Tunteet ja järki solmussa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "solmu"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

"solmu"

Vieras
Olen ollut mieheni kanssa ja monta vuotta.
Suhteessamme on ollut aina tiettyjä ongelmia ja nyt olen taas totaalisen väsynyt.
asioista on puhuttu,puhuttu ja puhuttu,mutta muutosta ei vaan tule..
Meillä on lapsia ja ongelmat osa liittyykin arekeen ja lastenhoitoon/kasvatukseen.

-Mies ei koskaan ole näiden vuosien aikana herännyt viikonloppuisin lasten kanssa.
Minä herään siis 7pvänä vkossa 7 aikaan.
-Mieheni nukkuu monesti viikossa myös iltaisin tai sitten pelaa jos ei nuku iltaisin.
iltatoimissa auttaa jos pyydän ja peliltä ehtii.
-Valvoo myös muutamana yönä aamutunneille kun pelaa tietokonepeliä ja seuraava ilta töiden jälkeen onkin sitten nati-nati.
-Ei tee lasten kanssa mitään ei mm.vie ulos tai harrastuksiin.

Tässä joitain mitkä erityisesti syö mieltä ja kehoa..
Olen totaalisen loppu hoitamaan kaiken yksin..
Eroko ainoa vaihtoehto..
 
Oletatko että mies erotessa ottaa lapsi sen jokatoinen vkl?
Siinä tapauksessa elämäsi hiukan helpottuu, kun saat levätä edes välillä. Minkä ikäisiä lapset ovat, voitko luottaa että isä hoitaa jos lapset hänellä?
Saisitko nyt "ensiavuksi" lapsia välillä vaikka mummolaan että saisit omaa aikaa ja levättyä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lilii lisänimetön;25720661:
Mutta tarkoitin perheen ja parisuhteen kannalta. Mitä saat häneltä?

Tähän on kyllä vaikea vastata,en koe saavani tällä hetkellä juurikaan mitään..
Mieheni on luonteeltaan "kylmä"ei siis osaa/halua näyttää tunteitaan ja on erittäin kriittinen mielipiteissään asoita/ihmisiä kohtaan(johtuu osiksi varmasti vaikeasta lapsuudesta)
On kausia milloin on avoimempi ja näyttää tunteitaan jonkin verran mm.halaa,suukottaa,tulee kainaloon erittäin vaikeaa on sanoa minulle "minä rakastan sinua"

Mieheni on myös päättäväinen omien halujensa suhteen jos haluaa ostaa/tehdä jotakin niin tekee niin,oikeastaan muita ajattelematta-jyrää.

Tällä hetkellä tuntuu,että tyydyn aivan liian vähään..
Meillä olisi ainekset vaikka mihin..ihanat lapset ja koti mm.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Neljän Äiti;25720695:
Oletatko että mies erotessa ottaa lapsi sen jokatoinen vkl?
Siinä tapauksessa elämäsi hiukan helpottuu, kun saat levätä edes välillä. Minkä ikäisiä lapset ovat, voitko luottaa että isä hoitaa jos lapset hänellä?
Saisitko nyt "ensiavuksi" lapsia välillä vaikka mummolaan että saisit omaa aikaa ja levättyä?


En oleta mitään.
Meillä ei ole tukiverkkona kun miehen äiti joka on työelämässä ja ottaa lapsia hoitoon n.2 krt/vuodessa.
 
Onko miehesi siis tietoinen myös siitä, että tilanne on mielestäsi niin pitkällä, että ero tuntuu ainoalta vaihtoehdolta? Kirjoitat, että olette puhuneet tilanteestanne, mutta tietääkö mies todella miten loppu olet ja valmis oikeasti eroamaan? Sen kertominen voisi osittain avata miehesikin silmiä sille, mitä on menettämässä, jos sanat eivät ala näkyä teoissakin.
 
Onko miehesi siis tietoinen myös siitä, että tilanne on mielestäsi niin pitkällä, että ero tuntuu ainoalta vaihtoehdolta? Kirjoitat, että olette puhuneet tilanteestanne, mutta tietääkö mies todella miten loppu olet ja valmis oikeasti eroamaan? Sen kertominen voisi osittain avata miehesikin silmiä sille, mitä on menettämässä, jos sanat eivät ala näkyä teoissakin.



Kyllä hän tietää..
Olemme muutamaankin otteeseen olleet tässä tilanteessa.
Silti mikään ei pitkällä tähtäimellä muutu vaikka mies sanoo,että olemme hänelle kaikki kaikessa..
Tuntuu,että hänelle on aivan väärät asiat käytännössä tärkeitä ja hän on itsekäs eikä osaa ajatella minua..
 
Tarviiko tehdä enää mitään? Jos olette toistuvasti olleet tuossa pisteessä ja tunnet ettet saa mieheltäsi muuta kuin että hän on hyvä työmies, en ainakaan itse näkisi mitään syytä jatkaa.
 
Todellakin sitten eroaisin, tai vähintään etsisin itselle asunnon jotta mies saisi hoitaa peliongelmansa kuntoon. Sitten voitaisiin miettiä jatkoa.



Nykyään tuo peli mikä silloin aiheutti kriisin on ns.hallinnassa muutama ilta vkossa,mutta sitten pelaa vielä pleikalla ja tietokoneella jotakin muuta peliä..
yhteisaika pelaamiselle vkossa on paljon kun ajattelee mitä voisi tehdä mm.lasten kanssa.
 
No te ette kyllä ole kaikki kaikessa tuollaiselle osallistumattomalle isälle. Luojan kiitos oma perhe-elämämme ei ole mitään tuonne päinkään. Siitä tuleekin mieleen, miksi suostua ja hyväksyä tuollainen kun elämällä voi olla kyllä huomattavasti parempaakin tarjottavaa. Jos vielä palavasti hän tä rakastaisitkin ja pystyisit ton kanssa elämään, mutta kun et näytä sitä oikein itsekään haluavan niin what´s the point?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lilii lisänimetön;25721323:
Pyytäisin miestä harkitsemaan hoitoa peliriippuvuuden suhteen. Vastauksesta päättelisin jatkon.


On myöntänyt,että jonkin asteinen ongelma on,muttei tarvitase siihen apua(omien sanojensa mukaan).
On lapsesta asti pelannut paljon.
Myös alkoholin kulutus on vaiheittain runsasta..
 
[QUOTE="solmu";25721255]Paljon on puhuttu..
Minun aina pitäisi ymmärtää miten hän on väsynyt.
Toissa vuonna mm.pelaaminen meni yli äyräiden ja pyysin miestä vähentämään niin mies kyseli asuntoa itselleen selkäni takana.[/QUOTE]

Meillä ei puhuminen ole auttanut mitään. Ainoastaan miehen ns. pakottaminen on tuottanut tulosta, eli toimiminen itse niin ettei miehelle jää muuta mahdollisuutta kun tehdä hänen hommiksi sovitut asiat. Naisten suurin ongelma on se, että miesten valittaessa ja raivotessa he tekevät asiat miehen puolesta. Eihän sitä keskenkasvuisen ukon raivoamista jaksaisi kuunnella, mutta ei ne pirut muuten opi jos ovat huonoille tavoille kerran oppineet. :D
 
Mä en henk.koht. jaksaisi tuollaista. Oletko koettanut laittaa "kovan kovaa vastaan"? Siis että vain esim. ilmoitat, että nyt sinä otat omaa aikaa ja lähdet lenkille, kysymättä miehen mielipidettä? Tai että meet kaverille yökylään, että saat nukkua? Oletko kysynyt, suostuisko mies pariterapiaan tms?

Jos mies ei mihinkään suostu, sulla on kaksi vaihtoehtoa. Joko tyytyä tuohon tilanteeseen tai lähteä. Minä lähtisin, jos kaikkea olis jo yritetty, eikä mikään muuttuisi.
 
Mä en henk.koht. jaksaisi tuollaista. Oletko koettanut laittaa "kovan kovaa vastaan"? Siis että vain esim. ilmoitat, että nyt sinä otat omaa aikaa ja lähdet lenkille, kysymättä miehen mielipidettä? Tai että meet kaverille yökylään, että saat nukkua? Oletko kysynyt, suostuisko mies pariterapiaan tms?

Jos mies ei mihinkään suostu, sulla on kaksi vaihtoehtoa. Joko tyytyä tuohon tilanteeseen tai lähteä. Minä lähtisin, jos kaikkea olis jo yritetty, eikä mikään muuttuisi.


Kävin lenkillä 2 krt vkossa,mutta ystäväni muutti kauas(muita ystäviä ei ole) ja yksin ei ole tullut sitten lähdettyä.
Mies pelailee senkin aikaa kun olen poissa kotoa.
Minusta olisi myös mukavaa olla joskus yksin kotona eikä lähteä täältä ollakseni rauhassa.
Pariterapiaan ei lähde.
Ihmetyttää myös kun olen ottanut eroa puheeksi niin mies sanoo,että haluatko luovuttaa?mielsestäni minä en ole luovuttanut...
 

Yhteistyössä