Ei haluton, vaan välinpitämätön

["Nelkyt+"]

Meidän parisuhteessa on mielestäni tavallista haluttomuutta pahempi ongelma, nimittäin vaimon suuri seksuaalinen välinpitämättömyys. Mielestäni haluttomuus on todella ongelmallista, mutta tuolloin taustalla on kuitenkin ainakin joskus ollut aktiivinen seksuaalisuus. Välinpitämättömyydessä kyse on kokonaisvaltaisesta mielenkiinnottomuudesta kaikkea seksiä kohtaan. En usko vaimoni olevan aseksuaalinen, mutta vahvoja aseksuaalisia piirteitä hänessä on:
- Ei koe mitään tarvetta seksiin
- Ei halua koskaan kainaloon sängyssä tai muuallakaan; tunneköyhyys
- Ei tee koskaan aloitetta
- Aina pimeässä, jos vain mahdollista (silloin harvoin kun seksiä on)
- Ei käsitykseni mukaan harrasta koskaan itsetyydytystä
- Seksilelut ei kiinnosta
- Suuseksi niin saavana kuin antavana osapuolena ei kiinnosta
- Koskeminen minuun ei kiinnosta
- Jne. jne. jne.

Voin sanoa, että on mielenkiintoista olla tälläisessa suhteessa (not). Meillä on kuitenkin takana jo varsin pitkä avioliitto ja yhteinen lapsikin. Muutoin arkielämä sujuu oikein hyvin ja riitelemme todella harvoin. Silloin kun riitelemme, riitelemme seksistä. Vaihtaisin vaimoni seksuaalistatuksen välinpitämättömyydestä haluttomuuteen milloin vain. Haluton haluaisi olla seksuaalinen, mutta kun ei ole haluja. Välinpitämätön taas ei edes tunne tarvetta olla seksuaalinen.

Onko muilla vastaavia kokemuksia? Oletteko käyneet seksuaaliterapeutilla? Onko tilanne muuttunut koskaan?

 

["vieras"]

Ex-ukko oli suunnilleen tuollainen. Vaihtamalla parani!

 

["Nelkyt+"]

[QUOTE="vieras";25205125]Ex-ukko oli suunnilleen tuollainen. Vaihtamalla parani![/QUOTE]

Koska minulla on tunteita vaimoani kohtaan ja kyse on vain ja ainoastaan tästä seksuaalisesta välinpitämättömyydestä, haluaisin yrittää. Oikeastaan eroaminen olisi kaikkein vaikein vaihtoehto.

 

["joo"]

meillä ihan vastaavaa, mutta miehen taholta. meillä useampi lapsi, muuten olisin jo ajat sitten tästä lähtenyt. ei tää ole ihmisen elämää, kun toinen ei kaipaa minkäänlaista läheisyyttä! No, kunhan noi lapset vähän tosta kasvaa....

 

["Minä"]

Meillä sama juttu mutta se välinpitämätön olen minä. En tiedä mistä johtuu, alkoi kuitenkin lapsen syntymän jälkeen. Ei ole vaan mitään mielenkiintoa läheisyyteen miehen kanssa. Miehessä ei vika ole sillä en koe ketään kohtaan halua. Se hiertää välejämme todella paljon vaikka harrastammekin seksiä kerran pari viikossa mutta vain koska en halua mieheni joutuvan kärsimään yhtään enempää kuin on tarve. Eihän siinä tunnetta ole mutta ainakaan mieheni ei kuvittele olevansa vastenmielinen minulle. Tai siis rakastan miestäni ja se tunne kyllä välittyy hänelle mutta himoa en tunne.

 

[-,-]

Minä muutuin aluksi haluttomaksi, ja sitten välinpitämättömäksi pitkässä liitossamme (noin 23 vuotta yhteiseloa ja oloa takana), koska viimeiset viisi vuotta tai jotain, "seksi" on ollut miehen tyydyttämistä. Annoin suuseksiä, en saanut. Annoin kättä, en saanut. Annoin orgasmeja, en saanut. Miestä kiinnosti vain omien halujen tyydytys - viis siitä mikä fiilis minulle siitä jäi.

Seksi oli aikataulutettua. "Kohta alkaa leffa, jos nyt viidessä minuutissa..." Lopulta vain loppui kaikki kiinnostus. Miksi tuon jälkeen olisin enää edes koskenut koko äijään?

 

[:-)))]

[QUOTE="Minä";25205235]Meillä sama juttu mutta se välinpitämätön olen minä. En tiedä mistä johtuu, alkoi kuitenkin lapsen syntymän jälkeen. Ei ole vaan mitään mielenkiintoa läheisyyteen miehen kanssa. Miehessä ei vika ole sillä en koe ketään kohtaan halua. Se hiertää välejämme todella paljon vaikka harrastammekin seksiä kerran pari viikossa mutta vain koska en halua mieheni joutuvan kärsimään yhtään enempää kuin on tarve. Eihän siinä tunnetta ole mutta ainakaan mieheni ei kuvittele olevansa vastenmielinen minulle. Tai siis rakastan miestäni ja se tunne kyllä välittyy hänelle mutta himoa en tunne.[/QUOTE]

Käypä tsekkauttamassa imetyshormonitasosi (prolaktiini) ja muutkin hormonitasot, ml. kilpparit. Syy saattaa löytyä näistä. Joskus prolaktiinitasot jäävät koholle, ja lääkityksen kanssa palautuvat alas, jolloin halutkin yleensä palaavat.

 

["Nelkyt+"]

Minä muutuin aluksi haluttomaksi, ja sitten välinpitämättömäksi pitkässä liitossamme (noin 23 vuotta yhteiseloa ja oloa takana), koska viimeiset viisi vuotta tai jotain, "seksi" on ollut miehen tyydyttämistä. Annoin suuseksiä, en saanut. Annoin kättä, en saanut. Annoin orgasmeja, en saanut. Miestä kiinnosti vain omien halujen tyydytys - viis siitä mikä fiilis minulle siitä jäi.

Seksi oli aikataulutettua. "Kohta alkaa leffa, jos nyt viidessä minuutissa..." Lopulta vain loppui kaikki kiinnostus. Miksi tuon jälkeen olisin enää edes koskenut koko äijään?

Minulla tilanne on täysin päinvastoin. Haluan keskustella, haluan pitkiä esileikkejä (tarvittaessa), nautin erityisesti vaimoni tyydyttämisestä, haluaisin vaimoni kertovan minulle mitä haluaa, haluaisin olla seksuaalisest avoin hänen kanssa...

Minä olisin valmi luopumaan omasta orgasmista, mikäli näkisin vaimoni nauttivan ja haluavan seksuaalista tyydytystä, muta ei niin ei.

 

[jennannna]

Mä olen tuollainen. Ikääkin vasta 27-v. enkä ole koskaan tuntenut himoa tms. Olen käynyt mittauttamassa hormoniarvoja ja ne oli ihan normaalien rajoissa. Olen kai vaan aseksuaali. Mieheni kanssa olen ollut 8 vuotta.

 

[-,-]

[QUOTE="Nelkyt+";25205251]Minulla tilanne on täysin päinvastoin. Haluan keskustella, haluan pitkiä esileikkejä (tarvittaessa), nautin erityisesti vaimoni tyydyttämisestä, haluaisin vaimoni kertovan minulle mitä haluaa, haluaisin olla seksuaalisest avoin hänen kanssa...

Minä olisin valmi luopumaan omasta orgasmista, mikäli näkisin vaimoni nauttivan ja haluavan seksuaalista tyydytystä, muta ei niin ei.[/QUOTE]

Tasan ei käy onnenlahjat... :-( Toivottavasti saatte homman pelaamaan. Suosittelen vaikka kokeilemaan sitä terapiaa, tai sitten oikeasti tsekkauttamaan hormoniarvot (kuten tuossa yllä ehdotettiin tuolle toiselle)... Ei tietysti helppo mennä sanoamaan toiselle "kulta, käytkö tsekkauttamassa labrasi, kun...". Mutta ehkä siitäkin voisi puhua siellä parisuhdeterapiassa, sillä tokihan voisi aloittaa parisuhdeterapiasta eikä heti "seksuaaliterapiasta" - ei ole välttämättä niin hyökkäävää ja syyttävää.

Meillä liitto jo kaatui, joten meidän taru on ohi!

 

["Minä"]

No kaikki arvot on mitattu ja ne on normaalit ja tiedän muutenkin että kaikki tämä on minun korvieni välissä tai jotain. Olen ollut äärimmäisen seksuaalinen ihminen ja meillä oli ensimmäiset pari vuotta todella hienoa peiton alla mutta sitten se vaan muuttui kuin taikaiskusta tällaiseksi. Ahdistavaa mutta en tiedä olisiko meistä terapiaan kun olen omalta osaltani aivan tyytyväinen tilanteeseen mutta ymmärrän myös miestäni.

 

["vieras"]

Jos vaimosi on ollut alusta lähtien samanlainen, niin minusta ei ole oikein syytä olla tyytymätön muuta kuin omaan valintaan, jonka olet tehnyt ihan itse. Koskaan ei pidä odottaa kenenkään muuttuvan toisenlaiseksi oli kyse sitten mistä tahansa asiasta.

 

["Nelkyt+"]

[QUOTE="vieras";25205380]Jos vaimosi on ollut alusta lähtien samanlainen, niin minusta ei ole oikein syytä olla tyytymätön muuta kuin omaan valintaan, jonka olet tehnyt ihan itse. Koskaan ei pidä odottaa kenenkään muuttuvan toisenlaiseksi oli kyse sitten mistä tahansa asiasta.[/QUOTE]

Valitettavasti on, mutta aika vaikea on tuntea tästä itse syyllisyyttä. En mennyt naimisiin seksin taka, vaan rakastamani naisen takia.