"ninni"
Mun mies on ison luokan idiootti. Hänellä on oma elämä johon kuuluu vain hän itse ja sitten on tämä "kotielämä".
Hän harrastaa valehtelua ja asioiden salailua, eikä ole moksiskaan kun asiat tulee ilmi ja suuttuu niistä vielä minulle, jos saan selville.
Nyt hän aikoo ryhtyä yrittäjäksi. Hän on käynyt ko asian johdosta erinäisissä tapaamisissa, mutta minulle hän ei ole sanonut sanaakaan mitä siellä puhuttu, mitä hän meinaa jne. Olen täysin ulkopuolinen kaikessa muussa, paitsi perheeseen liittyvissä asioissa(joskus niissäkin). En tiedä tuosta hänen projektistaan yhtään mitään!
Kaksi kuukautta sitten aloitimme vanhimmalle unikoiulun ja loppujen lopuksi se onnistui, kunnes mies alkoi tehdä sitä että jos lapsi heräsi aamu 7 mies tuli olohuoneen sohvalle nukkumaan lapsen kanssa vielä hetkeksi. Sitten seuraavana yönä he tulivat jo kuudelta ja taas seuraavana klo5 jne, kunnes lopuksi kello oli klo 23, kun he alkoivat mennä sohvalle nukkumaan.
Sanoin että nuo yöramppaamiset saa nyt loppua ja joka helvetin ilta mies lupasi että ei enää suostu lapsen vaateisiin. Tietenkin hän aina lopulta suostui! Itse alan olla jo hermoraunio, kun tuota asiaa ei voi hoitaa alta pois! Mitä järkeä on aina lopulta suostua lapsen haluamisiin, kun ensin kielletään ja sitten kun lapsi tarpeeksi sinnikkäästi on pitkään huutanut niin sitten luovutetaan? Kaikkien unet kärsii, kun mies sabotoi öitä AINA!
Nyt tilanne on se että minä menen takaisin töihin äitiyslomalta. Työni alkaa klo 6, joten joudun heräämään ainakin viideltä. Mies ja sohvalla nukkuva lapsi heräävät taatusti tuohon joka aamu ja lasta ei saa nukkumaan takaisin. Miksei mies ymmärrä, vaikka olen tästä viikko tolkulla puhunut??
Kaiken tämän lisäksi mies ehdotti että lapset laitetaan hoitoon, että minä vien heidät samalla kun itse menen, että hän saa levähtää ennen töitä. Niin ja minä luonnollisesti haen lapset töideni jälkeen, mies lähtee illaksi töihin levänneenä ja minä alan kokata tuli perseen alla nälkäisille lapsille ruokaa, hoidan kotia ym. Missä minun lepohetkeni? Hoitopaikkaa emme oikeasti tarvitsisi, koska minä teen aina aamuvuoroa ja mies iltavuoroa.
Olen yrittänyt puhua, mutta vastaus on aina pelkkä "joo".
Mulla on niin paska ja arvoton olo tässä suhteessa. Olen ihan mitätön. JA kyllä, mies on pettänyt useamman kerran, vaikkei sitä myönnä, jatkaa vain valheitaan. Minä en saa käydä missään, en tehdä mitään, mutta miespä se saa menne ja tehdä mitä tykkää.
Tän päivän olen vain pillittänyt kuin kakara. Itsetunto on nollissa ja tiedän että pois on päästävä, mutten tiedä miten hoidan itseni tästä tilanteesta ulos. Elän ihan sumussa.
Hän harrastaa valehtelua ja asioiden salailua, eikä ole moksiskaan kun asiat tulee ilmi ja suuttuu niistä vielä minulle, jos saan selville.
Nyt hän aikoo ryhtyä yrittäjäksi. Hän on käynyt ko asian johdosta erinäisissä tapaamisissa, mutta minulle hän ei ole sanonut sanaakaan mitä siellä puhuttu, mitä hän meinaa jne. Olen täysin ulkopuolinen kaikessa muussa, paitsi perheeseen liittyvissä asioissa(joskus niissäkin). En tiedä tuosta hänen projektistaan yhtään mitään!
Kaksi kuukautta sitten aloitimme vanhimmalle unikoiulun ja loppujen lopuksi se onnistui, kunnes mies alkoi tehdä sitä että jos lapsi heräsi aamu 7 mies tuli olohuoneen sohvalle nukkumaan lapsen kanssa vielä hetkeksi. Sitten seuraavana yönä he tulivat jo kuudelta ja taas seuraavana klo5 jne, kunnes lopuksi kello oli klo 23, kun he alkoivat mennä sohvalle nukkumaan.
Sanoin että nuo yöramppaamiset saa nyt loppua ja joka helvetin ilta mies lupasi että ei enää suostu lapsen vaateisiin. Tietenkin hän aina lopulta suostui! Itse alan olla jo hermoraunio, kun tuota asiaa ei voi hoitaa alta pois! Mitä järkeä on aina lopulta suostua lapsen haluamisiin, kun ensin kielletään ja sitten kun lapsi tarpeeksi sinnikkäästi on pitkään huutanut niin sitten luovutetaan? Kaikkien unet kärsii, kun mies sabotoi öitä AINA!
Nyt tilanne on se että minä menen takaisin töihin äitiyslomalta. Työni alkaa klo 6, joten joudun heräämään ainakin viideltä. Mies ja sohvalla nukkuva lapsi heräävät taatusti tuohon joka aamu ja lasta ei saa nukkumaan takaisin. Miksei mies ymmärrä, vaikka olen tästä viikko tolkulla puhunut??
Kaiken tämän lisäksi mies ehdotti että lapset laitetaan hoitoon, että minä vien heidät samalla kun itse menen, että hän saa levähtää ennen töitä. Niin ja minä luonnollisesti haen lapset töideni jälkeen, mies lähtee illaksi töihin levänneenä ja minä alan kokata tuli perseen alla nälkäisille lapsille ruokaa, hoidan kotia ym. Missä minun lepohetkeni? Hoitopaikkaa emme oikeasti tarvitsisi, koska minä teen aina aamuvuoroa ja mies iltavuoroa.
Olen yrittänyt puhua, mutta vastaus on aina pelkkä "joo".
Mulla on niin paska ja arvoton olo tässä suhteessa. Olen ihan mitätön. JA kyllä, mies on pettänyt useamman kerran, vaikkei sitä myönnä, jatkaa vain valheitaan. Minä en saa käydä missään, en tehdä mitään, mutta miespä se saa menne ja tehdä mitä tykkää.
Tän päivän olen vain pillittänyt kuin kakara. Itsetunto on nollissa ja tiedän että pois on päästävä, mutten tiedä miten hoidan itseni tästä tilanteesta ulos. Elän ihan sumussa.
