Hei ihan oikeasti nyt näille vastaajille. Vähän armoa!
Te ette tiedä mitään muuta ap:n elämästä kun nämä tässä kerrotut. Jos ap:lla on masennusta? Jos lapset valvottaa kaikki yöt? Ja täytyy sanoa, että yhdenkin taaperon kanssa autolla ajaminen (esim. meidän 300km:n päässä asuvien isovanhempien luo) on hankalaa, etten sanoisi jopa vaarallista. Jokainen saa kokeilla sitä ihan rauhassa vauvan/lapsen kanssa, joka ei viihdy autossa yhtään.
Ja monessa lapsiperheessä nämä haut/viemiset jne. on suunniteltu toimivaksi kahden vanhemman kanssa. Kun se toinen lähtee niin järjestelmä pettää ja se saattaa ainakin tuntua ylivoimaisen hankalalta. Niinkuin se ilman tukiverkostoa joskus onkin.. Yksinhuoltajaperheissä on siinä eri asiasta kyse, että hommat on jo järjestetty niin, että pärjätään. (Niin, ja ei ne yksinhuoltajatkaan aina edes pärjää niin hirveen hienosti..)
Ja ei, mulla ei ole kuin yksi lapsi. Mies ei tee reissutyötä. Pärjäisin viikon ihan hyvin lapsen kanssa kahdestaan. Kolmen lapsen kanssa en sitten olekaan niin varma.. Tai voin aika varmasti sanoa, että kaikki pysyisi hengissä mut olis elämä hankalaa.
Mutta ap:lle, olit sä vähän kohtuuton jos mies ei niille reissuille mitään voi. Mutta eipä se silloin ole miehen vika.. Hyvä että siskos pääsee tulemaan.

Ja jaksamista.

Mä uskon kyllä et sä oisit pärjännyt lasten kanssa yksinkin, mutta jos ei ole ihan pakko niin ei tarvi leikkiä mitään superäitiä. Ja jos oisit jäänyt yksin viikoksi, niin silloin ne hommat voi hoitaa vähän rennommin. Eineksiä pöytään suoraan kaupan foliorasioista.