kyllä se on tulihevonen, sellainen upea uljas hevonen, joka harja hurjasti hulmuten juoksee halki villien vainoiden. Sellainen, joka jo pienenä oli varsinainen villivarsa, joka kirmasi välillä omille teilleen turvallisesta pihahaasta. Tulihevonen, joka saa nyt itse kaitsea villivarsoja, ja tekeekin sen hyvin, vaikka joskus sydän pullollaan huolesta, etteivät juoksisi liian kauas kotihaasta. Rohkea, peloton eläin, joka käy pelottaa vaaroja päin. Tulen, tuulen ja tuiskun läpi se juoksee. Palavasieluinen.. eikä sitä kesytä muu kuin ehkä meri.. senkin aaltoja päin se ui pelotta, mutta meri kaikessa mahtavuudesaan kuitenkin mykistää senkin. Tulihevonen, jonka sielussa palaa pieni levottomuus aina, mutta joka kuitenkin juostuaan villeimmät varsa-aikansa osaa nauttia kotihaassakin olosta. Pysähtyä hiljaisina iltoina ja vain olla.. katsella kauniilla suurilla silmillään maisemaa ja maailmaa ja maalata niistä kauniita kuvia sydämeensä .