Mikä kipu on kohdallasi ylittänyt synnytyskivun?

Otsikossa kysymys.

 

Ei mikään - ja mulla oli molemmilla kerroilla epiduraali!

 

Murtui kylkiluu raskauden loppupuolilla ja synnytys oli kyllä helpompi vaikkei ollutkaan mitään lievityksiä.

 

Vähän vaikea vertailla. Supistukset oli kyllä kipeitä, mutta ne tuli säännöllisesti ja meni ohi. Siinä välissä pystyi aina huokaisemaan.

Kerran olin menkkojen takia (ja endometrioosin takia) kipeä monta tuntia putkeen, enkä pystynyt liikkumaan. Se oli kamalaa, kun kipu ei katkennut ollenkaan.

 

Raskausajan lopulla mulla oli varmaankin jokin lantion hermo puristuksissa. Nivusissa tuntui välillä sellaista kipua, että jalka petti alta ja henki salpautui. Ajattelin, että jos synnytys tuntuu samalta, niin enpä tiedä miten selviän.

Onneksi synnyttäminen olikin ihan erilaista, sellaista tylppää ja helpompaa kipua.

 

ei sitä kipua muista enään synnytyksen jälkeen mut varmaan just joku kauhee hammassärky tai oikeestaan ei mikään. jännää ku synnytyksen jälkeen ei kipua oo yhtään enään

 

Se, kun mulle koitettiin laittaa hormoonikierukkaa. Sattui niin sairaasti, ettei mikään koskaan ennen, eikä jälkeen. Tärisin, silmissä pimeni, olin menettää tajuni, oksetti ja oli kylmä hiki päällä ja HUUSIN! Vieressä ollut hoitaja kiukkuisena tokaisi, että lakkaa nyt huutamasta, ei tää voi tuntua missään, kun oot kaksi lastakin synnyttänyt. Sihisin hampaiden välistä, että kyllä synnytys on kuule lasten leikkiä tämän helvetin rinnalla. Louppujen lopuksikaan ei kierukkaa saatu paikoilleen. Kokeneempi lääkäri tuli siihen sitten katsomaan ja totesi, että kohdunsuu oli kivusta krampannut niin pahasti, ettei siitä olisi saanut edes yrittää väkisin sitä kierukkaa sulloa sisälle. Ja jälkeenpäin kuulin, että kierukkaa asentanut lääkäri oli eka kertaa asialla, ei ollut kierukkaa ennen laittanut. Mulle olisi kokenut lääkäri laittanut sen kierukan muutamaa päivää myöhemmin (olisin saanut rauhoittavaakin), mutta en suostunut.

 

Hammaskipu. Mä tuhat kertaa mieluummin synnyttäisin kuin menisin hammaslääkäriin. Toinen oli korvakipu kun kerran oli välikorvan ja ulkokorvan tulehdus, ja se ulkokorva piti jotenkin puhdistaa ennen kuin päästiin puhkaisemaan ja tuubittamaan tärykalvot. Se ylitti kirkkaasti synnytyskivun.

 

Synnytyskivun unohtaa niin äkkiä..eli vaikeeta sanoo nyt silleen täst mitään...mut kyl se menee melkee hammaskipuun ja sitten ku tulee joskus järkyttävä kramppi jalkaan..sattuu niin helv*

 

Hammassärky on ollut mulla paljon pahempaa kuin synnytyskipu. Viisaudenhammas yritettiin poistaa mutta juuri jäi vielä syvälle ja tulehtui pahasti, tunari hammaslääkäri ei saanut sitä poistettua useista yrityksistä huolimatta... vaadin leikkauksen 3 viikkoa kärsittyäni järkyttävästä kivusta johon ei mikään kipulääke auttanut.

 

[QUOTE="vesimeloni";24895785]Se, kun mulle koitettiin laittaa hormoonikierukkaa. Sattui niin sairaasti, ettei mikään koskaan ennen, eikä jälkeen. Tärisin, silmissä pimeni, olin menettää tajuni, oksetti ja oli kylmä hiki päällä ja HUUSIN! Vieressä ollut hoitaja kiukkuisena tokaisi, että lakkaa nyt huutamasta, ei tää voi tuntua missään, kun oot kaksi lastakin synnyttänyt. Sihisin hampaiden välistä, että kyllä synnytys on kuule lasten leikkiä tämän helvetin rinnalla. Louppujen lopuksikaan ei kierukkaa saatu paikoilleen. Kokeneempi lääkäri tuli siihen sitten katsomaan ja totesi, että kohdunsuu oli kivusta krampannut niin pahasti, ettei siitä olisi saanut edes yrittää väkisin sitä kierukkaa sulloa sisälle. Ja jälkeenpäin kuulin, että kierukkaa asentanut lääkäri oli eka kertaa asialla, ei ollut kierukkaa ennen laittanut. Mulle olisi kokenut lääkäri laittanut sen kierukan muutamaa päivää myöhemmin (olisin saanut rauhoittavaakin), mutta en suostunut.[/QUOTE]

apua ja minäku oisin menny ennen joulua laitattaan mutta en taida uskaltaa tän tekstin jälkeen

 

Polvilumpion sijoiltaan meno, niin kauan sattuu kunnes saadaan paikoilleen takas......sen kivun kyllä muistaa ikänsä!

 

Kuukautiskipu.
Aina selitettiin, että ootas vaan kun menet synnytämään, kyllä sitten tiedät mitä kipu on. Kyllä tiesin jo ihan ennenkin kiitos vaan, kyllä kuukautiskivut on ihan reilusti pahemmat kuin luomu synnytys meikäläisen kohdalla, onneksi ovat sen myötä helpottaneet.

 

Kuukautiskipu.
Aina selitettiin, että ootas vaan kun menet synnytämään, kyllä sitten tiedät mitä kipu on. Kyllä tiesin jo ihan ennenkin kiitos vaan, kyllä kuukautiskivut on ihan reilusti pahemmat kuin luomu synnytys meikäläisen kohdalla, onneksi ovat sen myötä helpottaneet.

Minulla oli kuukautiskivut nuorempana sellaiset että meinasin aina pyörtyä, lääkäri sanoi että johtuu varmaan siitä miten voimakas se kipu on. Kun synnytin niin kivut oli paljon pahemmat, mutta ei minulla ollut mitään tuollaista silmissä sumenemistä kuin kuukautisten aikaan.

Ja minullakin se pahin kipu on synnytys, vaikka oli epiduraali!

 

Ei mikään fyysinen kipu.... Mutta henkinen tuska, jossain asiassa on ollut paljon kivuliaampaa....

 

Mulla luomusynnytys ei tuntunut juuri missään, tai kova kipu kesti vain hetken. Peräpukamat olivat kivuliaammat kuin synnytys. Samoin päänsärky ja sydänsärky jotka tulivat kun sain selville että mieheni petti minua tuntuivat oikeasti kovemmilta kivuilta kuin synnytys.

 

Reumasta aiheutunut kipu on ollut x100 verrattuna synnyksen aikaiseen kipuun

 

Minun synnytyskivut ei kumma kyllä suostu unohtumaan. Ei ole ollut mitään kovempaa kipua, toivottavasti ei tulekaan. Eritoten se hetken ennen ponnistusvaihetta ja itse ponnistusvaihe. Kylmät väreet menee vieläkin, vaikka edellisestä kerrasta jo yli kolme vuotta.

 

munuaiskivet raskaus viikolla 16. Arvaatte varmaan ettei esim kipulääkkeitä voinut antaa ennen kuin varmistivat mitä saa antaa. Seuraavana aamuna pääsin operaatioon. Kivut jatkuivat vielä pari viikkoa. Se oli yhtä tuskaa. Synnytykset ollu todella helppoja.

 

Sektion jälkeen haava tulehtu todella pahasti ja se kipu oli helvetillinen sen jälkeen! Silmissä musteni ja kävelemään en päässy. Synnytys oli jopa ihana kokemus siihen verrattuna!

 

Sappikivut.
Koskaan ei voinu tietää kestääkö kohtaus minuutin vai tunnin. Ja auttaako lääke.
se ylitti synnytys kivut.

 

Mulle on tehty kaksi juurihoitoa, jälkimmäinen oli tosi kivulias, tai ei hoidon aikana ku oli puudute, mutta siinä hoitokertojen välillä. Oli kumpaakin synnytystä kivuliaampi.

Ja munuaiskivikohtaus meni aika samoihin.

 

takana kaksi synnytystä ilokaasun kanssa ja kestivät 6-8 tuntia, mutta ne ei todellakaan olleet mitään varrattuna reilun kahden tunnin viisurinpoistoon! oli sen verran tulehtunut että maksimi puudutteet ei auttaneet yhtään ja juuressa oli koukku joka ei näkyny kuvissa.... SE OLI JOTAIN AIVAN HIRVEÄÄ! ihme että pysyin tajuissani kokoajan. lääkäri pyyteli anteeksi ja kisko sitä hammasta ja mä yritin olla huutamatta ja itkemättä. onneksi oli viimeinen viisuri.

 

pahempaa kuin synnytyskipu oli kun esikoista odottaessa jossain rv6+ puhkesi toisesta munasarjasta kysta. silloin näki kirjaimellisesti tähtiä kaksi tuntia ja jos koitti liikahtaakin niin meinasi mennä taju ja laatta lentää yhtä aikaa. ainoa asento jossa pystyi olemaan oli tikkusuorana mahallaan lattialla patjalla.

 

Kolonoskopia sattui niin s**tanasti. Ja colitis ulcerosan aktiivivaiheen aiheuttamat kivut voittavat kyllä synnytyskivut.