Olen laihtunut 20 kiloa!

Onnea!

Itse olen pudottanut syksystä 108kg-> 76 kiloon. Vielä kun 10kg lähtis niin olisin ns. normaalimitoissa.

 

[QUOTE="pullukka";25929542]Mä olen just tuollainen samanlainen alapainoitteinen (160cm ja 85kg).

Saisinpa tästä sinun ketjusta vähän motivaatiota.

Onnea, aivan huikea suoritus![/QUOTE]

Mulle sisko aikoinaan sanoi, että mä voin itse päättää miten jatkossa etenen. Aika kuluu joka tapauksessa, mutta mä voin itse päättää kulutanko mä sen ajan laihtuen, painoa ylläpitäen vai lihoten.

Välillä olen ajatellut, miten PITKÄ aika siihen on, että mä olen tavoitteessani. Olen sitten koittanut ajatella, että vaikka se on ihan totta, niin jokin aamu herään ja huomaan että on kulunut puoli vuotta siitä, kun pohdin sitä miten pitkä aika on edessä...ja paino on sitten sinä aamuna sen mukainen, miten olen päättänyt edetä.

Nyt pohdin sitä huhtikuun loppua. Olisi niin mageeta olla 59,9 kiloinen tuolloin. Mutta en taida olla. Ja vaikka olisinkin niin sinne on NIIIIIIN pitkä aika vielä. Toisaalta se aamu tosiaan joku päivä tulee vielä vastaan. Ja ennemmin katson vaa-asta sitä 59,9 lukemaa, tai edes lähellä sitä, kuin tätä tämänaamuista.

Joten kannattaa laihduttaa tänäänkin.

Sä voisit ehkä harkita tänään aloittamista? Olisit jo heti huomenaamulla lähempänä tavoitettasi

 

[QUOTE="vieras";25929546]Onnittelut!
Itsekin ylipainon kanssa painin, aika samoista mitoissa olin kolkyt vuotispäivilläni, kun sulla lähtö, 165cm ja 87kg, jäätävän iso siis. Sain painoni pudotettua jonkin verran, ihan vaan elämäntapa remontilla, mut töihin palattuani en ole jaksanut tehdä asialle mitään. Mulla vaan on se onni, et saavutettu pysyy, en liho syömällä vaan painan sen vakion
Kiloni siis saavutin perättäisillä raskauksilla, raskaana ollessa lihon ihan hillittömästi, mut kun vauva syntyy en liho. Mut en laihdukaan.
No ennen ekaa painoin 59kg... Kaikki kilot tuli raskausaikoina.
Nyt vaakaan piirtyy masentava 72kg, onhan se 15kg vähempi kuin pari vuotta sitten ja silloin painoin enempikin, ristiäisissä vissiin 89kg...
Mitenköhän sitä sais itsensä ruoskittua taas vauhtiin, olen painanut nyt tän 72kg jo yli vuoden, kun en jaksa tehdä asialle mitään. Ja kun normipainoseks ei edes niin kovin pitkä matka olis.
Mut kovasti tsemppiä ap:lle, käykin sun blogia lukemassa, kun kirppistellään samoilla mestoilla! [/QUOTE]

Mä lihoin silloin, kun lopetin tupakanpolton...vaihdoin sen tupakan herkkuihin.

Mullakin 2 perättäistä raskautta (5kk väliä) oli asia, joka ei ainakaan helpottanut tilannetta. Ja raskauksien jälkeen mulla oli pieni vauva ja ja ja ja...miljoona muuta (teko)syytä. Mutta nyt siis uusi asenne

72 kg on jo ihan huippu. PALJON parempi kuin se 89 kg. Väkisin ei laihtuminen onnistu...mutta jospa se into löytyisi joku päivä jostakin? Sitä kautta ne loputkin ylikilot lähtee helposti

Ja kirppistely on ihan parasta diettiä...silloin kun tulee tehtyä jotain muuta kuin maattua kotona, ei tule syötyä. Ja tuleehan kirppiksillä liikuttuakin, kun siellä kävelee

 

Mulle sisko aikoinaan sanoi, että mä voin itse päättää miten jatkossa etenen. Aika kuluu joka tapauksessa, mutta mä voin itse päättää kulutanko mä sen ajan laihtuen, painoa ylläpitäen vai lihoten.

Välillä olen ajatellut, miten PITKÄ aika siihen on, että mä olen tavoitteessani. Olen sitten koittanut ajatella, että vaikka se on ihan totta, niin jokin aamu herään ja huomaan että on kulunut puoli vuotta siitä, kun pohdin sitä miten pitkä aika on edessä...ja paino on sitten sinä aamuna sen mukainen, miten olen päättänyt edetä.

Nyt pohdin sitä huhtikuun loppua. Olisi niin mageeta olla 59,9 kiloinen tuolloin. Mutta en taida olla. Ja vaikka olisinkin niin sinne on NIIIIIIN pitkä aika vielä. Toisaalta se aamu tosiaan joku päivä tulee vielä vastaan. Ja ennemmin katson vaa-asta sitä 59,9 lukemaa, tai edes lähellä sitä, kuin tätä tämänaamuista.

Joten kannattaa laihduttaa tänäänkin.

Sä voisit ehkä harkita tänään aloittamista? Olisit jo heti huomenaamulla lähempänä tavoitettasi

Olet kyllä niin oikeassa.

Ei sitä mitään saa, jos ei ota itseään niskasta kiinni.
Monia monia päiviä olen käyttänyt synkistelyyn, mieskin jo kommentoi, että elämä on juuri niin negatiivista, kuin siitä itse haluaa tehdä.

Kiitos tsempeistä

 

Onnea!

Itse olen pudottanut syksystä 108kg-> 76 kiloon. Vielä kun 10kg lähtis niin olisin ns. normaalimitoissa.

Ihan mieletön pudotus!!! Onnittelut

 

Mä lihoin silloin, kun lopetin tupakanpolton...vaihdoin sen tupakan herkkuihin.

Mullakin 2 perättäistä raskautta (5kk väliä) oli asia, joka ei ainakaan helpottanut tilannetta. Ja raskauksien jälkeen mulla oli pieni vauva ja ja ja ja...miljoona muuta (teko)syytä. Mutta nyt siis uusi asenne

72 kg on jo ihan huippu. PALJON parempi kuin se 89 kg. Väkisin ei laihtuminen onnistu...mutta jospa se into löytyisi joku päivä jostakin? Sitä kautta ne loputkin ylikilot lähtee helposti

Ja kirppistely on ihan parasta diettiä...silloin kun tulee tehtyä jotain muuta kuin maattua kotona, ei tule syötyä. Ja tuleehan kirppiksillä liikuttuakin, kun siellä kävelee

Jep, savuista luopuminen heilautti munkin vaakaa aika reilusti, kun esikoista aloin odottelemaan. Mulla taas kun asia on ihan just niin, et raskaana lihon ja ns. normina en. Nytkin olen pysynyt tässä sen vuoden (72kg) ja syön ihan yhtäpaljon (ellen enemmän) kuin silloin kun painoin 87kg ja imetin.
Jos mä listaisin tähän kaiken mitä syön pahimpina päivinä, ei kovin hyvältä näyttäis... Mut elämä on! Jos ottais kupin kahvia ja paahtista!

 

[QUOTE="pullukka";25929628]Olet kyllä niin oikeassa.

Ei sitä mitään saa, jos ei ota itseään niskasta kiinni.
Monia monia päiviä olen käyttänyt synkistelyyn, mieskin jo kommentoi, että elämä on juuri niin negatiivista, kuin siitä itse haluaa tehdä.

Kiitos tsempeistä [/QUOTE]

Alkuun diettaaminen oli mulle tietynlaista pakkopullaa. Ne tulokset näkyi NIIN hitaasti peilistä. Vaakaan kyllä piirtyi mikinusta, mutta peilistä kurkkasi edelleen läski ämmä. Ei ehkä niin läski kuin ennen, mutta hyvin läski silti edelleen.

Nyt, kun alkaa kroppa näyttämään jo siltä miltä pitääkin (vyötärö on tullut esiin) ja laihtumisen huomaa, on fiilis ihan mielettömän positiivinen.

Sitä kautta on alkanut pitämään itsestään enemmän. Vaatekaappi on mennyt 90% uusiksi, ostin vinot pinot meikkejä ja kynsihäspäköitä...nykyään tulee panostettua itseensä entistä enemmän. Tämä fiilis on ihan mielettömän hyvä. Kyllä tämän fiiliksen eteen kannattaa tehdä vähän töitäkin

Eli mulla se negatiivisuus poistui ajan kanssa. Toivottavasti sulle käy samoin, eli löydät iloa sieltä pinnan alta

 

Pikainen googlaus osoitti, etteivät nuo crosstrainerit ole mitenkään erityisen halpoja hankintoja, harmin paikka. Mutta pianhan nuo pikkutiet taas sulavat ja pääsee edes kunnolla ulkoilemaan, kun ei ole selällään jäätiköllä joka käänteessä.

Mä olen miettinyt, että miten lopulta käy tässä painonpudotusasiassa. Tarkoitan sis tuota, kun chef sanoi, että ensin pudotetaan sen verran, että oma kroppa alkaa miellyttää ja sitten otetaan lunkimmin. Mitenköhän se onnistuu? Itseäni siis ajattelen, mulla ainakin on ihan olematon käsitys omasta koostani ja kroppani mallista. Jossain vaiheessa siis peilikuvan ja oman ajatuksen itsestä täytyisi kohdata realistisesti, jotta itse pystyisi määrittämään sen "sopivuuden." Mä luulen, että mulle käy niin, että laihdun, mutta näen itseni edelleen tosi isona vaikka vaaka näyttää muuta ja jatkan elämää hoikempana, mutta ärsyyntyneenä tai sitten vedän painonpudotuksen överiksi. :|

Katselin joskus täällä joitakin kuvia, joku/jotkut olivat laittaneet koko kropan kuvia ja joku kuvan pelkästä pepusta jne. Nättejä kroppia ja takamuksia ketjussa olikin ja toivoin, että mulla olisi samanlaiset. Sitten yritin kuvitella, että kuvat olisivatkin omiani, jolloin niihin ilmestyi heti paljon enemmän huonoja kuin hyviä puolia. Silloin ymmärsin harvinaisen kirkkaasti, miten eri tavalla mä katselen omaa kroppaani kuin toisten. Muista etsin hyviä ja itsestäni huonoja puolia, ja siitä tavasta pitäisi päästä eroon, jos aikoisi oikeasti nauttia painonpudotusurakkansa tuloksista, kun on sen aika.

 

Mun mitat 179/125.. paino ei putoo vaikka teen mitä.. On ollut Personal Trainer..liikuntaa, oikeeta syömistä..ei putoo.. Pieni kilpparin vajaatoiminta kun lääkärissä kävin, perus terve oon kun tutkittiin.. kiinteytynyt olen ja cm lähtenyt.. käyny salilla pari vuotta.. välillä 4 kk putkeenkin 4 krt vk, sit laimeempaa.. taas alotin 4 krt vk, tuntuu jo kropas että pienenee.. Mun vaatekoko on 44. Olin 48 koossa vuosi sitten. Sali on tehnyt tehtävänäsä kroppaan positiivisesti. Mulla on erinomainen lihaskunto testien mukaan. Aerobinenkaan ei auta vaikka salin jättäis. Mut en stressaa enään painosta. Olkoot perkele 125 kg. Jos cm katoo, peilistä näkyy pienempi ihminen. Ei musta kyllä kukaan usko että 125 kg painon.. yks tuttava sanoi et joku 95 kg painat..

 

CHEF: onnittelut suurenmoisesta painonpudotuksesta!
nyt laitat heti linkin siihen teidän tsemppi-pinoon! olikohan joku maaliskuussa ministyvät tai jsp?

 

Mä olen yleensä yrittänyt ja muka yrittänyt pudottaa painoa kaiken maailman ihmedieteillä, kun olen luonteeltani niin kärsimätön :ashamed: Tuossa mietin eilen illalla lasten nukkumaan menon jälkeen tuota, että jos vaan yksinkertaisesti pienentäisin ruoka-annoksia. Salaattia olen alkanut syömään paremmin muutama vuosi sitten, enkä imellyksiäkään enää niin paljon syö. Ostan nykyään usein sellaisia kovia karkkeja, esim turkinpippuri, joista kun yhden imeskelee niin ei enää tee mieli muuta. Jospa sitä ottais nyt itseään niskasta kiinni ja pudottais edes vähän häihin mennessä.. olisi kiva olla edes sen 4-6kg kevyempi kesähäissä

 

[QUOTE="hippo";25929735]Pikainen googlaus osoitti, etteivät nuo crosstrainerit ole mitenkään erityisen halpoja hankintoja, harmin paikka. Mutta pianhan nuo pikkutiet taas sulavat ja pääsee edes kunnolla ulkoilemaan, kun ei ole selällään jäätiköllä joka käänteessä.

Mä olen miettinyt, että miten lopulta käy tässä painonpudotusasiassa. Tarkoitan sis tuota, kun chef sanoi, että ensin pudotetaan sen verran, että oma kroppa alkaa miellyttää ja sitten otetaan lunkimmin. Mitenköhän se onnistuu? Itseäni siis ajattelen, mulla ainakin on ihan olematon käsitys omasta koostani ja kroppani mallista. Jossain vaiheessa siis peilikuvan ja oman ajatuksen itsestä täytyisi kohdata realistisesti, jotta itse pystyisi määrittämään sen "sopivuuden." Mä luulen, että mulle käy niin, että laihdun, mutta näen itseni edelleen tosi isona vaikka vaaka näyttää muuta ja jatkan elämää hoikempana, mutta ärsyyntyneenä tai sitten vedän painonpudotuksen överiksi. :|

Katselin joskus täällä joitakin kuvia, joku/jotkut olivat laittaneet koko kropan kuvia ja joku kuvan pelkästä pepusta jne. Nättejä kroppia ja takamuksia ketjussa olikin ja toivoin, että mulla olisi samanlaiset. Sitten yritin kuvitella, että kuvat olisivatkin omiani, jolloin niihin ilmestyi heti paljon enemmän huonoja kuin hyviä puolia. Silloin ymmärsin harvinaisen kirkkaasti, miten eri tavalla mä katselen omaa kroppaani kuin toisten. Muista etsin hyviä ja itsestäni huonoja puolia, ja siitä tavasta pitäisi päästä eroon, jos aikoisi oikeasti nauttia painonpudotusurakkansa tuloksista, kun on sen aika.[/QUOTE]

Mulla on sellaiset suuret raamit ensimmäisenä rajana, että painon pitää olla BMI:n sisäpuolella. Eli käytännössä 49-66 kiloa.

Lisäksi mulla on tietty kropanmalli mitä havittelen. Mulla on lähtökohtana se, mitä joskus ennen olin...ja se alkaa olemaan nyt saavutettu, koska painoin aina ennen sen 62 kg...vaikka nyt painan vähän enemmän, on liikunta tehnyt kropanmalliin tehtävänsä

Mä haluan vielä kapeamman vyötärön ja peppu pitää saada pyöreäksi. Tuo pepun pyöristäminen tulee olemaan itkun ja kyynelten takana, sillä mun selkä ei kestä liikkeitä joita pepun kuntoonlaitto vaatii. Mulla on vain muutama liike joilla pystyn peppua muokkaamaan, mutta niillä mennään mitä on.

Kädet haluan timmimmiksi ja sitten ne hauikset kunnolla esiin. Ojentajatkin jo pienesti piirtyy, mutta lisää saa sinnekin tavaraa tulla

Etureidet haluan kunnolla esiin...ja sitten vaan läskit pois päältä, niin jösses kun näyttää hyvältä

Mä luulen, että jotta saavutan ulkonäöllisesti sen, mistä haaveilen, piirtyy vaakaan sen 55-60 kiloa. Mikään tikkulaiha en siis halua olla, vaan naisellinen, mutta hieman lihaksikas.

Valokuvat on mulla kova sana. Niitä voi katsoa vaikka tunnin putkeen ja pohtia mitä haluaa muutettavan. Mikään täydellisuudentavoittelija en ole, eli mihinkään bikinifitness-kuntoon en ole yrittämässä...mutta sellainen oma mielikuva mulla on päässä, miltä haluan näyttää.

Ei se kroppa vastaa sitä, mitä moni muu pitää täydellisenä, mutta mä pidän. Se on täydellinen mulle. Ja sen mä meinaan saada.

 

[QUOTE="Mä";25929844]Mun mitat 179/125.. paino ei putoo vaikka teen mitä.. On ollut Personal Trainer..liikuntaa, oikeeta syömistä..ei putoo.. Pieni kilpparin vajaatoiminta kun lääkärissä kävin, perus terve oon kun tutkittiin.. kiinteytynyt olen ja cm lähtenyt.. käyny salilla pari vuotta.. välillä 4 kk putkeenkin 4 krt vk, sit laimeempaa.. taas alotin 4 krt vk, tuntuu jo kropas että pienenee.. Mun vaatekoko on 44. Olin 48 koossa vuosi sitten. Sali on tehnyt tehtävänäsä kroppaan positiivisesti. Mulla on erinomainen lihaskunto testien mukaan. Aerobinenkaan ei auta vaikka salin jättäis. Mut en stressaa enään painosta. Olkoot perkele 125 kg. Jos cm katoo, peilistä näkyy pienempi ihminen. Ei musta kyllä kukaan usko että 125 kg painon.. yks tuttava sanoi et joku 95 kg painat.. [/QUOTE]

Mullekin liikunta on tehnyt ihmeitä. Sillä välin kun paino putosi 2 viikossa 1 kg:n, pieneni vyötärö 4 cm

 

[QUOTE="vieras";25929867]CHEF: onnittelut suurenmoisesta painonpudotuksesta!
nyt laitat heti linkin siihen teidän tsemppi-pinoon! olikohan joku maaliskuussa ministyvät tai jsp?[/QUOTE]


Kiitos


Täällä me tsemppaillaan

http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/2104770-maaliskuussa-ministyvat/

 

Mä olen yleensä yrittänyt ja muka yrittänyt pudottaa painoa kaiken maailman ihmedieteillä, kun olen luonteeltani niin kärsimätön :ashamed: Tuossa mietin eilen illalla lasten nukkumaan menon jälkeen tuota, että jos vaan yksinkertaisesti pienentäisin ruoka-annoksia. Salaattia olen alkanut syömään paremmin muutama vuosi sitten, enkä imellyksiäkään enää niin paljon syö. Ostan nykyään usein sellaisia kovia karkkeja, esim turkinpippuri, joista kun yhden imeskelee niin ei enää tee mieli muuta. Jospa sitä ottais nyt itseään niskasta kiinni ja pudottais edes vähän häihin mennessä.. olisi kiva olla edes sen 4-6kg kevyempi kesähäissä

Sulla on siis samanmoinen luonne, kuin mitä mulla. Ei ole helppo elämä sulla

4-6 kiloa saa kesään mennessä ihan helposti pois. Mä ainakin aion saada

 

Herkis kuitei nainen - aivan huikea tulos ja temppu!! Suuresti onnea ja mieletöntä hekumafiilistä :flower:!!

Aika nopeesti olet urakassasi edennyt, 20 kiloa on kuitenkin melkoinen määrä...nostan hattua kyllä. Mulla itellä olis edessä myös samanmoisen luvun hävittämistä mutta ilmeisesti en ole tarpeeksi v**tuuntunut nykyiseen olotilaani tai jotain, kun en saa alkurepäisyä aikaiseksi....se on sitten jo toinen juttu.

Mutta nyt on syytä juhlia ja kunnolla! Voin hyvin kuvitella omat fiiliksesi asiasta, ja askelkin on huomattavasti paljon kevyempi. JA sun asenteella, mikä sitten kuitenkin on kaikkea muuta kuin itsekuriton , mä oon sata varma että saavutat tavoitteesi .

 

Sulla on siis samanmoinen luonne, kuin mitä mulla. Ei ole helppo elämä sulla

4-6 kiloa saa kesään mennessä ihan helposti pois. Mä ainakin aion saada

Joo ei ole ei :snotty: Mä niin helposti syön vaikkei ole nälkä ja juu, tiedostan sen vielä varsin hyvin :ashamed: Ainoa probleema on siis nyt tuo annoskoko.. karkit on jo vähennetty, vettä juon riittävästi ja salaattikin maistuu, mutta miksi.. oi miksi se tuntuu niin vaikealta vaikkei sitä edes ole?? Ja kun on malttamaton.. olenhan mä tässä kahden vuoden sisällä sen 10kg jo pudottanut.. mutta kun olis paljon viel pudotettavaa ja tuloksia olis niin mukava nähdä heti :ashamed: Vaikka tiedänhän mä ettei se niin toimi..

 

Onnea onnea onnea hienosta suorituksesta! :flower: Onko sulla muuten blogissa kuvia itsestäs, siis ennen ja jälkeen kuvia? Olis kiva nähdä työn tulokset kuvinakin Onnea vielä kerran!

Mahtavaa lukea sun tekstejä, kun ilo painon putoamisesta oikeen hyppää silmille Ite odotan sitä, että väsyttäis vähän vähemmän ja sit jaksais alkaa pudottaa näitä kiloja. Ens syksynä toivottavasti on jo puhtia enemmän. Siihen asti olen antanut itselleni luvan olla väsynyt ja saamaton :ashamed: Tekosyitähän nää on, mutta mulla ei väsyneenä onnistu mikään. Syksyllä ei tartte enää roudata eskarilaista ja imetyskin on varmasti silloin ohi, joten virtaa saattaa löytyä vähän enemmän. Sitä odotellessa... :snotty:

 

Ei se kroppa vastaa sitä, mitä moni muu pitää täydellisenä, mutta mä pidän. Se on täydellinen mulle. Ja sen mä meinaan saada.

Tässä tuli viisaita sanoja, mun on varmaan kehystettävä tämä

 

Herkis kuitei nainen - aivan huikea tulos ja temppu!! Suuresti onnea ja mieletöntä hekumafiilistä :flower:!!

Aika nopeesti olet urakassasi edennyt, 20 kiloa on kuitenkin melkoinen määrä...nostan hattua kyllä. Mulla itellä olis edessä myös samanmoisen luvun hävittämistä mutta ilmeisesti en ole tarpeeksi v**tuuntunut nykyiseen olotilaani tai jotain, kun en saa alkurepäisyä aikaiseksi....se on sitten jo toinen juttu.

Mutta nyt on syytä juhlia ja kunnolla! Voin hyvin kuvitella omat fiiliksesi asiasta, ja askelkin on huomattavasti paljon kevyempi. JA sun asenteella, mikä sitten kuitenkin on kaikkea muuta kuin itsekuriton , mä oon sata varma että saavutat tavoitteesi .

Fiilis on tänään ihan katossa...joskin mieli muistaa kyllä senkin, että tavoitettavaa vielä on.

Ja ihan ehdottomasti pääsen tavoitteeseeni, siitä ei ole kahta kysymyustäkään

 

Onnea onnea onnea hienosta suorituksesta! :flower: Onko sulla muuten blogissa kuvia itsestäs, siis ennen ja jälkeen kuvia? Olis kiva nähdä työn tulokset kuvinakin Onnea vielä kerran!

Mahtavaa lukea sun tekstejä, kun ilo painon putoamisesta oikeen hyppää silmille Ite odotan sitä, että väsyttäis vähän vähemmän ja sit jaksais alkaa pudottaa näitä kiloja. Ens syksynä toivottavasti on jo puhtia enemmän. Siihen asti olen antanut itselleni luvan olla väsynyt ja saamaton :ashamed: Tekosyitähän nää on, mutta mulla ei väsyneenä onnistu mikään. Syksyllä ei tartte enää roudata eskarilaista ja imetyskin on varmasti silloin ohi, joten virtaa saattaa löytyä vähän enemmän. Sitä odotellessa... :snotty:

Blogista löytyy ennen ja jälkeen kuvat...jälkeen-kuvat otettiin pari viikkoa sitten, kun painoin 66,7 kg. Seuraavat kuvat otan varmaan siellä 60-62 kilon tuntumassa

Syksy on hyvä hetki aloittaa...silloin on riittävästi aikaa seuraavaan kesään ja itsensä rantakuntoon saattamiseksi

 

Blogista löytyy ennen ja jälkeen kuvat...jälkeen-kuvat otettiin pari viikkoa sitten, kun painoin 66,7 kg. Seuraavat kuvat otan varmaan siellä 60-62 kilon tuntumassa

Syksy on hyvä hetki aloittaa...silloin on riittävästi aikaa seuraavaan kesään ja itsensä rantakuntoon saattamiseksi

Mistäs sun blogia voi lukea.. jos sais potkua persuuksiin

 

Onnea!

Oliko sulla apuna jokin päivyri, tietokoneohjelma tms johon ruksasit syömiset ja liikunnan?

 

Mistäs sun blogia voi lukea.. jos sais potkua persuuksiin

Chef shoppaa, tuunaa ja keksii kaikkea kivaa pientä puuhaa

Sunnuntaisin on aina painohöpinän vuoro, muutoin keskityn enempi kirppispulinoihin

Chef diettaa:-alkuiset otsikot on sitä painohöpinää.

 

Onnea!

Oliko sulla apuna jokin päivyri, tietokoneohjelma tms johon ruksasit syömiset ja liikunnan?

Ei, koska en merkkaa niitä mihinkään ylös. En siis tee mitään sillä tiedolla että paljonko liikun tai paljonko syön. Syön sen minkä tekee mieli ja liikun sen minkä haluan. Ja sillä mennään

Sykemittaria tosin käytyän (huvin ja urheilun vuoksi) ja sen mukaan ma oli aerobinen, ti oli salipäivä, ke oli lepopäivä ja tänään on vuorossa sali, ehkä aerobinenkin, jos jaksan. Huomenna aerobinen ja la tai su sali, sekä vähintään toisena päivänä aerobinen.

Ja syön siten miten huvittaa. Äsken söin 1,5 pihviä, makaroonia ja muutaman hyppysellisen salaattia. Ei mahtunut napaan enempää salaattia.

Salin jälkeen otan dietmixin ja aattelin kiskaista josakin vaiheessa napaani kasvissosekeittoa ja leivän.