Jahas, mammat sitten syöttivät pilttinsä jo kaupassa ennen kassaa...

Vieläkö te jatkatte? Tässä ketjussa näkee todella selvästi että ne ihmiset jotka eivät ole joutuneet koskaan hätätilanteessa mitään antamaan, ovat hyvin epäsivistyineitä ja tyhmiä. Huom, jos lukee tätä ketjua.
Ette kyllä omalla sivistyksellä loista joten turha puhua.

Anatolia ei varmaan eläessään ole punaisia päinkään kävellyt? tai muuta vastaavaa. Et mitään virhettä?

 

Vieläkö te jatkatte? Tässä ketjussa näkee todella selvästi että ne ihmiset jotka eivät ole joutuneet koskaan hätätilanteessa mitään antamaan, ovat hyvin epäsivistyineitä ja tyhmiä

Nälkää kiukutteleva lapsi ei ole mikään hätätapaus

Btw, en enää kävele päin punaisia sen jälkeen, kun olin jäädä bussin alle suojatiellä (minun moka). Opin virheistäni enkä tahdo tehdä niitä tietoisesti ainakaan.

 

Vieläkö te jatkatte? Tässä ketjussa näkee todella selvästi että ne ihmiset jotka eivät ole joutuneet koskaan hätätilanteessa mitään antamaan, ovat hyvin epäsivistyineitä ja tyhmiä. Huom, jos lukee tätä ketjua.
Ette kyllä omalla sivistyksellä loista joten turha puhua.

Anatolia ei varmaan eläessään ole punaisia päinkään kävellyt? tai muuta vastaavaa. Et mitään virhettä?

Milloin nälkäinen lapsi on ollut hätätapaus?
Sen kassan jälkeen kun sen muksun voi täyttää vaikka kauppakassillisella ruokaa jos haluaa.

 

ei helvetti joillakin on pokkaa! ja varmasti kaikilla on joku diabetes tai adhd. niillähän sitä perustellaan röyhkeyttä! puhdasta röyhkeyttä! ja epäkunnioitusta toisia kohtaan.

 

Näissä ketjuissa mua aina kaikista eniten ihmetyttää, miten kummassa jotakin täysin ventovierasta kaivelee jos jonkun lapsi juo vaikka pillimehun kärryssä ja se maksetaan kassalla. Siis että miten se millään tavalla teitä häiritsee? No joo, en tule varmaan koskaan tajuamaankaan.

 

Moni sanoo täällä et ottakaa eväät mukaan vaikka se banaani tai omena. Mut kaivapa se sitten kaupassa esiin ja anna lapselle ni kohta on joku koputtamassa olkapäähän et taisi unohtua maksaa se kyseinen hedelmä.. Mua ei henk.koht. haittaa jos lapsi syö kaupassa paistopisteen tuotteita tai hedelmiä jotka maksetaan kassalla muiden ostosten kanssa, kun ei niitä hedelmänkuoria jne tarvi myyjälle antaa vaan se tarra tai paistopisteenpussi missä hintatarra. Mua häiritsee enemmän vanhemmat jotka antavat lastensa huutaa ja raivota kaupassa tai oikeestaan kaikissa julkisissa tiloissa siihen puuttumatta kunnolla. "Kyl toi meijän Kyllikki-Petteri tosta rauhottuu, kun antaa sen purkaa tunteitaan rauhassa!" V***u purkakoon himassa tuunteitaan!!!! Jotain rajaa!!

 

Näissä ketjuissa mua aina kaikista eniten ihmetyttää, miten kummassa jotakin täysin ventovierasta kaivelee jos jonkun lapsi juo vaikka pillimehun kärryssä ja se maksetaan kassalla. Siis että miten se millään tavalla teitä häiritsee? No joo, en tule varmaan koskaan tajuamaankaan.

Se on vastoin hyviä käytöstapoja, ja sitten on aina se kiva tilanne yrittää selittää omalle lapselle miksi toinen saa ja hän ei.

Eipä siinä kai sitten muuta, eihän se laitonta ole. Mutta epäkohteliasta kyllä.

 

Se on vastoin hyviä käytöstapoja, ja sitten on aina se kiva tilanne yrittää selittää omalle lapselle miksi toinen saa ja hän ei.

Eipä siinä kai sitten muuta, eihän se laitonta ole. Mutta epäkohteliasta kyllä.

Kuka määrittelee nämä hyvät käytöstavat? Missään oppaassa en ole tähän kauppasääntöön törmännyt. Entäs kun minun mielestäni kiukuttelu ja kaupassa raivoaminen on huonoa käytöstä, jos lapsen saa pillimehulla hiljaiseksi, niin sittenhän on huonoa käytöstä olla sitä antamatta. (Ja puhun nyt oikeasti pienestä lapsesta, jonka huonoa käytöstä ei voi kasvatuksella selittää. En minäkään jonkun 5-vuotiaan kaupassa syöttämistä ymmärrä).

 

Kuka määrittelee nämä hyvät käytöstavat? Missään oppaassa en ole tähän kauppasääntöön törmännyt. Entäs kun minun mielestäni kiukuttelu ja kaupassa raivoaminen on huonoa käytöstä, jos lapsen saa pillimehulla hiljaiseksi, niin sittenhän on huonoa käytöstä olla sitä antamatta. (Ja puhun nyt oikeasti pienestä lapsesta, jonka huonoa käytöstä ei voi kasvatuksella selittää. En minäkään jonkun 5-vuotiaan kaupassa syöttämistä ymmärrä).

Kasvattaminen aloitetaan ennen sitä maagista viittä ikävuotta.

 

Kuka määrittelee nämä hyvät käytöstavat? Missään oppaassa en ole tähän kauppasääntöön törmännyt. Entäs kun minun mielestäni kiukuttelu ja kaupassa raivoaminen on huonoa käytöstä, jos lapsen saa pillimehulla hiljaiseksi, niin sittenhän on huonoa käytöstä olla sitä antamatta. (Ja puhun nyt oikeasti pienestä lapsesta, jonka huonoa käytöstä ei voi kasvatuksella selittää. En minäkään jonkun 5-vuotiaan kaupassa syöttämistä ymmärrä).

Miksi pienen lapsen käytös on huonoa, jos siihen ei voi kasvatuksella vielä vaikuttaa?

 

Yhden asian haluaisin tietää. Te joilla on _tapana_ syötellä niitä muksujanne siellä ruokakaupassa (ei siis koske Tiirua ), niin miten toimitte huonekalukaupassa nälän yllättäessä? Kirjastossa? Kirjakaupassa? Autokaupassa? Kangaskaupassa? Vaatekaupassa?

Vai olisiko kuitenkin "nälän" syy siinä että se lapsi vaan nyt sattuu sen banaanin haluamaan ja te ette uskalla komentaa ja pistää lasta kuriin vaan annatte periksi? Nimittäin kerrassaan erikoista tuo äkillisen nälän yllättäminen juuri ruokakaupassa. Toivon muuten todella ettei lapsenne välipala sitten ole vaihtoehtoisesti Mazdan puskuria nuoltuna ja jälkkäriksi Nalle Puh-kirjan kannet.

 

Näissä ketjuissa mua aina kaikista eniten ihmetyttää, miten kummassa jotakin täysin ventovierasta kaivelee jos jonkun lapsi juo vaikka pillimehun kärryssä ja se maksetaan kassalla. Siis että miten se millään tavalla teitä häiritsee? No joo, en tule varmaan koskaan tajuamaankaan.

No mua ärsyttää toisten härskiys ja röyhkeys ja itsekkyys ja ahneus.

Mun mielestä pitäisi miettiä kauan ja hartaasti ennen kuin tekee mitään sellaista, mitä kaikki eivät mitenkään voi tehdä.

Otetaan tuo kaupassa syöminen ja juominen, jos siitä tulisi yleinen tapa, niin sehän tulisi niin kalliiksi (kuka vahtisi varastamisetm siivoaisi sotkut, jne jos kaikki söisivät ja joisivat kaupassa) että ruoka kallistuisi valtavasti. Jos siis kaikki pättäisivät olevansa jotenkin parempia kuin toiset, hätätpauksia, joiden ei tarvitse noudattaa yleisiä käyttäymistapoja.

Mua ärsyttää epäkunnioitus toisia kohtaan. Siis joku kuvittelee että on parempi kuin toiset ja hänellä on vaan oikeuksia eikä velvollisuuksia. Ja kaupassa syöminen tai juominen on epäkunnioitusta muita ihmisiä kohtaan.

Kun meitä täällä on liikaa, niin jos luonnollista poistumaa pitäis tapahtua niin toivotavasti se tulisi just niin että jotenkin nämä härskeimmät ja röyhkeimmät lähtisivät...

 

Miksi pienen lapsen käytös on huonoa, jos siihen ei voi kasvatuksella vielä vaikuttaa?

No se onkin huonoa käytöstä siltä vanhemmalta olla puuttumatta siihen älämölöön keinolla, joka tepsii. En minä sitä lasta syytä.

Ja tuo 5-vee oli vaan heitto. Lapsesta riippuen joskus 2,5 ikävuoden kieppeillä alkaa jo ymmärtää, mitä tarkoittaa että saat sitten kun se on maksettu tai saat puolen tunnin päästä tai ei nyt mutta myöhemmin.

 

Nälkää kiukutteleva lapsi ei ole mikään hätätapaus

Btw, en enää kävele päin punaisia sen jälkeen, kun olin jäädä bussin alle suojatiellä (minun moka). Opin virheistäni enkä tahdo tehdä niitä tietoisesti ainakaan.

No eihän tässä ketjussa nekään jotka ovat "joutuneet" antamaan kerran tai kaksi ruoka kaupassa lapsilleen, hekin toivovat oppivansa virheistää, juuri kuten sinäkin. Joten tasoissa ollaan. pah.

 

No mua ärsyttää toisten härskiys ja röyhkeys ja itsekkyys ja ahneus.

Mun mielestä pitäisi miettiä kauan ja hartaasti ennen kuin tekee mitään sellaista, mitä kaikki eivät mitenkään voi tehdä.

Otetaan tuo kaupassa syöminen ja juominen, jos siitä tulisi yleinen tapa, niin sehän tulisi niin kalliiksi (kuka vahtisi varastamisetm siivoaisi sotkut, jne jos kaikki söisivät ja joisivat kaupassa) että ruoka kallistuisi valtavasti. Jos siis kaikki pättäisivät olevansa jotenkin parempia kuin toiset, hätätpauksia, joiden ei tarvitse noudattaa yleisiä käyttäymistapoja.

Mua ärsyttää epäkunnioitus toisia kohtaan. Siis joku kuvittelee että on parempi kuin toiset ja hänellä on vaan oikeuksia eikä velvollisuuksia. Ja kaupassa syöminen tai juominen on epäkunnioitusta muita ihmisiä kohtaan.

Kun meitä täällä on liikaa, niin jos luonnollista poistumaa pitäis tapahtua niin toivotavasti se tulisi just niin että jotenkin nämä härskeimmät ja röyhkeimmät lähtisivät...

Olen todella syvästi pahoillani että ekrran jouduin antamaan lapselle siellä ruokaa, toivottavasti kuolen pois kun olen näin röuhkeä ja kamala.

 

No se onkin huonoa käytöstä siltä vanhemmalta olla puuttumatta siihen älämölöön keinolla, joka tepsii. En minä sitä lasta syytä.

Ja tuo 5-vee oli vaan heitto. Lapsesta riippuen joskus 2,5 ikävuoden kieppeillä alkaa jo ymmärtää, mitä tarkoittaa että saat sitten kun se on maksettu tai saat puolen tunnin päästä tai ei nyt mutta myöhemmin.

Lahjominen tavalla joka on epäkohteliasta, on minusta typeryyttä ja ajattelemattomuutta. Sinä aikuisena olet pienellekin lapsellesi esimerkkinä.

Joskus lapsiin tehoaa kiristys, uhkailu tai (sillä hetkellä aineeton) lahjonta, ja joskus ne vaan huutaa. Siis pienet. Mutta jos oman lapsen tuntee, niin ehkä silloin osaa ajoittaa ne kauppareissut oikein ja syöttää ennen kauppaan menoa omia eväitä? Jos totuttaa lapsen siihen kaupassa naposteluun niin kyllä se kerrasta sen oppii, että huutamalla saa pillimehun. Jee! Eihän se silloin ole mitään lahjomista vaan lapsi vie sinua kuusnolla.

 

[QUOTE="xXx";25172578]Yhden asian haluaisin tietää. Te joilla on _tapana_ syötellä niitä muksujanne siellä ruokakaupassa (ei siis koske Tiirua ), niin miten toimitte huonekalukaupassa nälän yllättäessä? Kirjastossa? Kirjakaupassa? Autokaupassa? Kangaskaupassa? Vaatekaupassa?

Vai olisiko kuitenkin "nälän" syy siinä että se lapsi vaan nyt sattuu sen banaanin haluamaan ja te ette uskalla komentaa ja pistää lasta kuriin vaan annatte periksi? Nimittäin kerrassaan erikoista tuo äkillisen nälän yllättäminen juuri ruokakaupassa. Toivon muuten todella ettei lapsenne välipala sitten ole vaihtoehtoisesti Mazdan puskuria nuoltuna ja jälkkäriksi Nalle Puh-kirjan kannet.[/QUOTE]

No mulla ei ole "tapana" syöttää lastani kaupassa, mutta joskus annan syödä jotain jos sellainen tilanne tulee. Tätä ei yleensä tapahdu muissa kaupoissa, koska niihin menon voi suunnitella paremmin lapsen rytmiin sopivaksi. Jos lähden lapsen kanssa shoppailemaan niin se reissu suunnitellaan etukäteen, ruokakauppaan taas pitää lähteä silloin, kun maito on loppu. Mutta tietysti vaikuttaa sekin, että sitä ruokaa näkee, tulee itsellenikin nälkä jos laitetaan silmien eteen ruokaa. Mulla kyse onkin siitä, että lapsi on niin pieni, että ei ymmärrä miksi pitää odottaa (tai ylipäänsä, että odottamisen jälkeen saa). Ei on vaan ei ja sitä kitistään sitten koko ostosreissu ja en halua sitä kuunnella saati laittaa kanssa-asiakkaita kuulemaan.

 

No mulla ei ole "tapana" syöttää lastani kaupassa, mutta joskus annan syödä jotain jos sellainen tilanne tulee. Tätä ei yleensä tapahdu muissa kaupoissa, koska niihin menon voi suunnitella paremmin lapsen rytmiin sopivaksi. Jos lähden lapsen kanssa shoppailemaan niin se reissu suunnitellaan etukäteen, ruokakauppaan taas pitää lähteä silloin, kun maito on loppu. Mutta tietysti vaikuttaa sekin, että sitä ruokaa näkee, tulee itsellenikin nälkä jos laitetaan silmien eteen ruokaa. Mulla kyse onkin siitä, että lapsi on niin pieni, että ei ymmärrä miksi pitää odottaa (tai ylipäänsä, että odottamisen jälkeen saa). Ei on vaan ei ja sitä kitistään sitten koko ostosreissu ja en halua sitä kuunnella saati laittaa kanssa-asiakkaita kuulemaan.

Juokaa ruoalla vettä ja menkää kauppaan hakemaan maitoa sitten kun kaikkien mahat on täynnä

 

Jos mun lapsi haluaa avata esim. karkkipussinsa jo kaupassa niin sanon ihan yksinkertaisesti että se avataan vasta sitten kun se on maksettu, muuten se olisi varastamista. Eikä asiasta ole koskaan tarvinnut taistella.

Kuinkas moni mamma menisi itse avaamaan sen eineslihapullalaatikon jo kaupassa ja mättämään palleroisia suuhunsa....?

 

No mulla ei ole "tapana" syöttää lastani kaupassa, mutta joskus annan syödä jotain jos sellainen tilanne tulee. Tätä ei yleensä tapahdu muissa kaupoissa, koska niihin menon voi suunnitella paremmin lapsen rytmiin sopivaksi. Jos lähden lapsen kanssa shoppailemaan niin se reissu suunnitellaan etukäteen, ruokakauppaan taas pitää lähteä silloin, kun maito on loppu. Mutta tietysti vaikuttaa sekin, että sitä ruokaa näkee, tulee itsellenikin nälkä jos laitetaan silmien eteen ruokaa. Mulla kyse onkin siitä, että lapsi on niin pieni, että ei ymmärrä miksi pitää odottaa (tai ylipäänsä, että odottamisen jälkeen saa). Ei on vaan ei ja sitä kitistään sitten koko ostosreissu ja en halua sitä kuunnella saati laittaa kanssa-asiakkaita kuulemaan.

En nyt ihan ymmärrä?

Lapsille, jotka kitisevät ja vaativat, pitäisi antaa ruokaa/karkkia/mehua kaupassa, jotta olisivat hiljaa, koska se häiritsee sinua? Eikö niille voi tosiaan opettaa, että huutamalla ei saa mitään? Sehän koko kasvatuksen idea on, huutamalla ei saa mitään. Ehkä tajuat sitten, kun lapsesi on isompi.

 

En nyt ihan ymmärrä?

Lapsille, jotka kitisevät ja vaativat, pitäisi antaa ruokaa/karkkia/mehua kaupassa, jotta olisivat hiljaa, koska se häiritsee sinua? Eikö niille voi tosiaan opettaa, että huutamalla ei saa mitään? Sehän koko kasvatuksen idea on, huutamalla ei saa mitään. Ehkä tajuat sitten, kun lapsesi on isompi.

No nimenomaan sitten on eri, kun lapsi on isompi. 1,5-v. ei tajua. Itse asiassa viime kauppareissulla selitin 2.5-veelle, että saa banaanin kassojen jälkeen. Ensimmäistä kertaa ymmärsi yskän. Kitisi vähän tietysti, mutta näin että ymmärsi, joten oli jotain järkeä hommassa. Nyt tuo on siis siinä iässä, että voin alkaa tätä opettaa.

 

On röyhkeää syödä ennen maksamista, ellei oo joku hätätapaus.

Jatkakaa vaan!

 

vieläkö te jatkatte?

eikös se nyt tullut jo selväksi, ettei niitä ruokia syödä ennen maksamista?
pienen vauvan nyt varmaan ymmärtää jokainen, mutta siinä se raja sitten kulkeekin.

..ja hätätapaukset sallitaan. (joka ei siis sisällä lapsen kitinää, koska se haluaa juurikin sitä mitä näkee ostoskorissa)

"Juokaa ruoalla vettä ja menkää kauppaan hakemaan maitoa sitten kun kaikkien mahat on täynnä"

juurikin näin.

 

No nimenomaan sitten on eri, kun lapsi on isompi. 1,5-v. ei tajua. Itse asiassa viime kauppareissulla selitin 2.5-veelle, että saa banaanin kassojen jälkeen. Ensimmäistä kertaa ymmärsi yskän. Kitisi vähän tietysti, mutta näin että ymmärsi, joten oli jotain järkeä hommassa. Nyt tuo on siis siinä iässä, että voin alkaa tätä opettaa.

En tajua vieläkään. Mulla on 1,5v ja koskaan ei ole tullut tilannetta etteikö osattaisi suunnitella jopa sitä ruokakaupassa käyntiä siten että a) ruoka ei ole niin loppu että lapsi täytyy viedä kauppaan nälkäkuoleman partaalla tai b) lapselle ylipäätään ruokakaupassa käymisen aikana ehtisi nälkä edes tulla sillä -hiphei- osaamme kyllä ruokkia lasta riittävästi ennen kauppaan menoa ja ruokakaupassa ei koskaan mene puolta tuntia pidempään.

Lapsen ruokkiminen suunnitellusti ei ole mitenkään ikäsidonnaista vaikka hyvähän siihen on vedota, toki.

Löytyykö vielä vastaajia jotka haluaisi selittää että miten se ylitsepääsemätön kiukkunälkä iskee juuri siellä ruokakaupassa, TOISTUVASTI?? Ja kannattaisiko omalle elämänhallinnalleen tehdä jotain?

 

Voi elämä!
Yksinkertainen asia, jonka olen luullut olevan lähes kaikille itsestäänselvä, poislukien ne muutama joiden muustakin käytöksestä näkyy että omasta mielestään kulkevat sääntöjen ja muun yläpuolelalla, koska se oma pikku " villekaisanocopetteri" on niin suloinen ja tottakai se saa kaiken jos haluaa, mutta ei näköjään.
Järkyttävän moni täälläkin hyväksyy tuollaisen täysin tarpeettoman ja kaiken lisäksi äärettömän huonon tavan. Kyllä mun maailmassa lapset ruokitaan omilla ruuilla, mielellään myös ruoka-aikoina eikä todellakaan anneta periksi kun pikku nappula keksii leipäpussin nähtyään että onkin juuri kuolemaisillaan nälkään.
Ja jos sinne kauppaan on rynnittävä juuri silloin kun on oletettavissa että nälkä tulee, niin tottakai otetaan omat eväät matkaan. Nekin esim. Omassa rasiassa, omena viipaloituna tms. Jottei kenenkään tarvitse pähkäillä mistä on peräisin. Koska jos sen vertaa ei pysty päivää suunnittelemaan että ruoka-aikoina on ruokaa tarjolla, oltiin sitten missä vaan on elämänhallinasa jo jotain puutteita. Lapsen nälän ja ruokailun kun ei luulisi olevan kenellekään vanhemmalla yllätys.
Lapset hyvin pian oppivat, että kaupassa käyntiin kuuluu napostelu eikä muutenkaan ole järkevää kasvatusta antaa kaikessa periksi etenkään asioissa jotka eivät ole hyväksyttäviä muun kansan mielestä.