"Isä on vauvalle ihan yhtä tärkeä kuin äitikin"

[Timppa]

Jos isä osallistuu lasten hoitoon esim. syöttämällä niin onko lapsilla kaksi äitiä eikä isää ollenkaan? Mitää helvettiä täällä oikein jauhetaan? :O

 

["hanni"]

[QUOTE="mimi";25846371]No, entä jos se mies on luonteeltaan hoivaavampi? Ja nainen työorientoituneempi? Tai lapsi adoptoitu? Tai biologinen äiti ei syystä tai toisesta voi imettää?[/QUOTE]

Imetys ei ole *ainoa* fyysinen linkki lapsen ja äidin välillä, vaikka se vahvin ja selkein on.

Jos mies haluaa ryhtyä äidiksi lapselleen ja tämä äidille sopii niin mikäs siinä. Kunhan hoitaa hommansa hyvin niin ei siitä varsinaista haittaa voi sanoa olevan, nykyään siis kun imetystä voi aika hyvin korvata keinotekoisin menetelmin. Lapsi jää henkiin vaikka purenta vähän kärsisi tai joutuu kokemaan rajumpia hengitystieinfektioita, ja saa vähemmän läheisyyttä ja huonompaa ravintoa kuin imetyksellä oleva.

Silloin sitten pätee se, että tämä miesäiti on lapselle se läheisin ja hän pyrkii elämään symbioosissa tämän kanssa, ja bioäiti ottaa sen ihmislajilla perinteisesti isälle kuuluvan roolin.

 

["vieras"]

[QUOTE="poks";25844365]Täällä nyt moni sanoo, että jos isä hoitaa lapsen niin hän on tärkeämpi. Kyllä, jos isä ryhtyy lapsen emoksi niin hänestä tulee se ensisijainen hoitaja. Hänestä tulee se "äiti" lapselle. Sitten voi kysyä, että onko siinä mitään järkeä, että eikö se isä tahdo olla ihan isä? Miksi isien pitäisi olla pikkuäitejä? Äiti on siihen tehtävään yleensä soveltuvampi. Poikkeustapauksissa (äidin syvä masennus, äidin kuolema, tms) isä voi astua äidin rooliin. Omasta mielestäni on kuitenkin tarpeetonta ja isyyttä loukkaavaa ajatella, että heidän pitäisi luopua omasta roolistaan ja heittäytyä sijaisäideiksi, että muuten he eivät olisi tarpeeksi hyviä vanhempia lapsilleen.[/QUOTE]

No tämä nyt on järjettömin vastaus tässä ketjussa! Jos isä hoitaa lasta kuten äiti, niin hän syrjäyttää äidin?! Siis miten isä hoitaa ylipäänsä lasta eri tavalla kuin äiti? (imetystä ei lasketa). Meillä on ihan tasan tarkkaan yhtä paljon iskä lapsen kanssa kuin minäkin (olen aloittanut jo työt), eikä lapsella ole kahta äitiä, vaan äiti ja iskä, jollaiset tulis olla joka lapsella. Sulla taitaa olla tilanne 50-luvulta, jolloin äiti hoiti lapset ja isä työt? Tervetuloa 2010-luvulle vaan, kyllä tänne mahtuu!

 

[Orion-]

Kyllä mä näen äidin läsnäolon alkuun tärkeämpänä kuin isän. Tasottuu sitte ajan myötä.

 

["mimi"]

[QUOTE="hanni";25844521]Kuten sanoin, parhaimmat edellytykset pienen vauvan hyvälle hoidolle on biologisella, lapsen synnyttäneellä naisella. [/QUOTE]

Hmm, tosiaan, parhaimmat BIOLOGISET edellytykset. Mutta saatumme olemaan fyysisten toimintojemme lisäksi myös psykososiaalisia olentoja. Tosiaan kaikesta biologiasta huolimatta parissa mies voikin olla huolehtivaisempi, hellempi ja hoivaavampi luonteeltaan kuin nainen. Näkisin kyllä, että se olis lapsen hyvinvoinnin kannalta aika paljon tärkeämpää kuin naisen fyysiset ominaisuudet. Mutta kenties tää on painotusero En näe ihmistä noin yksioikoisen biologisesti.

 

[Timppa]

[QUOTE="hanni";25846426]Imetys ei ole *ainoa* fyysinen linkki lapsen ja äidin välillä, vaikka se vahvin ja selkein on.

Jos mies haluaa ryhtyä äidiksi lapselleen ja tämä äidille sopii niin mikäs siinä. Kunhan hoitaa hommansa hyvin niin ei siitä varsinaista haittaa voi sanoa olevan, nykyään siis kun imetystä voi aika hyvin korvata keinotekoisin menetelmin. Lapsi jää henkiin vaikka purenta vähän kärsisi tai joutuu kokemaan rajumpia hengitystieinfektioita, ja saa vähemmän läheisyyttä ja huonompaa ravintoa kuin imetyksellä oleva.

Silloin sitten pätee se, että tämä miesäiti on lapselle se läheisin ja hän pyrkii elämään symbioosissa tämän kanssa, ja bioäiti ottaa sen ihmislajilla perinteisesti isälle kuuluvan roolin.[/QUOTE]

Nyt kun niin kovasti vedotaan tuohon biologiaan niin minä voin kertoa omia muistikuvia biologian tunnilta: siellä sanottiin ettei mies voi olla äiti! Eikä nainen voi oikein myöskään olla isä. Nämä ovat hyvinkin sukupuolisidonnaisia asioita. Toki on näitä trassukupuolisia ihmisiä joiden kanssa voi olla joskus kyseenalaista.
Mitä tuohon imettämättömyyteen tulee ja sen haittoihin, niin minähän en nyt voi puhua kuin omista lapsista enkä sunkas osaa sanoa mistä mikäkin johtuu, mutta heillä ei ole purennassa vikaa eikä heillä ole myöskään ollut juuri mitään hengitystieinfektioita. Läheisyyden määrästä nyt tuskin kukaan osaa sanoa onko sitä enemmän vai vähemmän, liikaa vai liian vähän. Ihan terveitä ja täysipäisiä lapsia heistä on tullut. Ravinnon laadusta toki voidaan olla montaa mieltä mutta hyvin ovat kasvaneet ja terveitä ovat olleet. Eikös nuo riipu myös ravinnosta?

 

["hansu"]

[QUOTE="hanni";25846426]Imetys ei ole *ainoa* fyysinen linkki lapsen ja äidin välillä, vaikka se vahvin ja selkein on.

Jos mies haluaa ryhtyä äidiksi lapselleen ja tämä äidille sopii niin mikäs siinä. Kunhan hoitaa hommansa hyvin niin ei siitä varsinaista haittaa voi sanoa olevan, nykyään siis kun imetystä voi aika hyvin korvata keinotekoisin menetelmin. Lapsi jää henkiin vaikka purenta vähän kärsisi tai joutuu kokemaan rajumpia hengitystieinfektioita, ja saa vähemmän läheisyyttä ja huonompaa ravintoa kuin imetyksellä oleva.

Silloin sitten pätee se, että tämä miesäiti on lapselle se läheisin ja hän pyrkii elämään symbioosissa tämän kanssa, ja bioäiti ottaa sen ihmislajilla perinteisesti isälle kuuluvan roolin.[/QUOTE]

Siis kyllä sä olet ihan pimeä! Ihme tekstiä josta en tajua puoliakaan. Mun mies on ainakin isä eikä miesäiti, koska tietää sen että isälle kuuluu yhtä suuri vastuu vauvan hoidosta kuin äidillekkin. Saanen kysyä mistä ihmeestä sinä revit nämä juttusi?

 

[Timppa]

Tästähän tulee tulee hyviä juttuja muutenkin kotielämään! Koska äiti (siis tässä tapauksessa se naispuolinen) on kotona valmiiksi niin nänelle kuuluu kaikki kotihommat. Ihan samalla logiikalla kuin imetys -> valmiiksi paikalla = kaikki lapsenhoito. Tämä on loistouutinen kaikille isille (tässä tapauksessa miespuolisille) joiden niskaan kotiäidit sälyttävät osan kotihommista.

 

["hansu"]

Tästähän tulee tulee hyviä juttuja muutenkin kotielämään! Koska äiti (siis tässä tapauksessa se naispuolinen) on kotona valmiiksi niin nänelle kuuluu kaikki kotihommat. Ihan samalla logiikalla kuin imetys -> valmiiksi paikalla = kaikki lapsenhoito. Tämä on loistouutinen kaikille isille (tässä tapauksessa miespuolisille) joiden niskaan kotiäidit sälyttävät osan kotihommista.

Mutta miten se äiti, ei siis miesäiti vaan naisäiti voi tehdä kotona mitään muuta kuin elää symbioosissa sen vauvan kanssa? Mä ainakin makaan sängyssä vauvan kanssa kiinni toisissamme. En hoida toista lasta enkä tee kotitöitä, koska olen korvaamaton vauvalleni ja hän kärsii siitä jos on hetkenkin erossa minusta. Ja mitä tapahtuisikaan jos isä ottaisi lapsen syliin. Todennäköisesti ikuiset traumat ja mies muuttisi miesäidiksi ja minä isäksi.

 

[Timppa]

[QUOTE="hansu";25846650]Mutta miten se äiti, ei siis miesäiti vaan naisäiti voi tehdä kotona mitään muuta kuin elää symbioosissa sen vauvan kanssa? Mä ainakin makaan sängyssä vauvan kanssa kiinni toisissamme. En hoida toista lasta enkä tee kotitöitä, koska olen korvaamaton vauvalleni ja hän kärsii siitä jos on hetkenkin erossa minusta. Ja mitä tapahtuisikaan jos isä ottaisi lapsen syliin. Todennäköisesti ikuiset traumat ja mies muuttisi miesäidiksi ja minä isäksi. [/QUOTE]

Olen antanut itselleni kertoa että alasti kantoliinassa (en tiedä kumman pitää olla alasti vai kenties molempien) kotihommat sujuu leikiten.

 

["hanni"]

Tästähän tulee tulee hyviä juttuja muutenkin kotielämään! Koska äiti (siis tässä tapauksessa se naispuolinen) on kotona valmiiksi niin nänelle kuuluu kaikki kotihommat. Ihan samalla logiikalla kuin imetys -> valmiiksi paikalla = kaikki lapsenhoito. Tämä on loistouutinen kaikille isille (tässä tapauksessa miespuolisille) joiden niskaan kotiäidit sälyttävät osan kotihommista.

Ei siihen kaikkea tarvitse kuulua, vaan pääosa Ja kyllä, mun mielestä jos lapsen toinen vanhempi on kotona lapsen kanssa, niin hänelle kuuluu lapsenhoidon lisäksi valtaosa kotitöistä. Ei se lapsenhoito kuitenkaan niin vaativaa ole, ellei siitä tee vaativaa.

 

["hanni"]

Olen antanut itselleni kertoa että alasti kantoliinassa (en tiedä kumman pitää olla alasti vai kenties molempien) kotihommat sujuu leikiten.

Vauva alasti, liinailija yläosattomissa Ja juu, vauvanhoito ei ole varsinaista tekemistä vaan sujuu siinä samalla kun tekee muita asioita. Älykkäällä naisella/miehellä soisi toki olevan muutakin tekemistä siinä vauvanhoidon ohella kuin pyykkien pesua tai astioiden järjestelemistä.

 

[Madicken04]

Jos isä osallistuu lasten hoitoon esim. syöttämällä niin onko lapsilla kaksi äitiä eikä isää ollenkaan? Mitää helvettiä täällä oikein jauhetaan? :O

Itse näkisin että äiti on äiti ja isä on isä, välittämättä siitä kuka lasta enemmän hoitaa missäkin vaiheessa. Uskon että pieni vauva kiintyy eniten siihen ensisijaiseen hoitajaansa ja yleensähän se on niin että äiti jää kotiin sen vastasyntyneen kanssa isän käydessä töissä joten luonnollisesti vauva silloin kokee äitinsä alkuun tutummaksi, varsinkin jos imettämisen kautta liittää tämän ruokaan.

Mutta jos siis äiti lähtisi heti töihin ja isä jäisi kotiin vauvaa hoitamaan niin isästä tulisi vauvalle se ensisijainen ja tutuin hoitaja ( ei kuitenkaan äiti).

Kaverin perheessä oli tilanne jolloin vauvan ensimmäiset 8kk molemmat vanhemmat olivat kotona. Äiti ei imettänyt ja molemmat vanhemmat osallistuivat vauvanhoitoon ja ruokintaan yhtälailla, samoin ottivat sitä omaa aikaa tahoillaan niin että parin viikon iästä asti vauva saattoi olla sen 6-8 h kaksin isänsä kanssa kun äidillä oli omia menoja. Äidin mukaan vauva koki molemmat vanhemmat yhtä läheisiksi jo alusta asti, mikä tuossa tuntuukin ihan järkeenkäyvältä.

 

[Timppa]

Kaverin perheessä oli tilanne jolloin vauvan ensimmäiset 8kk molemmat vanhemmat olivat kotona. Äiti ei imettänyt ja molemmat vanhemmat osallistuivat vauvanhoitoon ja ruokintaan yhtälailla, samoin ottivat sitä omaa aikaa tahoillaan niin että parin viikon iästä asti vauva saattoi olla sen 6-8 h kaksin isänsä kanssa kun äidillä oli omia menoja. Äidin mukaan vauva koki molemmat vanhemmat yhtä läheisiksi jo alusta asti, mikä tuossa tuntuukin ihan järkeenkäyvältä.

Eihän tälläiset päivänselvät, järjellä ajateltavat asiat näille eräille vouhkaajille mene jakeluun. Jostain kirjasta tai nettisivulta on imetty jokin uskonto, ja sitä on järkiperustein ihan turha yrittää kumota.

Johan tuon jokainen täysijärkinen tajuaa, että kun aletaan puhua miesäideistä ja naisisitä, niin silloin ei kirjoittaja ole ihan reaalimaalismassa enää kiinni.

 

[joop]

Vauva ei erota itseään äidistään alle puolivuotiaana. Vauva ei tiedä, että on olemassa minä ja hän. Oli se äiti tai isä ihan mitä mieltä tahansa...

 

[Timppa]

Vauva ei erota itseään äidistään alle puolivuotiaana. Vauva ei tiedä, että on olemassa minä ja hän. Oli se äiti tai isä ihan mitä mieltä tahansa...

Onko tätä kysytty alle puolivuotiailta ja yli puolivuotiailta? Joku gallup kenties? Entäs jos joku muu kuin äiti on hoitanut lasta sen ensimmäisen puolivuotta? Luuleeko vauva olevansa yhtä vaikkapa isänsä kanssa? Entäs kun alle puolivuotias menee äidin sylistä isälle, luuleeko vauva repeävänsä kahtia? Meillä ainakaan ei lapsen käytöksen perusteella voinut olettaa että hänestä olisi tuntunut siltä kuin olisi revitty palasiksi.

 

[tytsi-89]

En usko, kyllä äiti on vauvalle ykkönen.

Heh, kerrankin oon sun kanssa jostain samaa mieltä.

 

["vieras"]

[QUOTE="ihme";25843166]Uskotteko tähän väitteeseen?

Minä en. Se nyt on vaan ihan biologiaa. Äiti kantaa vauvaa 9 kk ja vauva on syntymän jälkeen symbioosissa äidin kanssa. Äiti imettää vauvaa ja jää vähintään 9 kuukaudeksi äitiyslomalle. Vaikka isä hoitaisi lasta, ei hän pääse vauvavuotena samaan asemaan, kun äiti. Ja isä on usein töissäkin, jolloin tälle on mahdotonta edes hoitaa vauvaa yhtä paljon kuin äiti.

Vauvavuoden jälkeen asetelma tasaantuu, mikäli kyseessä on osallistuva isä.[/QUOTE]

Jo neuvolassa varoitettiin ajatuksesta "äiti on tärkeämpi vauvalle kuin isä"... tuolla ajatuksella omitaan vauva itselle ja isälle jää statistin osa... ei siinä paljon sitten olla osallituvia isiä.

 

[Tepadj]

Minusta isä ei ole sen huonompi vanhempi kuin äitikään.

 

[Rytkäätys]

Uskon. Vain imetys on se juttu joka erottaa äidin ja isän lapsen hoitajana.

Äidin ja lapsen välinen symbioosi on ainoastaan höyrähtäneiden äitien keksintöä, jotka eivät luota että mies osaisi hoivata pienokaista yhtä pätevästi, hyvin ja oikein kuin MINÄ ÄITI ITSE.

 

[_Pigeon_]

Uskon. Vain imetys on se juttu joka erottaa äidin ja isän lapsen hoitajana.

Äidin ja lapsen välinen symbioosi on ainoastaan höyrähtäneiden äitien keksintöä, jotka eivät luota että mies osaisi hoivata pienokaista yhtä pätevästi, hyvin ja oikein kuin MINÄ ÄITI ITSE.

Todella hyvin sanottu! Eihän ne miehet osaa edes oikeita vaatteita vauvalle pukea

 

["mona"]

No meidän vauva söi ekan kuukauden jälkeen pullosta että se ei ollut este isän osallistumiselle. Mutta kyllä meillä minä olen aina ollut "tärkeämpi" meidän pojalle, vaikka olenkin tietoisesti sitä eroa yrittänyt pienentää. Epäilen suuresti et tän tokan kanssa menis eri lailla.

 

[kökköliini]

tästähän on tullu tosi hauska ketjui, monet naurut sai taas tänäkin aamuna:xmas:

 

[Phoebsi]

Todella hyvin sanottu! Eihän ne miehet osaa edes oikeita vaatteita vauvalle pukea

Minusta on hassua sanoa äidin ja vauvan symbioosia hourahteneiden äitien keksinnöksi, kun sitä opetaan jo lukiossa, kehityspsykologiaa.

 

["mona"]

[QUOTE="mona";25849276]No meidän vauva söi ekan kuukauden jälkeen pullosta että se ei ollut este isän osallistumiselle. Mutta kyllä meillä minä olen aina ollut "tärkeämpi" meidän pojalle, vaikka olenkin tietoisesti sitä eroa yrittänyt pienentää. Epäilen suuresti et tän tokan kanssa menis eri lailla.[/QUOTE]

Niin ja suuri merkitys on tietty ollut sillä että itse olen ollut kotona lapsen kanssa 2,5v ja isä vain välillä (tekee reissutyötä) iltaisin, vaikka silloin osallistuva isä onkin.