Mihinköhän kuppikuntaan mahdan itse kuulua?
Olen elänyt vauvojen kanssa aika tiukassa symbioosissa vaikka olenkin alusta asti tykännyt että saan välillä sen imetysvälin verran omaa aikaa. Voin käydä vaikka lenkillä, kaupassa tai tehdä mitä lystään sillä välin kun mies on ollut vauvan kanssa (ei, mies on lasten isä eikä kyse ole varsinaisesti mistään hoitoon jättämisestä, mutta otin nyt tähän esimerkiksi kun puhun lapsen ja äidin erossa olosta). Vauvojen ollessa jotain puolivuotiaita on ollut kiva saada vaikka vähän yhteistä vapaa-aikaa miehen aknssa niin että lapset on voinut jättää tutun ja turvallisen hoitajan hoiviin.
Isovanhempiin meidän lapsilla ei ole läheisiä välejä koska näitä nähdään maksimissaan se pari kertaa vuodessa. Harmi juttu, myönnän. Pidän silti hyvänä että on löytynyt joitain muita ihmisiä ympäriltä joiden hoiviin lapsia on voinut jättää, noiden isompien päiväkodin lisäksi.
Isommat lapset ovat 5v ja 6v. Heistä pystyisin hyvin olemaan sen viikon erossa jos vaikka olisi lomamatka tiedossa. Kuopus taas on 14kk ja häntä en voisi jättää kenenkään muun hoitoon tuoksi ajaksi. En edes isänsä. Ensinnäkin imetys on vielä hänelle tärkeää enkä ole valmis sitä lopettamaan minkään loman vuoksi, enkä muutenkaan itse nauttisi vielä lomasta jos joutuisin olemaan pienestä erossa. En myöskään koe että tuo vuosikkaani vielä kaipaisi minusta noin monen päivän lomaa, tällä hetkellä olen vielä hänelle se tärkein aikuiskontakti ja uskon että ikävä kerkeäisi tulemaan monta kertaa.
Kuitenkin minusta tuntuu hyvältä että miehen lisäksi kuopuksen elämästä löytyy ne pari muuta tuttua aikuista kenen hoitoon hänet on vaunut päivisin jättää. Tarvittaessa olisin valmis jo siihen yön erossaoloon (yhden yön olimme erossa niin että kuopus silloin 9kk oli isänsä kanssa kotona), mutta se voisi yhä olla hoitajalle ja lapsellekin tiukka paikka koska toinen yhä nukahtaa tissille ja syö öisin. Itse taas olisin kyllä valmis luopumaan noista yösyötöistä, eli siitä vaan...
isommatkaan lapset eivät ole yökylässä olleet, vaan meillä on aina ollut hoitaja kotona kun vanhemmat ovat olleet yötä pois. Nyt tosin ollaan hakemassa heille viikonloppupaikkaa kerran kuussa, jolloin olisivat käytännössä perjantaiaamusta maanantai-iltapäivään poissa kotoa. Ajatus tuntuu itsestäni hyvältä ja uskon lastenkin viihtyvän, vaikka alkuun voi totuttelu olla vähän tahmeaa.