~ Lokakuun lapsoset L O K A K U U! ~

Nessu, mama19, ummelwalad ja muille vauvan saanneille onnittelut

ummelwalad Miten olet toipunut leikkauksesta? Millä viikoilla synnytit?

Hormoonit myllertää ja synnytyskertomukset saa kyyneleet virtaamaan. Telkkarista, kun katsoo jotain ohjelmaa vauvoista/lapsista tms. silmät kostuu. Ei tarvitse olla edes surullinen ohjelma esim. Talent riittää.
Niksu voi hyvin ja kasvaa. 1vko neuvolassa oli 4gr. vaille syntymäpainoinen ja tiistaina on sitten seuraava neuvola, jolloin varmasti ollaan yli 3 kg painon ja saadaan ulkoilulupa.

Tsemppiä teille, jotka vielä kärvistelette suppareita odotellen!

Maarit ja Niksu 12vrk
 
Onnea kaikille vauvan saaneille!

Olen ollut aktiivisempi tuolla fb:n puolella, mutta päivitettäköön tännekin että pikkuinen prinssimme syntyi 5.10. klo 14.34 51cm/3705g pipo 37cm

Kotona on oltu jo kohta viikko ja pikkuhiljaa alkaa pääsemään päiviin kiinni. Synnytys oli pitkä ja väsyttävä mutta selvisimme molemmat terveinä ja ilman suurempia ruhjeita ponnistuksesta :)

Maitoa tulee pakkaseen asti ja elämä hymyilee. Eka vaunulenkki tänään takana, elämä on ihanaa <3

Paljon tsemppiä vielä vauvaa syliinsä odottaville ja hyvää syksyä kaikille!

Kerätär ja pikku-ukko 9 vrk
 
Heipä hei,

Taas on vauvautuneita useampia, Paljon onnea!

Taas on neuvolassa käyty. Pikkasen ihmettelen että jo tässä vaiheessa pistävät minut sinne viikon välein, varsinkin kun mitään syytä ei ole. Katselin tuossa edellisiä äippäkortteja ja niissä olen kyllä vielä näillä viikoilla käynyt kahden viikon välein. No seuraava aika on taas viikon päästä, näillä mennään...

Neuvolassa kaikki tosi hyvin.

Rv 37+6
Pissa oli puhdas,
Verenpaine 122/84
Paino - 500g
Ei turvotuksia tms.
Syke n. 150
Sf 32 (sama kuin viime viikolla, laskusuunta siis käyrällä).
Vauvan pää alaspäin, mutta ei kiinnittynyt (minulla ei yksikään vauva ole ennen synnytysta kiinnittynyt)

Kausi-influessarokotteen sain ja nyt kyllä vähän kivistää tuota vasenta olkaa, jonne pistoksen sain.

Täällä huonot yöt jatkuvat ja väsyneet päivät. Stressi tuo suurimmalti taitaa pitää hereillä, mutta nyt on ollut ilmassa myös nk. ahdistumisen tunnetta, joka on tosi tuttu edellisistä raskauksista. Tulee tunne ettei saa hengitettyä loppuun asti. Kun noita edellisiä kortteja kattelin niin sf oli niissä huiteli tuolla 37:ssa joten en kyllä ihmettele että on pikkasen ahdistanut kun nyt jo 32:ssa jonkin verran on samaa tunnetta. Lisäksi satunnaisesti kipeämpiä yksittäisi supistuksia on tullut. Minulla kiristyssupistelee tosi herkästi ja jatkuvasti, mutta nk. oikeita selässä tuntuvia supistuksia ei juuri ole näkynyt ennenkuin nyt aina silloin tällöin.

Onko hermot mennyt kyselyihin, ONKO JO SYNTYNYT! Minua on tällä viikolla oikein ärsyttänyt kun nuo kyselyt ovat oikein toden teolla alkaneet. Se on vielä ok, että ihmiset kommentoivat jotain kun tulevat vastaan, mutta nyt parin päivän sisään kolme tuttuä äippää on oikein pistäneet tekstiviestiä ja kysyneet enkös jo ole synnyttänyt. Tai kun en heti vastannut johonkin tekstiviestiin ja kommentti ole että ajattelin että olet jo varmaan synnyttämässä. EI NYT VIELÄ NÄILLÄ VIIKOILLA NOITA KYSELYJÄ SAA ALOITTAA! Minä kun en vielä ole mitenkään valmis henkisesti tuonne synnytyssaliin (paljon pitäisi vielä saada aikaiseksi) niin on väärin että ennen kuin 38 viikkoa on täynnä saa vastailla noihin kysymyksiin. Kommentoikin silmät suurina miehelle, että voitko uskoa minulta kysellään moisia kysymyksiä jo nyt..... Olenko jotenkin valmistautunut siihen, että tämä ei synny ennen laskettua aikaa, häh! Itse asiassa olen vähän valmistautunut tuohon päivään 30.10. joka on rv 40+1 ja Eilan nimipäivä. Tämä meidän tuleva vauveli kun on työnimeltään EILA..... Minun päätäntävallassahan tuo päivä tunnetusti on....

Irmeli ja Eila 37+6
 
Hei vaan kaikki!

Pikaisia kuulumisia kirjoitan.
Viimeyönä heräsin kolmelta vessaan. Loikoilin pari minuuttia ja sain ensimmäiset kivuliaat supistukset. Tuli samantein uudelleen tarve mennä vessaan ja limatulppaa tuli jonkin verran ja sitä on tullut pitkin päivää.

Miestä vähän tökin hereille, että nyt jotain tapahtuu. Kivuliasta supistelua pitkin yötä, mutta harvakseltaan. Yritin nukkua, mutten osannut rauhoittua. Pakkasin sairaalakassin valmiiksi ja menin yläkertaan syömään. Puoli viiden aikana menin takaisin nukkumaan ja loppuyö meni pätkissä nukkuen supistusten välissä.

Aamulla en päästänyt miestä enää töihin. Supistukset laantuivat ja sain nukuttua 1,5 tunnin päiväunet sohvalla. Esikoisen kanssa lähdettiin ulos puistoon pariksi tunniksi, jossa tuli muutama kivulias supistus jälleen. Sisälle tultua supistukset ovat olleet kivuliaita ja tihentyneet.

Soittelin jo esikoisen tulevaan yökyläpaikkaan, että luultavasti tyttö tänään tulee hoitoon ja koiranpissittäjäkin on hälytysvalmiudessa. Pakkasin tytölle tavarat valmiiksi. Odotellaan nyt vain, että nämä supistukset tihentyisivät, jotta saa lähteä sairaalaan. 10 minuuttia on nyt aikaväliä.

Eli näillä puheilla ollaan luultavammin illalla sairaalassa. Jihuuu! Onhan tätä jo odotettukin, vaikka tuskaahan nämä ovat.

manta ja vaavi 40+1
 
Pikainen päivitys... Meille syntyi pieni poika 14.10. klo 21.30, pituutta 50,5cm, painoa 3400g ja pipo 35cm. Synnytys lähti käyntiin ilman käynnistystä eli äitipolilta vielä passittivat 13.10. kotiin. Rankka synnytys oli verrattuna esikoisen tekoon mutta hengissä selvisin :D eikä tullut repeämiä eikä tikkejä. Mies lähti juuri kotiin ja poika simahti :)
Pikkubertta ja rääpäle :heart:
 
Lämpimät onnittelut pienokaisille ja äideille :)

Irmelille Tilan loppuminen keuhkoilta on tuttua, mutta välittömän helpotuksen sain vaivaan muutamilla yksinkertaisilla venytysliikkeillä. Ahdistusolo lakkasi saman tien. Kannattaa katsoa vaikka jostakin raskausjoogakirjasta neuvoa. Toivottavasti löydät avun!
 
Gin
Plääh..olin Taaas eilen- kolmatta kertaa sairaalassa kääntymässä...verenpaineet neuvolassa ziljoona, sairaalassa sitten hetken levättyä -hyvissä lukemissa.
Välillä paineet ollut kotonakin sitäsun tätä.
Vauva voi hyvin ja painoarvioitakin heitelty suuntaan ja toiseen.
Uudelleen mitattuna oli n.4,0 g ja hetkeä ennen 3700 g(koneella)
Käsikopelollakin sanoi että vois olla 3700 MUTTA, joillain voi olla niin syvä ja hyvä lantio että osa jää sinne uppeluksiin.Tietty tällä naperolla n.viikkoa pienempi pää joka myös vähän heittää mittauksia suuntaan jos toiseen.
Kaikki paikat kypsät ja edelleen sen 3 cm auki ja sentti kaulaa jäljellä.
Tutkimuksen jälkeen tuli veristä vuotoa,vieläkin hailakan punaista pyyhittäessä.
Joku punertava klimppikin tullut.(Limatulppaakos :))

Suppareita..joo,semi kipeitä silloin tällöin.
Sanoi että milloin tahansa voi lähteä tulemaan,tai sitten myöhemminkin :)
Ultrasi vielä sukupuolenkin ja samaa kuin viimeksikin.
JA niinhän mä sanoinkin että tyttö tulee -omien olojen tiimoilta näin päättelinkin.Khih,
TODELLA mukava kätilö,ei voi muuta sanoa.!!!!

Uh, mä niin odotan tätä tyttöä jo syliin..ois ihanaa kun tulisi tosiaan jo...kahdesti kuitenkin mennyt jo yli edellisten kanssa.
NO sen näkee sitten .


Mukavaa viikonloppua kaikille !!!

gin & Ulpukka pullaposki 39+ 2
 
Terveisiä täältä osastolta :)

Lueskelen kotiuduttuamme tarkemmin teidän kuulumisia,päivitän nyt kuitenkin nämä meidän suuret uutiset. :)

Eli meille syntyi 13.10. klo 11.08 sektiolla aivan ihana pieni tyttö, joka mullisti meidän elämän. En ole koskaan voinut edes kuvitella, miten jotain noin ihanaa ja rakasta on olemassa. Voisin tuijottaa lakkaamatta tuota tuhisevaa kääröä. <3 Sektio meni oikein hyvin pienistä ongelmista epiduraalin kanssa huolimatta. Tyttö parkaisi heti kuin pieni hyeena kun pääsi mahanahasta ulos. <3 Pisteitä sai 9/10/10. Alussa saturaatiot oli hieman matalahkot, mutta kohenivat nopeasti. Jo heräämössä neiti kävi tissillä ja alusta asti on ollut imuotteet hallinnassa hienosti, ja sitkeästi jaksaisi luttuuttaa monta tuntia. :) <3 maitoakin on alkanut tulla, lisämaitoa ei ole tarvinnut vasta kuin yhden kerran. :) hienosti nukkuu ja on tehokas sinappikone, kakat on vaipassa useamman kerran päivässä jo nyt. Painoahan tosiaan oli syntyessä 3430 g ja pituutta 47 cm. Oikein sopusuhtainen neitokainen.

Mulla on sektiohaava kipeä ja lääkettä saa syödä että pärjää, mutta sehän kuuluu asiaan :) nyt vaan ootellaan että päästään kotiin. Vielä ei ole tietoa, mikä päivä päästään. Toukalta otetaan tänään bilirubiinit ja katellaan vähän tuota painon kehitystä, tähän päivään mennessä oli laskenut 8 %, eli enää ei saisi laskea. Joutuu sen jälkeen sitten lisämaidolle jos laskee vielä.

Mutta onnittelut kaikille muillekin vauvan saaneille, palaan tänne lueskelemaan paremmalla ajalla tarkemmin! Tsemppiä kaikille vielä koitosta odotteleville ihan mahdottomasti ja kirjoitelkaahan synnytyskertomuksia, niitä on mukava lueskella. Omalla kohdallani ei siinä synnyttämisessä paljon ole kerrottavaa :D

Terveisin
Liisikki ja pikkuprinsessa 2 pvää :heart:
 
Meidän poika putkahti maailmaan 40+3 14.10 klo 10.09. Pari yötä seurailin sillon kotona suppareita 6-8min välein ja vähän skeptisinä lähettiin synnärille ja olinkin jo 6cm auki ja kuutisen tuntia niin vauva syntyi, ponnistus oksitosiinitippoineen oli rankka mutta ilman imukuppia tuli kuitenkin, muistoksi eppari joka nyt aikas pirun kipeä ja kiva pukamakin ilmestyi :whistle: Vielä ollaan laitoksella, myöhemmin lisää. mitat 3770g 51cm ja 36cm pipo.
 
Onnea vauvan saaneille, teitäpäs on jo enenevässä määrin, onneksi!

Mulla on tänään 40+1, mutta taidan luopua toivosta... Ei tää synny koskaan. On sellainen olo että sovinpas ensi viikon ohjelmaa täyteen, en mä synnyttämään tuu lähtemään kuitenkaan. No, seksiä on harrastettu ja illaksi tilattu paikallisesta thairavintolasta tulista ruokaa, yrittänyttä ei laiteta... Pahus vaan kun oon niin laiska etten jaksa siivota!

Kestovaipat : Eleffantti kyseli mielipidettä äitiyspakkauksen imsevimseistä. Mä oon laiskanlainen ihnminen ja esikoisen pikkuvauva-aikana käytin kestoja ja kertiksiä sekaisin - ajattelin, että onpahan joka viikko ainakin pieni pino vaippoja pois kaatopaikalta jos ei muuta. Ne ä-pakkauksen imsevimset oli mun mielestä pienelle vauvalle yksinkertaisuudessaan ihan hyviä, käytin niitä kyllä. Niissä aluksi vähän hämäsi se, ettei oo mitään kiinnityssysteemiä sille alusvaipalle, mutta eipähän tuollainen suht liikkumaton pikkuvauva sellaista tarvitse, sen päällihousun kun laittaa napakasti kiinni niin pysyy kyllä hyvin. Mun kestoilu ei sit kestänytkään kuin muutaman kuukauden, kun ä-loma loppui ja vaavi meni perhepäivähoitajalle. Hoitaja ei halunnut lähteä kestorumbaan joka kieltämättä olis saattanut muodostua vähän hankalaksi (puhtaiden/likaisten vaippojen kuljetteleminen kahden osoitteen välillä päivittäin, kaiken muun tavaran ja vauvan lisäksi siis).

Esikoinen täyttää ensi viikon sunnuntaina 3 vuotta, mietin tässä että pitäiskö repäistä ja järkätä sille pikku synttärit jo ensi viikon keskiviikkona tai tiistaina (jos siis yhtenä kappaleena vielä), olispahan sitten tehty se? En mitään kovin kunnianhimoista suunnittele, kutsuisin kylään 3 kaveria (ikävuosien mukaan) ja näiden 2 äitiä, kaupasta tarjottavat ja vaikka ongintaa. Onko ihan hulluutta?
 
Onnea kaikille vauvautuneille!! :flower:

Meille syntyi 14.10 klo. 05.09 pieni tyttönen. Painoa löytyi 3185g ja pituutta 49cm. Päänympärys 34cm.

Tänään päästiin kotiin ja täällä sitä ihmetellään ja opetellaan olemaan. Vaikkakin tyllerö vaan nukkuu ja syö. :D Ja mies on siivonnut ja tehnyt ruokaa ja mie oon saanu surffailla sivustot läpi rauhassa.

Synnytystä lyhyesti ja ytimekkäästi:

Torstaina oli siis aamulla neuvola missä ei tapahtunu mitään erikoista. Sitä ennen ei mitään merkkejä mistään. Edellisen yön olin nukkunu tosi hyvin ja sitä vähän ihmettelin neuvolassa.
Neuvolan jälkeen alkoi vähän supistella, en vielä puhunut miehellekkään mitään.
Kolmelta alkoi supistella alle 10min. välein ja supistuksien kesto piteni ja niistä tuli kivuliaampia. Kävin kuumassa suihkussa ja keinuttelin jumppapallolla.
Illalla sitten seitsemän aikaan päätettiin lähtee näytille, kun synnäriltä sitä suosittelivat.
Alkututkimuksessa selvis, et kaula oli hävinny kokonaan ja auki olin 3.5-4cm. Kätilö sanoi, et vaatteet vaihtoon ja saliin. Olin ihan "miksi??". Olin varma, et käynti on turha.
Supistukset oli kipeitä ja kokeilin ilokaasua. Se ei kyllä kipuun helpottanu mut keskityin sen avulla paremmin hengittämiseen ja koin sen ihan hyvänä asiana. Väsymys iski totaalisesti kahen aikaan yöllä. Kätilö ehotteli moneen kertaan epiduraalia, että saisin torkahdettua ja houkutus unille kävi suureksi joten sain epin noin puoli kolmen aikaan. Lääkäri myös puhkaisi kalvot ja laittoi vauvalle pinnin, koska käyrät ei piirtyny kunnolla. Epiduraali oli ihan hyvä, vei kovimmat supistuskivut mut ei kipuja kokonaan, joten eipä siitä nukkumisesta mitään tullut. Yhtäkkiä tuli hillitön tarve ponnistaa ja kätilö katto tilannetta ja totes, et oon kokonaan auki ja saan alkaa ponnistella.

Synnytyksen kesto: Avautumisvaihe 14h, ponnistusvaihe 9min. ja jälkeiset 17min. Sain pienen naarmun emättimeen, siihen kuitenkin muutama tikki varmuuden vuoksi.

Tine ja Tyllerö 2vrk :heart:
 
Hei vaan kaikki!

Pikaisia kuulumisia kirjoitan.
Viimeyönä heräsin kolmelta vessaan. Loikoilin pari minuuttia ja sain ensimmäiset kivuliaat supistukset. Tuli samantein uudelleen tarve mennä vessaan ja limatulppaa tuli jonkin verran ja sitä on tullut pitkin päivää.

Miestä vähän tökin hereille, että nyt jotain tapahtuu. Kivuliasta supistelua pitkin yötä, mutta harvakseltaan. Yritin nukkua, mutten osannut rauhoittua. Pakkasin sairaalakassin valmiiksi ja menin yläkertaan syömään. Puoli viiden aikana menin takaisin nukkumaan ja loppuyö meni pätkissä nukkuen supistusten välissä.

Aamulla en päästänyt miestä enää töihin. Supistukset laantuivat ja sain nukuttua 1,5 tunnin päiväunet sohvalla. Esikoisen kanssa lähdettiin ulos puistoon pariksi tunniksi, jossa tuli muutama kivulias supistus jälleen. Sisälle tultua supistukset ovat olleet kivuliaita ja tihentyneet.

Soittelin jo esikoisen tulevaan yökyläpaikkaan, että luultavasti tyttö tänään tulee hoitoon ja koiranpissittäjäkin on hälytysvalmiudessa. Pakkasin tytölle tavarat valmiiksi. Odotellaan nyt vain, että nämä supistukset tihentyisivät, jotta saa lähteä sairaalaan. 10 minuuttia on nyt aikaväliä.

Eli näillä puheilla ollaan luultavammin illalla sairaalassa. Jihuuu! Onhan tätä jo odotettukin, vaikka tuskaahan nämä ovat.

manta ja vaavi 40+1
Ja tyttö syntyi 14.10.2011

Kolmelta soittelin synnytysosastolle, että saapiko tulla, kun en kotona enää pysty kärvistelemään. Ehdottivat että odottelisin vielä, mutta sanoin tulevani heti näytille.

Automatka supistusten kanssa kesti ikuisuuden. Sairaalassa olinkin auki jo 6cm. Kätilö alkoi heti valmistelemaan minua kivunlievitykseen...tippa suoneen ja vauvaa käyrille, soittamaan anestesia lääkäriä paikalle jne. Sekin aika kesti ikuisuuden. Aika pian sainkin spinaalipuudutuksen ja olin 8cm auki.

Ja se tunne, kun supistustuskat hävisivät. Tunnin keräsin voimia ja 10cm oli siinä ja ponnistusvaihe alkoi. Imukupilla vähän autettiin tyttöä ulos ja ponnistusvaihe kesti 10 minuuttia. Tyttö oli ulkona 19:02. Ihaninta oli synnyttää ilman kipua ja tuntea vauvan ulostulo! Repesin hiukan, mutta enpäs tuntenut sitäkään. Pituutta oli 48cm ja painoa 3038g.

Tänään päästiin kotiin!

Vauva on ihana. Imuote napakka ja rinnanpäät hellinä.:heart:

manta ja vaavi 2 vrk
 
39 POKS:cool:

Koko yön ja aamunkin supistellut silloin tällöin, mahaa tyhjentää minkä ehtii, hmmm, voiskohan tästä tulla vielä valmista tällä viikolla :)

Nyt vyöhyketerapiaan ottamaan vauhtia tähän hommaan. Oon käynyt 4 viikon välein koko raskausajan, nyt tehdään "käynnistyshoito". Saapi nähdä miten toimii.

Siljis ja Beebi
 

Yhteistyössä