Ystäväni pitää lapsettomat häät, eikä ymmärrä, etten minä voi 2kk ikäistä imetettävää vauvaa jättää..

On myös esikoisen kummi, mutta ei halua kummilastaan häihin. Häät ovat kuulemma aikuisten juhla. No ihan ok. Kukin voi pitää sellaiset häät kuin haluavat. Ei se mulle kuulu.
Kuopus on kuitenkin häiden aikaa 2kk. Ystäväni ei ymmärrä tätä, etten voi jättää pientä vauvaa, joka on kuitenki usein rinnalla vielä mihinkään hoitoon. Sanoin ihan ystävällisesti, että en sitten pääse. Sanoin, että voin tulla kirkkoon vihkimiseen, mutta on niin hankalaa jättää noin pieni imetettävä lapsi hoitoon.
Mitä mieltä olette? Olenko kohtuuton?

 

No sanoiko hän sitten jotain kun sanoit ettet pääse? Vai ehdotitko sinä jotain, vaimitä tarkoitat sillä että oletko kohtuuton?

 

Suuttui mulle. Selitti miten häät ovat aikuisten juhla ja muutkin saavat lapsensa hoitoon ja mä vaan selittelen. Mun pitää kuulemma ymmärtää, ettei häät ole lapsia varten ja se on musta kiinni se lapsen hoito, eikä vauvasta.

 

Miten niin kohtuuton? Jos ei lapset ole tervetulleita tilaisuuteen (mihin tahansa tilaisuuteen) eikä lasta voi jättää, niin silloin ollaan menemättä. Ihan normaali asia kai sen pitäisi olla.

 

No et oo kohtuuton. Mä kyllä sun hyvänä ystävänäsi ymmärtäisin.

Tuohon kummilapsi -asiaan vetoamista en kyllä ymmärtäny. Ehkä halusit syyllistää ystävääsi vähän kuitenkin?

 

No et oo kohtuuton. Mä kyllä sun hyvänä ystävänäsi ymmärtäisin.

Tuohon kummilapsi -asiaan vetoamista en kyllä ymmärtäny. Ehkä halusit syyllistää ystävääsi vähän kuitenkin?

Samaa mieltä myös. Pitää ymmärtää sitten että kaikki eivät välttämättä pääse jos on pieni vauva. Ja samaa mieltä myös tuosta kummilapsesta..

 

Eihän se hääkutsu ole mikään velvoite vaan kutsu. Ihan sama mistä syystä ei pääse, jos ei pääse niin ei pääse. Turhaan siitä riitaa kehittelemään, sanot vaan että nyt valitettavasti on näin ja toivotat mukavaa hääpäivää. Jos noin yksinkertaisesta asiasta kiskoo hernekeitot nenäänsä, niin tuskin on kovin miellyttävä tai helppo ihminen muutenkaan.

 

Jaa, pitäisikö tästä taas saada vääntö aikaiseksi... Häät on jokaisen omat ja päätös siitä, osallistuuko toisen häihin, on jokaisen oma. So simple.

Jätät menemättä, kun et kerran pääse.

 

No mullakin vähän särähti korvaan tuo ettei halua kummilastansa häihin. Että ehkä olit kuitenkin syyttävällä asenteella liikenteessä ja ystäväsi huomasi sen, ehkä osasi sinulta sitä odottaakin?

Mutta mitä vauvaan tulee, et tosiaan ole kohtuuton. Yleensä lapsettomiin häihin on kuitenkin noin pienet vauvat tervetulleita. Isähän voi lähteä kirkosta pois vauvan kanssa, jos vauva alkaa itkeä. Mikäli kyseisiin häihin 2kk vauvat eivät ole tervetulleita, en sitten menisi. Ystävälläsi ei siis taida olla omia lapsia?

 

Samaa mieltä monen muun kanssa. Ystäväsi saa pitää lapsettomat häät, mikäs siinä. Jokainen päättää itse minkätyyppiset häät pitää. Jos ne häät on jostain syystä sellaiset, ettei joku vieras sinne pääse - extreme-toimintahäät pyörätuolipotilaalle, lapsettomat häät vasta lapsen saaneelle, paratiisisaarihäät pienituloiselle jne. - niin sitten ei pääse. Ei siinä mitään erityistä loukkaantumisen paikkaa ystävälle ole, itsehän on sellaiset häät suunnitellut ja on punninnut, kumpi on esim. isompi plussa tai miinus, se ettei joku pääse vai se että juhliin tulee lapsia.

Jos ystävä on muuten hyvä ja fiksu ja tämä on vain pieni mutka matkassanne, niin koittaisin olla tosi sovitteleva. Tuo voi olla ystävältä vain satunnainen aivopieru, jollaisia tuoreilta morsiamilta välillä pääsee. Koita olla pilaamatta välejänne tällä ikävällä ristiriidalla, olla sovitteleva ja antaa kaverille tilaa myös muuttaa mielensä jos näin ajan kanssa tapahtuis.

 

En ole maininnut tuosta kummilapsiasiasta kaverille. Kyllä mä sen ymmärrän.
Ystävälläni ei ole omia lapsia.

 

Jos joku haluaa pitää lapsettomat häät, niin miksi hän ei saisi? Minusta vieras on kohtuuton, jos haluaa tulla lapsien kanssa pilaamaan kenties hartaan ja hiljaisen tunnelman!

Itsellänikin on kaksi lasta ja yhdet häät olen perunut lasten vuoksi. Häät oli ilmoitettu lapsettomiksi ja minulla oli 3 viikon ikäinen koliikkivauva. EIPÄ OLIS ees mieleen tullu lähteä pilaamaan jonkun ystävän tärkeä päivä vauvan itkulla!

Joten kyllä, olet kohtuuton jos yrität väkisin saada lapsesi mukaan häihin, jotka on ilmoitettu lapsettomiksi. Kunnioita ystäväsi tahtoa. Sen sijaan ystäväsi on kohtuuton, jos suuttuu kieltäytymisestäsi.

 

No jätät menemättä. Jos se suuttuu sulle niin että välit katkeaa niin sitte kyseessä ei ole tosiystävä ollenkaan.

 

et ole kohtuuton. hän haluaa aikuisten kemut ja sä et voi jättää lastasi. joten ystävällä ei ole oikeutta suuttua, koska hänenkin täytyy hyväksyä sinun syysi, miksi et sitten juhliin tule

 

Olin juuri häissä, jotka olivat kutsussa laitettu nimenomaan lapsettomiksi. Mielestäni hieno piirre, kuitenkin oli, että erikseen oli kirjattu, että lapsikielto ei koske rinnassa kiinni olevia lapsia.
Eli ehkä kannattaa ystävän kanssa (jos siis on todella läheinen) jutella, että nämä ovat faktat.
Ja jos osallistutte istua aivan kirkon takaosassa, josta pääsee näppärästi pihalle, jos lapsi päättää saada hepulin kesken vihkimisen.
Ystävälläsi ei ole lapsia ja hän ei kenties vain osaa ajatella sinun kantiltasi ja kuuluu ehkä muutenkin egoistisiin morsiamiin (ei osaa ajatella kuin suurta päiväänsä)...
Asiat suttaantuu.

 

Ymmärrän jos ei haluat riehuvia ja juoksevia lapsia häihin, mutta pieni 2kk rintatakiainen-ketä se häiritsee?? Järjen omaava äiti osaa poistua tilanteesta jos vauva itkee, ja aina löytyy joku takahuone jossa voi imettää. Joten omasta mielestäni ystäväsi on idiootti, turhaan odotat että hän tajuaisi. odota että hän saa omia lapsia ja muistuta häntä sitten tästä asiasta. Eli et mene häihin tietenkää, minne nyt edes voisit jättää parikuukautisen? Kaikilla ei maidon pumppaus onnistu,eli oikeasti et edes voi mennä, ellei joku tuttu hoida vauvaa häiden lähellä ja käyt siellä imettämässä: ei mitään järkeä.
Kyllä yhdet häät voi jättää väliin oman pikkuisen takia. Prioriteetit elämässä.

 

Minun kokemukseni mukaan sylivauvat häissä ovat pahimpia. (No okei, pahimpia ovat ehkä uhmaikäiset villinä juoksentelijat...) Siihen EI voi luottaa, että vanhemmat vievät lapsen ulos jos se alkaa itkeä kesken kaiken. Todella monta tapausta olen nähnyt, että rupeavat vain suureen ääneen hyssyttelemään ja lohduttelemaan - näin lisäten meteliä. Ja miten sitä talvikeleillä voisi edes vaatia? Viekää nyt lapsenne itkemään itkunsa tuonne pakkaseen?? Ei se riitä jos itkevä vauva viedään kirkon eteiseen, kuuluu se parkuna sieltäkin ja pilaa mukavasti tunnelman. Ihmiset on suunniteltu niin, etteivät osaa ignoorata lapsen itkua.

Pahimmillaan ruvetaan imettämään tai vaihtamaan vaippoja kesken tilaisuuden, ja yritetään tehdä lapsesta koko tilaisuuden keskipistettä. Tällaisiakin on tullut ihan liian monta vastaan.

Joo, ap ei ehkä tekisi niin, mutta jos ap:n vauva pääsee, miten selitetään muille vanhemmille että TEIDÄN lapsenne ei muuten pääse vaikka tuo toinen pääseekin?

En itse kutsuisi pikkulapsia enkä vauvoja mihinkään tärkeään tilaisuuteen. Tämä on muutenkin aika uusi ilmiö, että pienten lasten pitäisi päästä joka paikkaan. Vielä ainakin 15 vuotta sitten pikkulapset häissä olivat enemmän poikkeus kuin sääntö. Nykyään vedetään herneet nenään jos ei meidän pieni suloinen vauva ole tervetullut jopa kokoushuoneeseen.

 

[QUOTE="huoh";25676867]En itse kutsuisi pikkulapsia enkä vauvoja mihinkään tärkeään tilaisuuteen. Tämä on muutenkin aika uusi ilmiö, että pienten lasten pitäisi päästä joka paikkaan. Vielä ainakin 15 vuotta sitten pikkulapset häissä olivat enemmän poikkeus kuin sääntö. Nykyään vedetään herneet nenään jos ei meidän pieni suloinen vauva ole tervetullut jopa kokoushuoneeseen.[/QUOTE]

Mitäh??? No kyllä uudempi ilmiö on tämä, että lapset ovat vaiva joka paikassa, jotka 'pilaavat elämän tärkeimmän hetken'. Lapsuudestani muistan useatkin häät sekä tasakymmenjuhlat, joissa me lapset temmelsimme ihan mukana. Valokuvista päätellen jopa vauvat ja taaperot ovat näissä mukana olleet.

Ja edelleen, hääkutsu on kutsu, ei läsnäolopakko. Jos kutsuttu loukkaantuu verisesti lapsettomasta kutsusta, hän kutsuttu kohtuuton. Jos taas kutsuja loukkaantuu verisesti siitä, että joku jää tuon ehdon takia pois, on kutsuja kohtuuton. Simppeliä.

 

Meillä oli myös lapsettomat häät. Vauvamme oli silloin 4 kk.n ikäinen ja soitin hääparille,että voinko ottaa vauvan mukaan. Sain ottaa Me kävimme vihkimisessä kirkossa ja ruokailemassa mutta niille jatkoille ei sitten lähdetty.

 

Juu, jos ihan oikeasti kutsuja loukkaantui verisesti noin hölmöstä asiasta, niin on itse kyllä hölmö. Mutta aloituksen perusteella vaikuttaa että ap itse on tuohtuneempi ja osoittaa mieltään kun hänen lapsensa eivät olleet tervetulleita.

Mitäh??? No kyllä uudempi ilmiö on tämä, että lapset ovat vaiva joka paikassa, jotka 'pilaavat elämän tärkeimmän hetken'. Lapsuudestani muistan useatkin häät sekä tasakymmenjuhlat, joissa me lapset temmelsimme ihan mukana. Valokuvista päätellen jopa vauvat ja taaperot ovat näissä mukana olleet.

Tjaa, minä taas muistan lapsuudesta että vasta fiksuna n. 10-vuotiaana aloin päästä mukaan muihinkin tilaisuuksiin kuin läheisten sukulaisten juhliin.

Mummon tasakymmenjuhlat, siskon häät ja muut perhejuhlat ovat toki asia erikseen. Nyt puhutaankin tuttavien häistä.

 

Ystäväsi haluaa lapsettomat häät. Tähän voi olla useita syitä. Kunnioita siis ystäväsi toivetta. Tässä pientä pohdiskelua aiheesta: Mitäpä jos ystäväsi kärsii lapsettomuudesta? Mitäpä jos häntä painostetaan lastentekoon? Mitäpä jos hän haluaa välttää sukulaisten utelut ja painostuksen, joita pikkuruinen vauva lietsoisi entisestään? Mitäpä jos ystäväsi toivoo, että kaikki vieraat voisivat olla häissä sitten "loppuun asti" eikä heitä lähde kasapäin kotiin heti alkuillasta lapsia nukuttamaan?

Sitten toisaalta - 2 kk vauva tarvitsee sinua käytännössä joka hetki. Tämä on näitä pulmallisia päätöksiä... ystävät ovat tärkeitä mutta niin on oma lapsikin. Ystävällesi sinä olet tärkeä, mutta niin on se elämän ainutkertainen ja suuri juhlakin, joka hänellä on edessään. Ystäväsi on tätä pohtinut ja tullut siihen tulokseen, että juhlii mieluummin ilman sinua kuin riskeeraa juhlien onnistumisen, niin julmalta kuin se sinusta kuulostaakin. Sinä näet maailman nyt vauvasi kautta - ystäväsi on ennallaan. Mielestäni olisi viisainta hoitaa omaa pikkuvauvaa kotosalla ja jättää siis menemättä juhlaan. Kenties sinun olisi mahdollista osallistua hääseremoniaan, jos miehesi tai muu tukijoukkosi voi vahtia vauvaa jossain lähistöllä vauvan nukkuessa. Mutta hääjuhlat on syytä unohtaa.

 

[QUOTE="huoh";25676867]Minun kokemukseni mukaan sylivauvat häissä ovat pahimpia. (No okei, pahimpia ovat ehkä uhmaikäiset villinä juoksentelijat...) Siihen EI voi luottaa, että vanhemmat vievät lapsen ulos jos se alkaa itkeä kesken kaiken. Todella monta tapausta olen nähnyt, että rupeavat vain suureen ääneen hyssyttelemään ja lohduttelemaan - näin lisäten meteliä. Ja miten sitä talvikeleillä voisi edes vaatia? Viekää nyt lapsenne itkemään itkunsa tuonne pakkaseen?? Ei se riitä jos itkevä vauva viedään kirkon eteiseen, kuuluu se parkuna sieltäkin ja pilaa mukavasti tunnelman. Ihmiset on suunniteltu niin, etteivät osaa ignoorata lapsen itkua.

Pahimmillaan ruvetaan imettämään tai vaihtamaan vaippoja kesken tilaisuuden, ja yritetään tehdä lapsesta koko tilaisuuden keskipistettä. Tällaisiakin on tullut ihan liian monta vastaan.

Joo, ap ei ehkä tekisi niin, mutta jos ap:n vauva pääsee, miten selitetään muille vanhemmille että TEIDÄN lapsenne ei muuten pääse vaikka tuo toinen pääseekin?

En itse kutsuisi pikkulapsia enkä vauvoja mihinkään tärkeään tilaisuuteen. Tämä on muutenkin aika uusi ilmiö, että pienten lasten pitäisi päästä joka paikkaan. Vielä ainakin 15 vuotta sitten pikkulapset häissä olivat enemmän poikkeus kuin sääntö. Nykyään vedetään herneet nenään jos ei meidän pieni suloinen vauva ole tervetullut jopa kokoushuoneeseen.[/QUOTE]

Mulla on ollu se käsitys, että lasten jättäminen isojen juhlien ulkopuolelle on enemmänki nykyaikainen kuin entisvanhainen ilmiö. Jos kattoo mustavalkosia hääjuhlakuvia tai mitä tahansa juhlakuvia (kun ennenvanhaan oli tapana kerätä koko lössi samaan kuvaan) niin kyllä maar sielä lapsia on ja paljon paikalla. En oo yhtäkää vanhaa hääjuhlakuvaa nähny jossa ei lapsia ois paikalla.

Jokainen tietysti pitää sellaset juhlat kuin haluaa mutta tyhmää on loukkaantua jos kutsuttu ei tule siksi että paikalle ei saa tuoda lapsia ja kutsutulla on pieni rintalapsi. Sillon on kutsujassa joku vika kyllä jos ei tajua asian kohtuuttomuutta.

 

Minä en mennyt vauvan kanssa häihin, vaikka oli ihan kutsuttu. Vauva oli vasta muutaman päivän ikäinen. Hyvän ystävän häät kyseessä. Eikä todellakaan suuttunut. Enkä päässyt polttareihinkaan, koska olin silloin viimeisilläni ja matkustaminen oli tosi hankalaa ja olo oli ihan hirveä. Ei suuttunut. Jos pitää lapsettomat häät, niin soilloin pitää myös ymmärtää, että kaikki eivät pääse.

Itse tykkään tosi paljon lapsettomista häistä. Tosin en itsekään 2kk ikäistä hoitoon jättäisi. Isän kanssa voisi kyllä hyvin olla, mutta sitten mies ei pääsisi mukaan. Tosin meillä mies jäisi varmasti mielellään kotiin

 

Mulla on ollu se käsitys, että lasten jättäminen isojen juhlien ulkopuolelle on enemmänki nykyaikainen kuin entisvanhainen ilmiö. Jos kattoo mustavalkosia hääjuhlakuvia tai mitä tahansa juhlakuvia (kun ennenvanhaan oli tapana kerätä koko lössi samaan kuvaan) niin kyllä maar sielä lapsia on ja paljon paikalla. En oo yhtäkää vanhaa hääjuhlakuvaa nähny jossa ei lapsia ois paikalla.

Näinköhän? Tietysti jossain maalaistalojen häissä ehkä, voi olla...

Me ollaan varmaan katseltu erilaisia kuvia Tai sitten puhutaan erilaisista lapsista. Kyllä nuoret sukulaiset ovat aina perhejuhliin päässeet. Mutta aika faktaa on, että entisaikoina imetettäviä pikkuvauvoja ja rasavilleja taaperoita ei raahattu joka paikkaan, ja varsinkaan tuttavien kaimojen kummien häihin.

 

Häät olivat ennen sukujuhlat, ja lapsetkin kuuluvat kyllä sukuun. Uudempaa aikaa on tämä, että kaikkia sukulaisia ei kutsuta, lapsia ei kutsuta, ehkä jos on pahanhajuinen hengitys jollakin tai ei riittävän kaunis niin ei kutsuta. Mutta ap: ehkä olet vielä yhteydessä ystäväsi kanssa. Jos ei ole omaa vauvaa ollut, ei osaa ajatella sitä sitovuutta. Telkkarisarjoissa kahden kuukauden ikäisen vauvan vanhempi on jo supermallin hommissa takaisin.