Kuka "saa" päättää parisuhteessa asuinpaikasta ym asioista?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja xdfsf
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mä muutin miehen paikkakunnalle koska mies sanoi ettei missään nimessä muuta. Tilanne on se että muutto on tavallaan pilannut mun elämän. Eli meidän perheessä mies on ainoa joka on onnellinen. Mitä sellaisessa tilanteessa tekee? Pitääkö erota koska mies on niin jääräpää ettei voi muuttaa muualle?
 
[QUOTE="onneton";26084568]Mä muutin miehen paikkakunnalle koska mies sanoi ettei missään nimessä muuta. Tilanne on se että muutto on tavallaan pilannut mun elämän. Eli meidän perheessä mies on ainoa joka on onnellinen. Mitä sellaisessa tilanteessa tekee? Pitääkö erota koska mies on niin jääräpää ettei voi muuttaa muualle?[/QUOTE]

Meillä sama tilanne.

En ymmärrä miksi ei voisi muuttaa, olen ehdottanut jo parin vuoden määräaikaakin jonka jälkeen voidaan muuttaa takaisin jos ei olla tyytyväisiä molemmat.
Ei vaan halua muuttaa ikinä pois tästä kyläpahasesta.

Voin kertoa sen että ei ainakaan kannata suostua asumaan siellä jos olet onneton, itse siinä vuosikausia kärvistellyt ja katkeruus jo melkoinen miestä kohtaan.

Muuta vaikka parisuhteen menettäisitkin, täytyy ajatella omaa onnellisuuttaan, miksi sinua rakastava ihminen haluaisi nähdä sinut jatkuvasti onnettomana?
 
Mä olen kerran muuttanut ns. "miehen perässä" eli miehen kotiin ja en enää ikinä tee sitä virhettä. Sellaisen miehen kanssa en edes alkaisi seurustelemaan jonka perässä pitäisi mennä.
 
Mun mielestä terveessä parisuhteessa päätetään suurista asioista yhdessä.

Näinpä. Jos intressit eroaa niin suuresti että toinen haluaa esim. asua suurkaupungin keskustassa (jos nyt Suomessa sellaiseksi mitään voi laskea..) ja toinen jossain ihan metsän keskellä, eikä kompromissia ole löydettävissä, miettisin muutamaan sataan kertaan haluanko todellakin pelkästään itse taipua. Sitten kun sitä taipuu yksin jossain isossa asiassa ja toinen "voittaa", on todennäköisesti edessä monta muuta samankaltaista tilannetta..
 
Meillä nyt tilanne edessä jossa kummankin pitäisi joustaa. Eli miehelläni on talo paikassa jossa hän haluaisi elämänsä elää. Mutta talo ei ole edes sellainen, joka olisi meille käytännöllinen ja hyvä. En näe järkeä muuttaa sinne, kun se on HÄNEN ihanuutensa, ei minun. Ja matka kaupunkiin on minusta turhan pitkä. (tottunut asumaan lähellä kaupunkia) Nyt sitten tilanne on se, että koht kaksi vuotta seurusteltu ja omaa asuntoa edelleen pidän. Kun ei olla saatu kompromissiä tähän hommaan. Puhetta on ollut ja paljon, mitään ei vaan ole tapahtunut. Stressaavaa...
 
Parisujde ei toimi, jos jompi kumpi häärää kukkona tunkiolla. Meistä kumpikaan ei hyväksyisi moista alistamista. Raha ei ratkaise, vaikka puolisoni tienaa hieman enemmän kuin minä.
 
Meillä nyt tilanne edessä jossa kummankin pitäisi joustaa. Eli miehelläni on talo paikassa jossa hän haluaisi elämänsä elää. Mutta talo ei ole edes sellainen, joka olisi meille käytännöllinen ja hyvä. En näe järkeä muuttaa sinne, kun se on HÄNEN ihanuutensa, ei minun. Ja matka kaupunkiin on minusta turhan pitkä. (tottunut asumaan lähellä kaupunkia) Nyt sitten tilanne on se, että koht kaksi vuotta seurusteltu ja omaa asuntoa edelleen pidän. Kun ei olla saatu kompromissiä tähän hommaan. Puhetta on ollut ja paljon, mitään ei vaan ole tapahtunut. Stressaavaa...

tässä tapauksessa pysyisin omassa asunnossa ja mies omassaan. Kyllä pitää löytyä yhteinen kompromissi noin isosta asiasta. Ei se ainakaan helpommaksi muutu. Parisuhde nimittäin ja jos jo ennen yhteen muuttoa on noin erilaiset näkemykset niin ei se ainakaan tule olemaan helpompaakaan.
 
Mies on hyvin seurannut mua aikoinaan. Viimeisin muutto, käytännössä toiselle puolelle Suomea mentiin miehen töiden perässä.
Aluksi olin kyllä että "oletko tosissasi" mutta vuosien saatossa on kyllä tännekin kotiuduttu.

ja onhan noi isovanhemmat nyt paljon lähempänä ;)
 

Yhteistyössä