vrs
[QUOTE="-p-";24894308]Jösses. Äitiys vie kyllä viimeisetkin järjen hivenet joiltakin naisilta.[/QUOTE]
Perustele.
Perustele.
Järjissään oleva ihminen ei tule (edes keskustelupalstalla) huutamaan jo valmiiksi masentuneelle, väsyneelle ja selvästi epätoivoiselle äidille. Tämä äiti pyysi apua tilanteeseen, ei haukkuja ja typerää syyllistämistä. Tuollaisella tyylillä et saa muuta aikaiseksi kuin vastareaktion eli kiukun, ja sen jälkeen sua ei kuuntele enää kukaan, ihan sama kuinka fiksua tai typerää sanottavaa sulla on.Perustele.
Vierekkäin nukkuvan äidin ja lapsen uni tahdistuu toisiinsa ja jos olisitte alusta asti harjoitelleet, et edes enää havahtuisi lapsen rinnalla käyntiin. Eli itse olet kuoppasi kaivanut.miten hyvin itse pärjäät, jos et saa öisin nukkua edes kahta-kolmea tuntia putkeen? Minä en pärjää, jos en välillä saa nukkua. Ei ole lapsen(kaan) etu, että äiti on väsynyt ja masentunut.
Ymmärrätkö, että kaikki ihmiset eivät tule toimeen viiden tunnin katkonaisilla yöunilla? Ei kun ai niin. Ethän sä osaa asettua kenenkään muun asemaan.Vierekkäin nukkuvan äidin ja lapsen uni tahdistuu toisiinsa ja jos olisitte alusta asti harjoitelleet, et edes enää havahtuisi lapsen rinnalla käyntiin. Eli itse olet kuoppasi kaivanut.
Meidän kohta 2v syö myös vähintään sen 5 kertaa yössä ja esikoinen heräilee kuuden aikaan. Päiväunia ei esikoinen nuku, mutta jaksamisongelmia syntyy vain, jos en saa itseäni viimeistään yhden aikaan nukkumaan.
Jos kauheasti on univelkaa, nuku lapsen kanssa. Mene nukkumaan hänen kanssaan ja nouse hänen kanssaan. Parisuhde ei siitä kärsi, että muutaman kuukauden otat unta kuulaan, hyötyy lähinnä.
Ei päänpaijaaminen ketään auta. Minusta on julmaa kiusata lasta ja sitähän ap suunnittelee. Jos ap kommentistani johtuen alkaa kokemaan syyllisyyttä - HYVÄ! Niin oli tarkoituskin. Josko vähän miettisi puuhiaan, vaikka vasta sitten pölyn laannuttua.
Mahtavaa, olet malliesimerkki: Kauniita unia, äärivanhempi - Virpi Salmen kolumnit - Kotimaa - HS.fi
Kirpasee kerran. Äitiä siis.Alkuperäinen kirjoittaja kyllä;24894462:se huudattaminen kirpaisee kerran, mutta kannattaa. Kaikista tärkein on saada lapsi nukahtamaan muuten kuin tissille. Itse opetin 11kk nukahtamaan omaan sänkyyn. Eli syötin sohvalla, kannoin omaan sänykkyn ja toivotin hyvää yötä. Ekana iltana kesti 30min, huusi välillä ja silloin silitettiin ja poistuttiin huoneesta, toisena iltana noin 10min ja kolmantena yksi älähdys. Sen jälkeen meillä on nukuttu. Saattaa syödä kerran viiden, kuuden välissä, ikää nyt 1v1kk.
heh, on joo sun olisi ehkä itse kannattanut lukea ap:n aloitus kunnolla eikä alkaa kiihkoissaan kohkata. hänhän nimenomaan ei halua eikä jaksa enää imettää yöllä. mutta aivan sama. mitäpä mä mistään tiedän äiti täydellisyyden rinnalla enkä jaksa hakata päätäni seinään. hyvää yötä!Onko ongelmia lukutaidossa vai missä? Lue viimeinenkin kappale viestistäni.
Höpöhöpö. Mitä traumoja ihminen saa omassa sängyssä, kun vanhempi käy vähän väliä silittämässä? Enemmän siitä jatkuvasti väsyneestä vanhemmasta saa traumoja. Pientä suhteellisuudentajua....Kirpasee kerran. Äitiä siis.
Lapsi kokee tuleensa hylätyksi, ettei hänen hädällään ole väliä. Hänelle voi jäädä elinikäiset traumat. Mutta, eihän se kirpaise kuin kerran. Ja sitten toisen kerran, kun jokusen kymmenen vuoden kuluttua napsahtaa se lasku sieltä kallonkutistajalta.
2V. SYÖ 5 KERTAA YÖSSÄ...??? huh huh... :OVierekkäin nukkuvan äidin ja lapsen uni tahdistuu toisiinsa ja jos olisitte alusta asti harjoitelleet, et edes enää havahtuisi lapsen rinnalla käyntiin. Eli itse olet kuoppasi kaivanut.
Meidän kohta 2v syö myös vähintään sen 5 kertaa yössä ja esikoinen heräilee kuuden aikaan. Päiväunia ei esikoinen nuku, mutta jaksamisongelmia syntyy vain, jos en saa itseäni viimeistään yhden aikaan nukkumaan.
Jos kauheasti on univelkaa, nuku lapsen kanssa. Mene nukkumaan hänen kanssaan ja nouse hänen kanssaan. Parisuhde ei siitä kärsi, että muutaman kuukauden otat unta kuulaan, hyötyy lähinnä.
Ap, tästä aiheesta on juuri kirjoitettu kirja, ja nuo väitteet on siinä kumottu (useasta lähteestä johtopäätökset tehden). En nyt juuri muista kirjan nimeä, mutta varmasti esim. kirjastossa tietävät, jos kysyt.Kirpasee kerran. Äitiä siis.
Lapsi kokee tuleensa hylätyksi, ettei hänen hädällään ole väliä. Hänelle voi jäädä elinikäiset traumat. Mutta, eihän se kirpaise kuin kerran. Ja sitten toisen kerran, kun jokusen kymmenen vuoden kuluttua napsahtaa se lasku sieltä kallonkutistajalta.
Tuo on tärkeetä oppia nukahtamaan ilman tissiä,muuten vauva tosiaan aina havahtuessaa haluaa takas tissille.Alkuperäinen kirjoittaja Meillä;24894360:auttoi kun pikkuhiljaa opetettiin nukahtamaan itsekseen,eli ensin niin ettei nukahda rinnalle vaan hereillä sänkyyn,silittelin ja rauhoittelin hyssyttelemällä,kun tämä sujui niin jätin pienen itsekseen nukkumaan...,no,ekana iltana kävin n.45min. 1-5min välein rauhoittelemassa (itku oli kiukkua,EI mitään hätähuutoa) ja nukkui sitten yhdellä heräämisellä aamuun. Seuraavana iltana kiukkusi n.20 min. ja nukkui yön heräämättä... Jatkossa nukkui paremmin heräsi 0-3 kertaa yössä aiemman 7-15 kerran sijaan,eikä valvoskellut tuntikausia kesken yön.
Ajattelitko tuon loukkauksena vai kehuna?Ei päänpaijaaminen ketään auta. Minusta on julmaa kiusata lasta ja sitähän ap suunnittelee. Jos ap kommentistani johtuen alkaa kokemaan syyllisyyttä - HYVÄ! Niin oli tarkoituskin. Josko vähän miettisi puuhiaan, vaikka vasta sitten pölyn laannuttua.
Mahtavaa, olet malliesimerkki: Kauniita unia, äärivanhempi - Virpi Salmen kolumnit - Kotimaa - HS.fi
Niin...? Täysin normaalia. Eikö ihmiset tiedä mitään biologiasta?2V. SYÖ 5 KERTAA YÖSSÄ...??? huh huh... :O