Olenko minä ilkeä jos kiellän lapsiani norkuamasta kun syön?

["vieras"]

Jos lapset pyytävät ruokaa niin he saavat sitä meillä aina vaikka olsivat juuri syöneet.

 

[ArjestaSelviytyjä]

Mä oon aina vaatinut itselleni 2 rauhallista hetkeä; kahvihetki ja vessahetki, jolloin ei tulla siihen pälpättämään tai kinuamaan mitään :xmas:

Meillä kyllä yleensä syödään yhtä aikaa, mutta mä sit voin aterioiden välissä juoda kahvia ja syödä vaikka leivän ja mä haluan tehdä sen rauhassa. Jos mulla olis vaikka pullaa tms niin olisin antanut lapselle jälkiruuaks ja ite vetäny sen sit myöhemmin kahvin kans, et siitä ei oo kyse et herkuttelen yksin täällä ja ipana kattoo surkeena vieressä

 

["aloittaja"]

Siis ymmärrän kyllä tuon, mut jos lapset syö lounaan, etkö voi keittää kahvia ja tehdä niitä voikkareita sillon?Miks pitää oottaa et ne on syöny ja tehdä se sit vasta?

En mä syö samaa välttämättä kun muksu, mut aika usein keitän kahvit ja ryystän sitä sit samalla kun lapsi syö.

Koska haluan syödä ihan rauhassa.
Meidän nuorimmainen on sellainen hulivili ruokapöydässäkin että siinä on rauhassa syömiset kaukana.
Joten haluan sen yhden rauhallisen ruokailuhetken päivään. Mielestäni en ole sen tähden ilkeä vaikka niin välillä tunnenkin.

 

["aloittaja"]

Mä oon aina vaatinut itselleni 2 rauhallista hetkeä; kahvihetki ja vessahetki, jolloin ei tulla siihen pälpättämään tai kinuamaan mitään :xmas:

Meillä kyllä yleensä syödään yhtä aikaa, mutta mä sit voin aterioiden välissä juoda kahvia ja syödä vaikka leivän ja mä haluan tehdä sen rauhassa. Jos mulla olis vaikka pullaa tms niin olisin antanut lapselle jälkiruuaks ja ite vetäny sen sit myöhemmin kahvin kans, et siitä ei oo kyse et herkuttelen yksin täällä ja ipana kattoo surkeena vieressä

Juu minäkään en vedä herkkuja niiden nenän edessä vaan ryystän sitä kahvia ja syön sen kanssa pari voikkaria. Jos taas söisin kahvin kanssa pullan tms. toki antaisin lapsille jälkkäriksi myös.

 

[Maira]

[QUOTE="aloittaja";25915583]Koska haluan syödä ihan rauhassa.
Meidän nuorimmainen on sellainen hulivili ruokapöydässäkin että siinä on rauhassa syömiset kaukana.
Joten haluan sen yhden rauhallisen ruokailuhetken päivään. Mielestäni en ole sen tähden ilkeä vaikka niin välillä tunnenkin.[/QUOTE]

Okei, no ei siinä sitten mitään, jokaisessa perheessä tehdään niin kuin itse haluavat! Täytyy vaan tehdä sit lapsille selväks et tää on se äitin oma hetki nyt.

 

[ngk]

No totesit jo itse, että et ole ilkeä mielestäsi, miksi siis teit aloituksen?

 

["aloittaja"]

No totesit jo itse, että et ole ilkeä mielestäsi, miksi siis teit aloituksen?

No miksikä täällä aloituksia nyt yleensä tehdään - luodakseni keskustelua tietenkin.
Syvällä sisimmässäni tiedän etten ole ilkeä jos vaadin itselleni oman pienen rauhan, mutta kyllä siitä silti hetkeksi tulee sellanen olinpas ilkeä olo.

 

["aloittaja"]

Okei, no ei siinä sitten mitään, jokaisessa perheessä tehdään niin kuin itse haluavat! Täytyy vaan tehdä sit lapsille selväks et tää on se äitin oma hetki nyt.

Muutoin kun ei päivän aikana juuri rauhaa ole. Siitä pitää tämä kokoonpano huolen
Ja niin moni nyt ajattelee ettei meillä syödä yhtä aikaa, kyllä syödään = se päivällinen. Silloin ollaan koko perhe koossa lähes aina.

 

[koomba]

meillä on se ongelma että äidillä on erityisruokavalio(en voi syödä esim puuroa aamulla kun lapset syö), ja jos syön samaan aikaan samassa pöydässä jotain muuta, alkaa huuto. 4v alkaa jo tajuta että äidillä on eri ruoka mut 2v ei-vaan on saatava samaa. siksi annan lasten syödä ensin,valmistan sillä aikaa oman ruokani, ja syön sen nopeasti sillä välin kun lapset ovat menneet naamapesulle ja leikkimään.mitään huono äiti-fiilistä en kyllä ole kokenut.

 

["Vieras"]

[QUOTE="vieras";25915556]Jos lapset pyytävät ruokaa niin he saavat sitä meillä aina vaikka olsivat juuri syöneet.[/QUOTE]

Ai, vaikka olisivat juuri nousseet pöydästä ja jätteneet syömättä?
Meillä eivät, mikään ei ole ärsyttävämpää kun se että ei syödä ruokaa kunnolla, kohta kinutaan lisää ja taaskaan ei syödä.
Meillä on ruoka-ajat, silloin syödään jos ei maistu/kelpaa, odotetaan seuraavaa ruoka-aikaa. Jatkuvat välipalat ei ole hyväksi, säännölliset ruoka-ajat kuitenkin varmistavat sen että seuraavaan kertaan ei ole niin pitkä aika, että ehtisi " nälkään kuolla".

 

[ArjestaSelviytyjä]

Vähän asian vierestä, mutta mä oon vissiin niin natsi et meillä lapsi on jo ihan pienestä oppinut et äiti kun syö, on vessassa tai puhelimessa niin siihen ei mennä renkkumaan ellei oo todellakin hätä.
Ainoot tilanteet on tullu jos ilta on venyny pitkäks ja iltapalan syöminen ollu yhtä tappelua ja sit nukkuun mennessä alettu vinkuun et on vielä nälkä ja minä haluan ruokaa ja byäää.. Julma äiti on todennu et suu kiinni, silmät kiinni, unta kuulaan ja tadaa, aamupala on ihan kohta... Mä en voi sietää esim.yhdellä kaverilla kun sinne menee kylään niin sen mukulat ramppaa siellä kahvipöydässä KOKO AJAN. Pöytään-pois-pöytään-pois-pöytään-pois ja lääppii kaikki kääretortut ja pullat ja keksit ja saa ottaa kaikkea ja kaikkea jää puolet syömättä ja mua vaan suorastaan etoo tollanen touhu... :ashamed:
Kun mennään pöytään, siinä syödään nätisti yks juttu kerrallaan ja kun siitä lähdetään niin sit lähdetään ja heippa, ei siinä tarvi koko ajan rampata :ashamed:

 

["Vieras"]

Vähän asian vierestä, mutta mä oon vissiin niin natsi et meillä lapsi on jo ihan pienestä oppinut et äiti kun syö, on vessassa tai puhelimessa niin siihen ei mennä renkkumaan ellei oo todellakin hätä.
Ainoot tilanteet on tullu jos ilta on venyny pitkäks ja iltapalan syöminen ollu yhtä tappelua ja sit nukkuun mennessä alettu vinkuun et on vielä nälkä ja minä haluan ruokaa ja byäää.. Julma äiti on todennu et suu kiinni, silmät kiinni, unta kuulaan ja tadaa, aamupala on ihan kohta... Mä en voi sietää esim.yhdellä kaverilla kun sinne menee kylään niin sen mukulat ramppaa siellä kahvipöydässä KOKO AJAN. Pöytään-pois-pöytään-pois-pöytään-pois ja lääppii kaikki kääretortut ja pullat ja keksit ja saa ottaa kaikkea ja kaikkea jää puolet syömättä ja mua vaan suorastaan etoo tollanen touhu... :ashamed:
Kun mennään pöytään, siinä syödään nätisti yks juttu kerrallaan ja kun siitä lähdetään niin sit lähdetään ja heippa, ei siinä tarvi koko ajan rampata :ashamed:

Aivan samaa mieltä! Mua ärsyttää kun meidän lasten serkku saa juosta ruokapöydästä pois ja takaisin, äitinsä työntää lusikallisen ruokaa suuhun ja tyttö juoksee taas jonnekin.
Kiva kun ollaan samaan aikaan esim. isovanhemmilla niin tää touhu, meidän lapset istuu pöydässä ja syövät, jos nousevat pois, ruokailu on päättynyt, seuraavaksi sitten seuraavalla aterialla.mutta kun serkku saa juosta minne sattuu, niin kllähän meidän lapset vähän yrittää protestoida... Ja tuo ko. serkku on siis meidän lapsia vanhempi.

 

[Kumipuu]

Sama juttu täällä. 2vuotias notkuu mun lautasen vieressä ja yrittää poimia sieltä mieleisiään juttuja kuten kurkkua. Ei välttämättä syö saalistaan edes.

Ja syötäis yhdessä mutta se on nyt kiinteiden alotuksesta saakka kokeiltu, ja ei siinä itse pysty syömään kun neiti keksii ties mitä ruokailun aikana. Ja jaksaa keskittyä siihen syömiseen kolme ensimmäistä lusikallista..

Kai se ruoho aina on vihreämpää aidan toisella puolella

 

["vieras"]

[QUOTE="Vieras";25915717]Ai, vaikka olisivat juuri nousseet pöydästä ja jätteneet syömättä?
Meillä eivät, mikään ei ole ärsyttävämpää kun se että ei syödä ruokaa kunnolla, kohta kinutaan lisää ja taaskaan ei syödä.
Meillä on ruoka-ajat, silloin syödään jos ei maistu/kelpaa, odotetaan seuraavaa ruoka-aikaa. Jatkuvat välipalat ei ole hyväksi, säännölliset ruoka-ajat kuitenkin varmistavat sen että seuraavaan kertaan ei ole niin pitkä aika, että ehtisi " nälkään kuolla".[/QUOTE]

Lueppas uudestaan viisatelija.
"Vaikka olisivat juuri SYÖNEET" Eivät siis jättäneet syömättä!

 

[kökköliini]

Tuossa tilanteessa oletettavasti lapset ovat juuri syöneet itsensä kylläiseksi, joten luulisi, ettei silloin olisi niin nälkä, että tarvisi äidin lautasta tulla norkuamaan? Se on tietysti eri asia, kun niitä sataa muuta asiaa tullaan ruikuttamaan .

olisikin vain se sata muuta asiaa kun niitä tuntuu aina olevan tuhat.... ja lapset syövät vatsansa täyteen ennen minua, mutta nuorempi on seurasyöjä joka syö niin kauan kuin joku muukin syö. eli todellakaan heillä ei ole nälkä kun olen syömässä.mutta kun pitää olla maistamassa että onko se kenties eriruokaa kuin itse juuri söi...