja keksit kaikille lapsille. OU MAI GAAD. (Vai onko niin että noita ei teillä lasketa "herkuiksi"?)

Tuskin minun oikeasti tarvitsee selittää aikuiselle ihmiselle, millä tavalla länsimaisessa kulttuurissa juhlatilaisuudet ja herkuttelu liittyvät toisiinsa.

Entä ne jotka ovat sanoneet ettei päiväkodeissa/kerhoissa herkkuja tarjota?

No, teillä on varmaankin sitten joka päivä yhtä juhlaa.. sovitaan niin Sinä olit se joka ilmoitit, ettei lapsellani voi olla sosiaalista elämää kodin ulkopuolella koska hänelle ei sallita karkkia?! Minä lopetan keskustelun kanssasi tähän. Puolestani voit tärkätä lapsesi sokerilla ja lisäaineilla juhlakulttuurin ja sosiaalisten tilanteiden nimissä

 

Meillä vajaa 2-vuotias nostaa aikamoisen metelin, jos näkee että muut syövät herkkuja ja hän ei saa. Nosti jo 1v ja 5kk iässä. Jos herkku on sellainen, jota en pysty perustelemaan miksikö sitä ei voisi lapsi saada maistaa, niin annan maistaa. Meidän lapsi on muutenkin kaikkiruokainen, tykkää marjoista, hedelmistä ja ihan kotiruuasta kaalikääryleitä myöden. Miksi sitten kieltäisin jonkun satunnaisen suklaan tai karkin? Itse aikuisena vastaan siitä, mitä kotiin ostetaan ja mitä kylässä saa ottaa. Kotiin emme osta makujugurtteja, -viilejä tai vanukkaita, syömme itsetehtyä ruokaa mahdollisimman puhtaasti. Mutta kyllä joskus ostan karkkia ja silloin sitä saa kohtuullisen määrän myös lapsi. Limsat olen kieltänyt ja sen lapsi uskoo hyvin. Minusta limsa ei sovi pienelle lapselle. Samoin kiellän kylässä syömästä jos on tarjolla liian suolaisia herkkuja tms.

 

Oi miten herttainen olet Että ihan päästäni keksin. Ja kaikki muutkin tässä ketjussa siis, jotka sanovat samaa päiväkodeista ja kerhoista. Keksitään nyt vielä lisää että olin tuon saman 3-vuotiaan kanssa muskarin kevätjuhlassa tällä viikolla ja sielläpä siellä tarjottiin kevätjuhlan kunniaksi mehut ja keksit kaikille lapsille. OU MAI GAAD. (Vai onko niin että noita ei teillä lasketa "herkuiksi"?)

Tuskin minun oikeasti tarvitsee selittää aikuiselle ihmiselle, millä tavalla länsimaisessa kulttuurissa juhlatilaisuudet ja herkuttelu liittyvät toisiinsa.

Oletko aivan tosissasi väittämässä, ettei 3-vuotiaalla voi olla sosiaalista kanssakäymistä kodin ulkopuolella jos hän ei voi syödä karkkia tai muita herkkuja? Allergiset lapset ovat sitten taatusti aivan erakoituneita... voi hyvä taivas mitä porukkaa täällä sikiää...!

 

Jokainen tekee tyylillä. Toki, sellaiset äärimäisyydet ovat mielestäni hiukan huvittavia, mutta kait mulla on vapaus omaan mielipiteseen

Eniten mua aina tälläisissä ketjussa huvittavat noi, että "kun meidän lapsi ei ole saanut karkkia, niin eipä ole sitten saanut yhtäkään raivaria karkkihyllyllä" . Mun lapset, kaikki kolme 1,5-6v, ovat varmaan siinä päälle vuosikkaana maistanut suklaata, karkin tai vastaava. Kukaan ei ole tähän päivän mennessä kiukutellut karkkihyllyllä, vaikka kävelisimme siitä karkkihylyn väliköstä. Välillä saattavat kysyä, että ostetaanko namia, mutta kielto riittää ja sitä ei tarvitse edes sen kummemmin perustella. Ei meillä ole edes karkkipäivä. Jotain makeeta (karkin, keksia, jäätelö) saa silloin-tälläöin, mutta ei se arkielämässä ole mitenkää sidottu tiettyyn päivään tai vastavaan. Makea on kohtuullinen ja luonnolinen osa meidän elämää, josta ei kukaan tee mitään ongelmaa.

Ja mitä tuli siihe päiväkodin herrkuihin: meidän alsten päiväkodissa karkit ovat kielletty. Mutta synttärisankari voi kyllä tarjota keksiä, jäätelö tai jotain muuta.

 

Kannattaisi ehkä kuitenkin opettaa, että kohtuus kaikessa. Tuttavaperheen lapsi (6-v) kyläilemään tullessaan alkaa käymään keittiön laatikoita läpi. Onko teillä herkkuja, kysyy ekana. Juttelin asiasta lapsen kanssa ja kävi ilmi, että kotona ei saa ikinä mitään hyvää. Äiti on terveysintoilija. Kerroin äidillekin lapsen käytöksestä, mutta en saanut siihen ihmeempää vastausta. Rasittavaa vaan tuollainen herkkujen kerjääminen.

 

Suurin osa palstalaisten lapsista ei varmaan söisi näistä mitään Mutta hyvät tarjottavat, maistuisi.

Mä taas en taida tuntea ainuttakaan lasta, jolle EI kelpaisi jogurttijäätelö, hedelmäsalaatti, marjamehubooli ja mantelikakku (paitsi jos siinä on jotain isoja mantelikökköjä, ne ei varmaan ihan joka muksulle kelpaisi). Ihan nekin lapset, jotka saa karkkia ja sipsiä syödä, ovat tykänneet tuollaisista...samoin mm. cocktailtikuista joissa on kurkkua, kirsikkatomaattia, juustoa, viinirypäleitä

Niin ja vähän OT; on tosi ärsyttävää lastenkutsuilla suunnilleen lyödä näpeille lasta, joka ei kotonaan saa keksiä, karkkia, yms ja juhlissa yrittää sitten rohmuta kaiken itselleen. Limpparipullotkin piti piilottaa . No, se lapsi on jo liki 10 v mutta kotona on pienestä asti pidetty tiukkaa "meille ei osteta tuollaisia sokeripommimyrkkyjä, vaan meidän Jani herkuttelee kuivatuilla hedelmillä ja pähkinöillä"- linjaa. Muut lapset osaa ottaa nätisti ja kohtuudella herkkuja, tämä yksi taas ei.

 

Mä taas en taida tuntea ainuttakaan lasta, jolle EI kelpaisi jogurttijäätelö, hedelmäsalaatti, marjamehubooli ja mantelikakku (paitsi jos siinä on jotain isoja mantelikökköjä, ne ei varmaan ihan joka muksulle kelpaisi). Ihan nekin lapset, jotka saa karkkia ja sipsiä syödä, ovat tykänneet tuollaisista...samoin mm. cocktailtikuista joissa on kurkkua, kirsikkatomaattia, juustoa, viinirypäleitä

Niin ja vähän OT; on tosi ärsyttävää lastenkutsuilla suunnilleen lyödä näpeille lasta, joka ei kotonaan saa keksiä, karkkia, yms ja juhlissa yrittää sitten rohmuta kaiken itselleen. Limpparipullotkin piti piilottaa . No, se lapsi on jo liki 10 v mutta kotona on pienestä asti pidetty tiukkaa "meille ei osteta tuollaisia sokeripommimyrkkyjä, vaan meidän Jani herkuttelee kuivatuilla hedelmillä ja pähkinöillä"- linjaa. Muut lapset osaa ottaa nätisti ja kohtuudella herkkuja, tämä yksi taas ei.

Se oli vitsi.

 

Eniten mua aina tälläisissä ketjussa huvittavat noi, että "kun meidän lapsi ei ole saanut karkkia, niin eipä ole sitten saanut yhtäkään raivaria karkkihyllyllä" . Mun lapset, kaikki kolme 1,5-6v, ovat varmaan siinä päälle vuosikkaana maistanut suklaata, karkin tai vastaava. Kukaan ei ole tähän päivän mennessä kiukutellut karkkihyllyllä, vaikka kävelisimme siitä karkkihylyn väliköstä.

Joo, mäkin oon myrkyttänyt lapsiani karkilla ja limpparilla jo vuoden iässä tms, ja edelleenkään eivät ole saaneet ainuttakaan karkkihyllyraivaria (ja koska ovat jo 8 v & 6 v niin tuskin saavatkaan)

Eivätkä ole muutenkaan erityisemmin karkin perään. Kai siksi, ettei siitä koskaan ole tehty kiellettyä hedelmää...?

 

Jaa-a, no onhan se aika nipoa kieltäytyä lahjoista, jotka sukulaiset ovat hyvää hyvyyttään lapselle tuoneet.

Ja muutenkaan en ymmärrä tuollaista nollalinjaa. Se on mielestäni turhaa nipottamista. Mun mielestä lapset saavat iloita suomalaisesta juhlakulttuurista (esim. seuraavaksi vappu) ja nautiskella sen antimista.

 

Se oli vitsi.

Okei

 

Jokainen tekee tyylillä. Toki, sellaiset äärimäisyydet ovat mielestäni hiukan huvittavia, mutta kait mulla on vapaus omaan mielipiteseen

Eniten mua aina tälläisissä ketjussa huvittavat noi, että "kun meidän lapsi ei ole saanut karkkia, niin eipä ole sitten saanut yhtäkään raivaria karkkihyllyllä" . Mun lapset, kaikki kolme 1,5-6v, ovat varmaan siinä päälle vuosikkaana maistanut suklaata, karkin tai vastaava. Kukaan ei ole tähän päivän mennessä kiukutellut karkkihyllyllä, vaikka kävelisimme siitä karkkihylyn väliköstä. Välillä saattavat kysyä, että ostetaanko namia, mutta kielto riittää ja sitä ei tarvitse edes sen kummemmin perustella. Ei meillä ole edes karkkipäivä. Jotain makeeta (karkin, keksia, jäätelö) saa silloin-tälläöin, mutta ei se arkielämässä ole mitenkää sidottu tiettyyn päivään tai vastavaan. Makea on kohtuullinen ja luonnolinen osa meidän elämää, josta ei kukaan tee mitään ongelmaa.

Ja mitä tuli siihe päiväkodin herrkuihin: meidän alsten päiväkodissa karkit ovat kielletty. Mutta synttärisankari voi kyllä tarjota keksiä, jäätelö tai jotain muuta.

Meidän temperamentikas muksu taas sai jo 1,5-vuotiaana ennen kuin oli ensimmäistäkään namia syönyt raivarit karkkihyllyllä, kun olisi halunnut irtokarkkeja. Samoin leluhyllyllä, leipähyllyllä ja hedelmähyllyllä. Se on vaan elämää.

 

Mä taas en taida tuntea ainuttakaan lasta, jolle EI kelpaisi jogurttijäätelö, hedelmäsalaatti, marjamehubooli ja mantelikakku

Meillä on tuollainen, joka jättäisi 100% hedelmäsalaatin lautaselle. Hän myös jättäisi minkä tahansa muunkin noista, jos hän ei pitäisi mausta. Tyypillä on kadehdittava tyyli kyetä jättämään väliin vähänkin ei-kiehtovat herkut. Eli jos olet maustanut jäätelösi väärin (esim sitruksella, kinuskilla, raparperilla), hän ei suostu edes maistamaan sitä. Mehuboolissa voi riittää ihan värikin torppaamaan sen (ei muuten juo simaa). Mantelikakusta voisi tykätä, koska suostuu kokeilemaan vain kuivakakkuja - ei suklaata, kermavaahtoa, koristeita, jne.... Muuten ei koskekaan rusinaan tai kuivattuun hedelmään (rusina kyllä onkin aivan etova "herkku")

Saan olla kiitollinen, että mun tekemät jäätelöt on kelpuutettu

 

Oletko aivan tosissasi väittämässä, ettei 3-vuotiaalla voi olla sosiaalista kanssakäymistä kodin ulkopuolella jos hän ei voi syödä karkkia tai muita herkkuja? Allergiset lapset ovat sitten taatusti aivan erakoituneita... voi hyvä taivas mitä porukkaa täällä sikiää...!

En minä niin sanonut. Puhuin vain niistä lapsiparoista, jotka joutuvat jäämään ilman esim. kerhossa vanhempien fanaattisuuden takia. Aloittajakin näemmä luulee, että lapselle on ihan ok olla se ainoa, joka jää päiväkodissa ilman. Toki allergisetkin jäävät ilman ja se on kurjaa, mutta sille ei voi mitään.

MISSÄÄN kohtaa keskustelua en ole puhunut päivittäisestä herkuttelusta, vaan nimen omaan noista juhlatilanteista.

 

Joo, mäkin oon myrkyttänyt lapsiani karkilla ja limpparilla jo vuoden iässä tms, ja edelleenkään eivät ole saaneet ainuttakaan karkkihyllyraivaria (ja koska ovat jo 8 v & 6 v niin tuskin saavatkaan)

Eivätkä ole muutenkaan erityisemmin karkin perään. Kai siksi, ettei siitä koskaan ole tehty kiellettyä hedelmää...?

Sama homma meillä, että karkkihyllyraivarit eivät ole koskaan kuuluneet meidän elämään. Lapset 1,5v, 3,5v, 5v ja 7v. Karkkia ovat saaneet silloin kun on karkille sopiva aika, pääasiassa karkkipäivisin lauantaina. Mutta joskus jos ollaan vaikka oltu koko remmi kipeinä kotona, niin on saatettu ottaa poppareita ja irtokarssuja ja katsottu joku lastenelokuva (ou mai gaad meidän lapset mädättää aivojaan kontrolloidusti telkan äärellä). Ihania hetkiä, aivan kuten pääsiäisaamun ihme kukon munittua. Karkkia saavat vain pääruokien jälkeen ja jos/kun ovat syöneet riittävästi terveellistä ruokaa. Ja saavat vain säädellyn määrän, esim. lauantaipussin josta on poistettu tikkari ja muita sen sellaisia. Ovat erittäin hyvähampaisia, hampaidenhoidon suhteen olenkin vähän natsi ja viimeksi maanantaina 5v kävi suuhygienistillä jossa kuultiin ainakin 10 eri kertaa, kuinka upeasti hoidetut hampaat lapsella on. Karkkihyllyraivareita eivät meidän ipanat tarvitse, kun tietävät täsmälleen milloin ja VAIN milloin sitä ostetaan ja kuka sen karkin määrää (eli äiti tai isi päättää). Ja suoraan sanottuna uskon, että meidän muksuille on syntynyt terveempi suhtautuminen herkkuihin kun totaalikieltäytyjien lapsilla.

 

En minä niin sanonut. Puhuin vain niistä lapsiparoista, jotka joutuvat jäämään ilman esim. kerhossa vanhempien fanaattisuuden takia. Aloittajakin näemmä luulee, että lapselle on ihan ok olla se ainoa, joka jää päiväkodissa ilman. Toki allergisetkin jäävät ilman ja se on kurjaa, mutta sille ei voi mitään.

MISSÄÄN kohtaa keskustelua en ole puhunut päivittäisestä herkuttelusta, vaan nimen omaan noista juhlatilanteista.

Ok, no minusta aloittaja puhui kylläkin kotona (tällä hetkellä) tapahtuvasta herkkujen kontrolloinnista. Käsittääkseni (ainakin tämän ketjun perusteella) hän antaa lapsen tehdä itse valinnan sitten kun sellainen tilanne tulee eteen. Tällaisen käsityksen minä sain. Ap. voi korjata jos olen väärässä.

Minulla on yksi hyvin allerginen lapsi (atoopikko), jonka iho reagoi lisäaineisiin ja runsashiilihydraattiseen ruokavalioon välittömästi. Tästä syystä olemme joutuneet vetämään aika tiukan linjan herkutteluun. Onneksi lapsi on jo niin iso, että ymmärtää itsekin asian. Siksi tuntui aika erikoiselta tuo vertauksesi, että lapsen ainut ongelma ei ole herkkukielto. Ikään kuin sosiaaliset tilanteet rakentuisivat herkuttelun ympärille - jopa päiväkodissa.

 

[QUOTE="ööö";26097913]Öh.. lihoit 20kg vuodessa? Tuossa on kyllä kuule aivan muusta kyse kuin siitä, että et taaperona saanut suklaamunia pääsiäisenä... Ota yhteys lähimpään psykoterapeuttiin ellet ole niin jo tehnyt (toivottavasti olet!). Sinun kohdallasi on kyse syömishäiriöstä ja sen taustalla on aika paljon muuta. Puhut aivan eri asiasta kuin tämän aloituksen tehnyt henkilö.[/QUOTE]

Sinun taas varmaan kannattaisi mennä takaisin ala-asteelle, koska luetun ymmärtäminen taitaa olla melko heikkoa.

 

Ai niin mun tädin mies ostaa aina lapsille lakut tai pienet suklaapatukat, kun käyvät kaupassa lasten kanssa, mutta meillä ei aina ole tuo vanhempi halunnut mitään, ilmoittaa kyllä "ei kiitos" jos ei halua ja silloin ei osteta.

Sinänsä jännä, että ap, puhuu sokeripommeista, niin mitä tuossa mantelikakussa on, eikös hedelmäsokerikin ole sokeria, samoin tuo jäätelö onko siinä sokeria vai millä se makeutetaan, olisi aika mautonta, jos siinä ei mitään makeutta ole. Sinänsä noissa ap:n synttäritarjottavissa ei ole vikaa, mutta minusta hedelmäsalaatti on jälkiruokaa, ei synttäriruokaa.

 

[QUOTE="shihtzu";26098267]Ai niin mun tädin mies ostaa aina lapsille lakut tai pienet suklaapatukat, kun käyvät kaupassa lasten kanssa, mutta meillä ei aina ole tuo vanhempi halunnut mitään, ilmoittaa kyllä "ei kiitos" jos ei halua ja silloin ei osteta.

Sinänsä jännä, että ap, puhuu sokeripommeista, niin mitä tuossa mantelikakussa on, eikös hedelmäsokerikin ole sokeria, samoin tuo jäätelö onko siinä sokeria vai millä se makeutetaan, olisi aika mautonta, jos siinä ei mitään makeutta ole. Sinänsä noissa ap:n synttäritarjottavissa ei ole vikaa, mutta minusta hedelmäsalaatti on jälkiruokaa, ei synttäriruokaa.[/QUOTE]

On sokeria juu, mutta sitä ei syödäkään joka päivä. Kuten ei jäätelöäkään.

Hedelmäsalaatti oli väärä termi - tarkoitin valmiiksi lohkottuja hedelmiä (tuoretta ananasta, kiiviä, mangoa, omenaa, banaania jne.) vadilla. Joskus teen siihen jonku dipin kaveriksi, vaikkapa vaniljaisen.

 

Jep. Minäkin tiedän tällaisia totaalikieltäjien lapsia, jotka kylässä pistävät sitten kaiken överiksi sokerin syömisessä.

Oma muksu on saanut pienestä pitäen sokeria, ja ikinä ei ole tullut mitään raivareita karkkihyllyn ohittelusta. Eikä minkään muunkaan hyllyn...
Kohtuus kaikessa, se on mun oppi muksuille. Olipa asia mikä tahansa.

 

Mun mies on hyvä esimerkki siitä, kun lapsena on rajoitettu rajusti syömisiä vanhemman oman maun mukaan... Voin kiittää täysin anoppiani siitä, että mieheni on ylipainoinen. Herkkuja rajoitettiin miehen lapsuudessa todella paljon, kerran viikossa suffelit, ei ikinä mitään vaihtelua, kesäisin jäätelöä joskus ja sekin jaettiin viivottimen kanssa. Kaikki oli tosi "rajallista" ja tiedättekö miten se vaikuttaa nyt aikuiselämään? Kun on saanut rajallisesti ja aina samaa kuraa. Anoppi joskus sanoi miehestäni, että ei ikinä ostanut lapsiensa lapsuudessa kaakaota, kun kaikki maidot vedettiin samantien loppuun kun lapset teki itselleen kaakaota koko ajan...
Mun lapsuudessa meillä oli melkein aina, päivittäin limsaa, suklaata, karkkia, kaakaota ym. tarjolla eikä kyllä tee enää aikuisiällä yhtään mieli. Eikä niitä kyllä lapsenakaan hirveästi himoinnut, kun ne oli aina tarjolla, kaikki nuo perinteiset herkut maistui suoraan sanottuna puulle.
Ja minä olen normaalipainoinen, olin jopa jossain elämänvaiheessa terveysintoilija

 

Mun on vaikea ymmärtää, miten yksi suklaamuna voi järkyttää jonkun aikuisen mieltä vielä 1,5 viikkoa pääsiäisen jälkeen. Ja vielä(kin) niin paljon että sitä on jankattava neljän sivun verran

 

[QUOTE="minä";26097848]Sama kävi minulla ihan itselläni. Totaalisen natsimeiningillä olen saanut kasvaa, herkkujen kieltäminen oli vain pieni osa sitä. Juhlissa tosiaankin söin sitten oksennukseen asti, kun tiesin, että menee kuukausia ennenkuin saan seuraavan kerran mitään herkkuja. Ja auta armias kun muutin omaan kämppään 19v, kuinka ostin kassikaupalla herkkuja ekat vuodet koska niitä ei lapsuudenkotiin saanut ovesta viedä edes työssäkäyvänä 18v:na. Lihoin 20kg ekan yksinolovuoteni aikana ja muutenkin makeanhimo on edelleen sellainen, että joskus iskee paniikkitarve syödä herkkuja jos vaikka koskaan en enää osta. Edelleen tunnen outoa oloa kaupassa, että saanko mä tosiaan ostaa mitä haluan... T: 35v jo. Että tosi hyvän pohjan sain, kun minäkin herkuttelin vain rusinoilla ja porkkanatikuilla...[/QUOTE]

No tämä nyt taitaa olla aika yksilöllistä. Meillä kotona ei syöty karkkia kuin ihan harvoin, esim. synttärinä. Ei siis ollut karkkipäivää käytössä enkä sellaista koskaan kaivannutkaan. Ja ihmeen kautta onnistuin muuttamaan omillenikin ilman että olisi ollut tarvetta mätätä herkkuja kaksin käsin. Kyllä minä aina joskus karkkia tai jäätelöä syön, mutta aika harvoin; ei se vaan ole mulle niin tärkeää että sitä olisi pakko saada. Jos tekee mieli niin en sitä itseltäni kiellä, mutta harvoin tosiaan tekee.
Jotenkin vaan tuntuu että ihmiset suhtautuu tosi agressiivisesti jos kieltäytyykin siitä konvehdista; heti ollaan kyselemässä ollaanko laihiksella ja miksi en ota ja kyllähän nyt itseään täytyy joskus hemmotella. Nämä itseään hemmottelijat ovatkin usein sitten hemmotelleet itsensä reippaasti ylipainoisiksi.

 

Meillä kolme lasta ollut päiväkodissa ja melkein poikkeuksetta joka viikko saavat jotain herkkua. Synttäreitä kun on paljon ja päiväkodissakin on usein perjantaisin välipalalla jäätelöä.

 

[QUOTE="rania";26098094]Entä ne jotka ovat sanoneet ettei päiväkodeissa/kerhoissa herkkuja tarjota?

No, teillä on varmaankin sitten joka päivä yhtä juhlaa.. sovitaan niin Sinä olit se joka ilmoitit, ettei lapsellani voi olla sosiaalista elämää kodin ulkopuolella koska hänelle ei sallita karkkia?! Minä lopetan keskustelun kanssasi tähän. Puolestani voit tärkätä lapsesi sokerilla ja lisäaineilla juhlakulttuurin ja sosiaalisten tilanteiden nimissä [/QUOTE]

Miten tulee tunne että tässä kierretään kokoajan vastaamatta kysymykseen...

Tuskin edellinenkään kirjoittaja meinasi että sosiaalinen elämä tarkoittaisi pelkkää sokerin mättämistä. Lähinnä on kyse siitä kun lapsen kanssa liikkuu erilaisissa tapahtumissa, kylässä, juhlissa tai muuten ihmisten ilmoilla, usein törmää siihen että ympärillä on ihmisiä -toisia lapsiakin- jotka syövät vaikka sitä karkkia, suklaata, sipsejä, jäätelöä tai limsaa. Kenties niitä on tarjollakin siinä nenän edessä. Usein lapsi, jo pienempikin kuin 3v, tuolloin kiinnostuu ja haluaa maistaa. Varsinkin kun huomaa että muut lapset noista tykkää.

Eli kysymys selkeämmin: oletteko lapsen kanssa koskaan olleet missään missä olisi tarjolla tai muut ihmiset ympärillä söisivät noita epäterveellisempiä herkkuja? Miten lapsi silloin reagoi, haluaako hänkin maistaa vai valitseeko sen enempää kiinnostumatta niitä terveellisiä tarjottavia? Jos haluaa maistaa niin miten estätte sen?

 

onks tässä nyt sama juttu, kun eilisessä alko-keskustelussa, et nollatoleranssi aiheuttaa sitten vanhempana ylensyöntiä ja sokerihumalassa sekoillaan sitten teininä salaa :|