Vaiettu aihe? Rakastan yhtä lastani muita enemmän.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "neljän mamma"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="liila";25454592]Tästähän oli jokin lehtijuttu jonkin aikaa sitten.Jokaiselle on yksi lapsi se rakkampi kuin muut,myös niillä jotka eivät sitä myönnä.
Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö rakastaisi muita lapsiaan myös.
Oli ihan lukemisen arvoinen juttu,ja ihan tottakin.[/QUOTE]

Mutta entäs kun yksi on selkeästi vanhemmalleen se vähiten rakas? Senkin kyllä lapsi huomaa ja ei muuten tunnu kovin hauskalta, nimimerkillä kokemusta on. Omaan elämääni tullee aina vaikuttamaan se, että menetin merkitykseni äidilleni pikkusiskoni syntymän jälkeen, viimeistään joskus 10-vuotiaana... välimme eivät enää sen jälkeen ole olleet varsinaisesti läheiset. Olen kokenut etten kiinnosta enkä kelpaa kuin tietynlaisena (=huomaamattomana ja kilttinä hiirulaisena). Niinpä lakkasin kääntymästä äitini puoleen oikeastaan missään asioissa enkä vieläkään tee niin enkä varmaan koskaan tule tekemäänkään.
 
[QUOTE="nakku";25454600]Kirjoitustyyli on mielestäni aivan epäuskottava. Sinänsä tapahtumat voisivat olla tottakin ja monissa perheissä varmasti ovatkin, mutta juuri tuon asioiden ilmaisun perusteella uskon että keksitty juttu.[/QUOTE]

Juuh, sitten varmaan joku on keksinyt jutun mun perheestä ja esittää oletuksiaan feikkityyppinä katsoakseen mitä muut sanovat.:laugh: :| Tosin aika provosoivaa tekstiä ap:ltä osittain
 
[QUOTE="vieras";25453816]Kukas sen kuningattaren onkaan kasvattanut...???[/QUOTE]

Tää oli kyllä niin koko ketjun paras kommentti. Ap:lle haluisin sanoa ihan tasan vain että katso ämmä peiliin, kukaan muu ei tässä ole hankala ja kusipää kuin sinä.
 
  • Tykkää
Reactions: Kastanja
[QUOTE="neljän mamma";25453772]Voisitteko vastata jotain järkevää? En tiedä miten tilanne ratkeaisi, paitsi noista pienistä en luovu.

Ai niin, tällä vanhimmalla kuningattarella on lastensuojeluasiakkuus lievän masennuksen takia, oli jopa sairaslomalla koulusta. Käskin repiä sen paperin ja mennä kouluun kuten muutkin. Hän oli majaillut jossain kavereidensa luona koulupäivinä, sain tietää tästä ja suutuin toden teolla tuollaisesta kusettamisesta. Katsottiin sitten parhaaksi että hän meni vastaanottokotiin muutamaksi viikoksi. Tämä tapahtui syksyllä, nyt hän on tietääkseni käynyt koulua ihan ok. Mutta tässä nyt esimerkki miten helvetin hankala se tyttö osaa halutessaan olla![/QUOTE]

et voi olla tosissasi. lapsesi on masentunut ja käytät häntä lastenhoitajana nuoremmille penikoillesi ja yrität päästä hänestä eroon.

toivottavasti isänsä välitätä edes vähän, tosin epätodennäköistä.
 
No esimerkiksi minun äitini oli. Mielenterveys onkin sitten minulla hiukansinnepäin. Äidillä ei ollut isää, eikä välillä äitiäkään. On aina kiistänyt pontevasti että hän mitään isää olisi kaivannutkaan, ja minä onneton uskoin hiukan turhan pitkään.

MInunkin äitini oli. Varmaan aika moni vanhemman polven äiti, sellainen, joka ei väsymystään uskaltanut koskaan ääneen sanoa. Ei se pahalla, mutta ei se osannut muuta. Ja joo, terapiassa käyn.
 
tarkoitat siis, aloittaja, että vanhin lapsi on sinulle vastenmielisin, nuorin on rakkain, seuraavaksi rakkain on toiseksi nuorin, ja se toinen lapsi on ihan ok? vai onko ne keskimmäiset yhtä rakkaita?
 
Milloin tollaset ikärajat on tullut? Silloin kun mä olin lapsi, muistaakseni ala-asteella.. olisko just viidennellä (90-luvulla) tms. niin muistan että hain monta kertaa mun luokkakaverin kanssa sen pikkusiskoa tarhasta. Ja tämä perhe oli ihan tavallinen, hyvät normaalit vanhemmat, ei mtn vastuuttomia.. mutta siihen aikaan tollanen oli kai ihan normaalia toimintaa.
 
olet lähetellyt vanhinta lasta isälleen, ja isän sukulaisille, jotta sinulla olisi helpompaa, vähemmän ruoanlaittoa ja vahtimista kesällä, ja nyt syyllistät siitä lastasi, että hän ehkä on joillekin tärkeä, kun on ollut reissussa paljon?

tosi ikävä ja kurja juttu tämä. Koskee niin läheltä.

Sillehän et mitään voi, jos et jaksa neljää hoitaa. Miksi ette voi asua samalla paikkakunnalla, niin lasten ei tarvitsisi vaihtaa koulua? jos kerran eivät sitä halua.

miten jaksaisit koiran hoitaa mutta et lapsia? miksi haluat viedä esikoisen rakkaan koiran häneltä?

miten voit puhua omasta lapsestasi "diiva", prinsessa jne, kun hän on selvästi masentunut?
 
mulla kaksi lasta ja koen ainakin että mulla on läheisemmät välit nuorimpaan lapseen. Mutta en olis valmis luopumaan kummastakaan. Helposti tosi sellaisia ajatuksia tulee jos on hankalaa lapsen kanssa..
 
Kyllä 12-vuotias on hakenut välillä pikkuveljiä eskasta tai tarhasta. Hän on itse ollut samassa hoitopaikassa, paljon samoja hoitajia ja sama päiväkodinjohtaja ollut koko ajan. Hänen kanssaan on etukäteen sovittu ne muutamat kerrat kun isosisko hakee ja minä tulen esim. tunnin päästä.
 
Jaksan kyllä hoitaa koira paremmin kuin tyttö. Hän rupeaa kohta juoksemaan kylällä poikien kanssa, mitä luulette että koiralle tapahtuu? Varmaan myy sen siiderirahoja saadakseen kun mokoman hupakon luonteen tietää, anteeksi vaan.
 
[QUOTE="neljän mamma";25455980]Jaksan kyllä hoitaa koira paremmin kuin tyttö. Hän rupeaa kohta juoksemaan kylällä poikien kanssa, mitä luulette että koiralle tapahtuu? Varmaan myy sen siiderirahoja saadakseen kun mokoman hupakon luonteen tietää, anteeksi vaan.[/QUOTE]

No anteeksi vain: rupeaa kohta juoksemaan kylällä poikien kanssa? Mistä on luonteensa perinyt? Vai onko kyse vain persoonasta? Meillä ei tyttö ole yhdenkään pojan takia kylillä juossut ja ikää kohta sen 15 v. Ihastuksia toki ollut ja niistäkin puhuttu. Pidä tiukempi linja sen tyttösi kanssa, jos et sinä jaksa niin luuletko sitten että tyttösi isä jaksaa/onnistuu jotenkin paremmin?
 
Ja pakkoko oli niitä lapsia tehdä niin monta jos ei jaksa niitä hoitaa. Ei liene kenellekään yllätys, että siitä äidin ihanasta suloisesta vauvasta vaan jossain vaiheessa tulee se vittuileva teini.
 
Kyllä tyttö jo laittaa itseään ja myöhästelee milloin mistäkin kun pitää peilin edessä keikkua. Mitä muuta varten sitä tuolla tavalla naamaa maalataan kuin poikia varten? Isän suvussa on useakin... noh, huora, nuorina kekkuloivat kaupungilla, kaulat syötynä. Tämän meidän tytön serkkuja. Eiköhän tuosta samanlainen kohta tule, parempi silloinkin että asuu jo isällään, minun kotoani ei käydä huoraamassa, sen varmaan saan itse päättää. En minäkään ole miesystävääni julkisesti esitellyt enkä antanut kaulaa imeskellä.
 
Ja huomatkaa! Samalla kun prinsessa tyrkyttää itseään varmaan jo isälleenkin, niin hän on NIIN KAUHEAN masentunut ettei edes koulua voi käydä. Paskan marjat. Kiero penikka se on.
 
[QUOTE="neljän mamma";25453772]Voisitteko vastata jotain järkevää? En tiedä miten tilanne ratkeaisi, paitsi noista pienistä en luovu.

Ai niin, tällä vanhimmalla kuningattarella on lastensuojeluasiakkuus lievän masennuksen takia, oli jopa sairaslomalla koulusta. Käskin repiä sen paperin ja mennä kouluun kuten muutkin. Hän oli majaillut jossain kavereidensa luona koulupäivinä, sain tietää tästä ja suutuin toden teolla tuollaisesta kusettamisesta. Katsottiin sitten parhaaksi että hän meni vastaanottokotiin muutamaksi viikoksi. Tämä tapahtui syksyllä, nyt hän on tietääkseni käynyt koulua ihan ok. Mutta tässä nyt esimerkki miten helvetin hankala se tyttö osaa halutessaan olla![/QUOTE]

Noh, melko luonnollista tuon ikäiselle tytölle (tai minkä ikäiselle vain) masentua,kun tajuaa että oma äiti ei oikein kykene rakastamaan. Vai luuletko etteivät kaikki lapsesi tajua jo tilannetta? Voin myös kertoa, että se "ylitsemuidenlapsi" tulee tarvotsemaan apua. Ei ole hyväksi hänellekään asettaa jalustalle muiden edelle. Suosittelisin minäkin tuota perheneuvolaa.
 
  • Tykkää
Reactions: Kastanja

Yhteistyössä