Huvittavaa kun joku parikymppinen kuvittelee tietävänsä jotain elämästä :)

Rankat kokemukset kartuttavat elämän raadollisuudesta tietämystä, mikä ei kuitenkaan tarkoita että osaisi käsitellä niitä asioita tai oivaltaisi niistä jotain.

Mutta ei se ikäkään tuo välttämättä sitä, että asioita osaisi yhä käsitellä sen enempää. Kaikki ei osaa ikinä.

 

Ihan yhtä huvittava kuin kaikkitietäväinen nelikymppinenkin.

 

[QUOTE="vieras";24771165]Ei voi kuin huokaista ja hymyillä ymmärtäväisesti [/QUOTE]

Jotkut parikymppiset ovat joutuneet käymään elämässään läpi paljon asioita, joista taas sinulle ei tekstisi perusteella ole aavistustakaan. Jos nimittäin olisi, et moista aloitusviestiä olisi tänne edes ryhtynyt sorvaamaan.

 

Omasta parikymppisyydestä on jo aikaa niin paljon, etten muista olinko tietävinäni kaiken, luultavasti olin. En ole nyt kovin paljon tekemisissä parikymppisten kanssa, lähinnä vain työn merkeissä, kun uusia ihmisiä tulee alalle. Heissä on joitakin, joille ei voi opettaa enää mitään, mutta joskus se johtuu siitä, että he tosiaan ovat jo niin valmiita (työn puolesta) tai sitten heillä on luonne, ettei uutta voi vastaanottaa keneltäkään vanhalta akalta Mutta ei se haittaa. Omat nuoret ovat parikymppisiä muutaman vuoden kuluttua, saa nähdä millaisia heistä tulee, ainakaan vielä eivät tunnu tietävän kuin sen, minkä oikeastikin tietävät. Minusta siinä, että nuorena on kaikkivoipainen, kuten joku aiemmassa viestissä mainitsi, ei ole mitään pahaa. Ja se on hyväkin olla niin. Parempi kai kuin, että minä vaikka nyt luulisin tietäväni kaiken ja luulisin olevani aallonharjalla, kun en todellakaan sitä ole.

 

Aloittajan viesti kertoo kirjoittajastaan kaiken oleellisen.

 

Mulle tulee aina näistä aloituksista mieleen semmoiset 30-40v:t jotka itse eivät osanneet "elää" ollenkaan kakskytvuotiaina ja nyt sitten kun luulee että olisivat jotenkin kasvaneet tuosta, niin ajattelevat mustavalkoisesti, että kaikki maailman kakskytvuotiaat oli yhtä typeriä kuin he aikoinaan...

Tunnen muutaman kakskytvuotiaan joka on paljon fiksumpi kaikinpuolin kuin joku vanhempi. Elämänkokemus vuosina ei aina tuo sitä viisautta ja fiksuutta mitä voisi tuoda.

Mä olen huomannut kuinka ihmisillä on tarve laittaa omat kokemukset toisen kokemusten edelle. "Mutta kun mulla oli niin rankka nuoruus, joten olen kokeneempi kun moni keski-ikäinen" Olen kuullut tuon lauseen aika monta kertaa, nuoren ihmisen suusta. Pelkkä kokemus ei ole minkään asian mittari. Ei se rankka nuoruus tee ihmisestä sen viisaampaa. Tiedän monia rankan nuoruuden kokeneita, joiden elämä on jämähtänyt siihen rankkojen kokemusten märehtimiseen. Eikä siten ole koskaan pystytty kehittämään sitä elämän viisautta joka normaalisti kasvaa iän myötä.

 

Voih. Ja aloittaja tulee tänne tekemään aloituksen jostakin näin hölmöstä asiasta, joka kertoo vain siitä, että häneltä löytyy ehkä ikää mutta ei järkeä laisinkaan. Ei voi kuin hymyillä ymmärtävästi On se rankkaa joskus.

 

voihan sillä 20vllä olla enemmän kokemuksia ko 40v joka ollu 20v naimisissa ja eläny perus mamma elämää..

Silti se 20v tietää elämästä vähemmän kuin se 40v. Ei ne kokemukset ketään kasvata, vaan elämä itse.

 

Itse olen kohta kolmekymppinen enkä tiedä mitä elämästä pitäisi "tietää"..?

 

Mutta ei se ikäkään tuo välttämättä sitä, että asioita osaisi yhä käsitellä sen enempää. Kaikki ei osaa ikinä.

Yhtä kaikki, 20v ei tajua vielä mistään mitään.

 

Silti se 20v tietää elämästä vähemmän kuin se 40v. Ei ne kokemukset ketään kasvata, vaan elämä itse.

Totta kai myös kokemukset kasvattavat ihmistä. Se kuuluu elämään.

 

[QUOTE="Vieras";24771326]Itse olen kohta kolmekymppinen enkä tiedä mitä elämästä pitäisi "tietää"..?[/QUOTE]

Älä nyt, kolmekymppinen on jo niin HIRVEEN vanha että sillä on ihan mielettömästi tätä elämänviisautta huokailla parikymppiselle. Ja nelikymppinen vasta onkin, oikea elämänkokemuspommi!
Voit sitten alkaa sen syvällä rintaäänellä puhumisen ja huokailun sinä päivänä kun täytät 30 Näitäkin näkee, joillekkin se kaikkitietävyys iskee 20vuotiaana, joillekkin 30 ja 40 vuotiaana, kun ollaan niin hirveen vanhoja ja viisaita.

 

[QUOTE="Vieras";24771326]Itse olen kohta kolmekymppinen enkä tiedä mitä elämästä pitäisi "tietää"..?[/QUOTE]


Alat aikuistua.

 

Yhtä kaikki, 20v ei tajua vielä mistään mitään.

40v:kö tajuaa?

 

[QUOTE="vieras";24771338]Totta kai myös kokemukset kasvattavat ihmistä. Se kuuluu elämään.[/QUOTE]

Niin mutta kyllä se aika tekee enemmän tehtävänsä kuin kokemukset. Vaikka joku 5v ois ehditty jo raiskata ja pahoinpidellä, hylätä ja adoptoida, ei se silti ole viisaampi kuin 30v pumpulissa ikänsä kasvanut poikamies.

 

En oikein tajua mistä "me parikymppiset" nyt "tiedetään" kaikki?
En ole törmännyt kuin muutamaan oman ikäiseen jolla on se "hei vähäx olen viisas ja vanha" -asenne. Sillon vähän myötähäpeällä kuuntelen, mutta onneksi nämä ovat harvassa... Yksi 45v sukulaisnainen on myös tämmönen, sillä on meneillään tämä kaikkitietävä ikä.

Eli mistä tiedän kaiken?? Tai väitän tietäväni?

 

Älä nyt, kolmekymppinen on jo niin HIRVEEN vanha että sillä on ihan mielettömästi tätä elämänviisautta huokailla parikymppiselle. Ja nelikymppinen vasta onkin, oikea elämänkokemuspommi!
Voit sitten alkaa sen syvällä rintaäänellä puhumisen ja huokailun sinä päivänä kun täytät 30 Näitäkin näkee, joillekkin se kaikkitietävyys iskee 20vuotiaana, joillekkin 30 ja 40 vuotiaana, kun ollaan niin hirveen vanhoja ja viisaita.

20 -vuotiaalla se kaikkitietävyys korostuu näsäviisaudella ja se on hauskaa

 

40v:kö tajuaa?

Ei 40v tajua enää mistään mitään, 20v taas luulee tietävänsä kaiken.

 

Kaikilla n. 20v vastikään (jokunen vuosi) kotoa pois muuttaneilla on sama vaihe menossa ja se nimenomaan ilmenee ulospäin kaikkivoipaisena tietämyksenä. Se on ihan yhtä vissi, kuin länkisääret 1 vuotiaalla ja pihtipolvet 2 vuotiaalla.

 

En oikein tajua mistä "me parikymppiset" nyt "tiedetään" kaikki?
En ole törmännyt kuin muutamaan oman ikäiseen jolla on se "hei vähäx olen viisas ja vanha" -asenne. Sillon vähän myötähäpeällä kuuntelen, mutta onneksi nämä ovat harvassa... Yksi 45v sukulaisnainen on myös tämmönen, sillä on meneillään tämä kaikkitietävä ikä.

Eli mistä tiedän kaiken?? Tai väitän tietäväni?

Kyllä sen sustakin varmaan huomaisi, jos kohtaisi nokakkain, et itse sitä voikaan huomata. Minkä ikänen olet?

 

Ihminen on viisaimmillaan just kakskymppisenä, kokemusta on kerennyt kertyä jo hurjasti ja jo tutkimustenkin mukaan suurin osa parikymppisista on ikäisiään kypsempi.

Nelikymppiset olis muuten hivenen viisaampia mutta heillä on asioita alkanut unohtumaan ja siksi ovat nyt kokemattomampia ja tyhmempiä kuin 20 vuotta sitten.

 

Ei 40v tajua enää mistään mitään, 20v taas luulee tietävänsä kaiken.

Jaa no en mä ainakaan, ennemminkin voisin sanoa etten tunne tietäväni mistään mitään. Toivon että joskus tuntuisi siltä mutta kun ei hemmetti soikoon tunnu...

 

20-vuotiaana olin vielä varma kaikesta ja mielipiteistäni ja tiesin mielestäni riittävästi kaikesta. Vanhemmiten mustan ja valkoisen väliin on tullut paljonkin harmaan sävyjä...

Samoin mulle kävi. Mustavalkoiseen maailmaan onkin livahtanut yllättävän paljon harmaata vuosien varrella. Joskus se jopa harmittaa

 

Ei 40v tajua enää mistään mitään, 20v taas luulee tietävänsä kaiken.

Näin juuri. 20 vuotiaana sitä luuli tietävänsä yhtä sun toista ja nyt kun 40v lähestyy tunnen edelleen olevani nuori aikuinen ja odotan sitä, että milloin olen oikeasti aikuinen.

 

Vaihteeksi tämä aihe herättää intohimoja.

http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/2027877-ika-ei-ole-vain-numeroita/