Omituinen viha lapsen isää kohtaan

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "töttö"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

"töttö"

Vieras
Olen nytten yli raskauden puolessa välissä. Raskaus oli vahinko, joka tapahtui 2 vuoden aikasen säätöni kanssa. (eli ollaan oltu ja ei olla koska mies ei tiedä mitä haluaa) No minä ilmoitin heti samana päivänä kun plussa testin tein miehelle. Vastaushan oli tietysti tee mitä halua, mua ei kiinnosta. No minä päätin pitää pikkuisen kuka ansaitsee elämän:) Ilmoitin tietysti siitäkin miehelle mutta minkäänlaista vastausta ei kuulunut. No monta kuukautta tässä ollaan vauvaa yksin odotettu, itketty ja pelätty tulevaa että miten yksin tulen pärjäämään. Mies ei ole minkäälaista yhteyttä pitänyt, enkä minä väkisin halunnut hänelle isänroolia tuputtaa. Mutta nyt tämä päätti sitten ottaa yhteyttä tavalla ihan mitä en ollut toivonut. Sanoi että lapsen sukunimekseen tulee hänen nimensä ja toivottavasti ei muuten tule laps tippaakaan äitiinsä. Nyt kyllä olen suoraan sanottuna raivon partaalla! Mielummin kasvatan lapsen yksin kun tuollaisen törpön kanssa. Hänen kaikki yhteyden ottonsa ovat nyt olleet pelkästään minun haukkumista, kuinka huono ihminen olen. Olin jo päässyt pahimman yli ja tottunut ajatukseen lapsen kanssa kahdestaan olemisesta, mutta nyt alkaa tas paha huono olo tulla.. Olisikohan täysin väärin jättää mies ainakin hetkeksi pois minun ja vauvan elämästä kunnen saisin edes ihmismäistä kohtelua?
 
Voi kyynel vaan miehelle. Kun ette ole naimisissa niin eipä se lapsi joudu isänsä nimeä kantamaan :D Lapsen kannalta isän mukana olo ensimmäisten kuukausien aikana on yks hailee, myöhemmin jos mies päättää hieman aikuistua niin lapsen olisi hyvä häneen tutustua. Riippuen tietty miehen käytöksestä. Itse en altistaisi lastani tuollaiselle ihmiselle.
 
Se lapsi kulkee sun nimellä ja suosittelen, että pidät yksinhuoltajuuden, niin miehellä ei oo mitään sanavaltaa mihinkään. Älä missään nimessä suostu antamaan lapselle isän nimeä, jos et sitä oikeasti halua. Ei kannata välittää sen haukkumisista tai uhkailuista. Keräät todisteet ja haet lähestymiskieltoa, jos liikaa häiriköi.

Ja usko vaan niin pärjäät paremmin ilman tuollaista miestä. Niin mäkin olen pärjännyt, vaikka isä olikin raskausajan kuvioissa, niin eipä ole enään. Rikkoi pinnasängyn, kun epäili isyyttään ja siihen loppui meidän yhteiselo.
 
[QUOTE="Mie vaan";24244137]Voi kyynel vaan miehelle. Kun ette ole naimisissa niin eipä se lapsi joudu isänsä nimeä kantamaan :D Lapsen kannalta isän mukana olo ensimmäisten kuukausien aikana on yks hailee, myöhemmin jos mies päättää hieman aikuistua niin lapsen olisi hyvä häneen tutustua. Riippuen tietty miehen käytöksestä. Itse en altistaisi lastani tuollaiselle ihmiselle.[/QUOTE]

nii ja nykyisen lain mukaan kai saat estää isyyden selvittämisen jos haluat, eli ei auta vaikka mies haluaisi tunnustaa ja saad oikeuksia lapseen. korjatkaa jos olen väärässä. voithan sinä sanoa että sinulla on ollut vaikka kuinka monta kumpaania etkä edes tiedä kenen heistä lapsi oikein on kyseessä
 
Ei tuossa vihassa mitään omituista ole...

Minullakin palais päreet jos tommonen olis sattunu kohdalle. Minä tuossa tilanteessa jatkaisin elämän suunnittelua siltä pohjalta että elelee vauvan kanssa kahdestaan, onnellisena, rauhassa, ilman syytöksiä ja pelkoa.

Jaksamista....
 
nii ja nykyisen lain mukaan kai saat estää isyyden selvittämisen jos haluat, eli ei auta vaikka mies haluaisi tunnustaa ja saad oikeuksia lapseen. korjatkaa jos olen väärässä. voithan sinä sanoa että sinulla on ollut vaikka kuinka monta kumpaania etkä edes tiedä kenen heistä lapsi oikein on kyseessä

Kyllä on mahdollista tai ainakin oli vielä viime vuonna. Kaverini esti lapsen isän selvittämisen kun tiesi ketä se on.
 
Mulla hieman vastaava tilanne, mies olisi halunnut olla lapsen elämässä. Mutta minua uhkaili yhdessä ÄITINSÄ kanssa ja uhkasivat viedä lapsen minulta ja uhkasivat tulla kotiini ja hakata minut + kaikki huume, alkoholi ja rikokset mitä kaikkea hänellä onkaan harteillaan. Niin päätin ettei hänen lapsen elämässä kannata olla.

Asia etenee niin kun lapsi syntyy että sinut kutsutaan lastenvalvojalle, siellä kysytään isästä ja voi sanoa että haluat kieltää isyyden selvittämisen, silloin lastenvalvoja ei ala tutkimaan kuka lapsen isä on ja lapsi saa sinun sukunimesi jos niin tahdot. Mutta jos mies tietää olevansa isä ja tosissaan tahtoo olla mukana niin hän voi ottaa lastenvalvojaan yhteyttä ja nostaa kanteen isyyden selvittämisestä ja sitten oikeuden päätöksellä isyys selvitetään verikokeella. Mutta se että mie lähtee sinua oikeuteen haastamaan on pitkä tie eikä takaa mitään tapaamisoikeutta vaikka isäksi todettaisiinkin.

Näin se meillä meni ja minut on uhattu haastaa oikeuteen, mutta yli vuosi on kulunut ja mitään ei ole tapahtunut.
 
Nimenomaan vauvasta asti miehen pitää olla lapsen kanssa, muuten ei synny kiintymystä. Jos mies osaa lasta hoitaa niin jätä hoitoon hänelle. Mutta jos noin inhottavasti käyttäytyy ymmärrän ettei yhteydenpito kiinnosta. Miehen nimeä ei tietenkään tartte antaa. On tosi törkeää jos joku äiti ei kerro isän nimeä lapselle.
 
Mulla hieman vastaava tilanne, mies olisi halunnut olla lapsen elämässä. Mutta minua uhkaili yhdessä ÄITINSÄ kanssa ja uhkasivat viedä lapsen minulta ja uhkasivat tulla kotiini ja hakata minut + kaikki huume, alkoholi ja rikokset mitä kaikkea hänellä onkaan harteillaan. Niin päätin ettei hänen lapsen elämässä kannata olla.

Asia etenee niin kun lapsi syntyy että sinut kutsutaan lastenvalvojalle, siellä kysytään isästä ja voi sanoa että haluat kieltää isyyden selvittämisen, silloin lastenvalvoja ei ala tutkimaan kuka lapsen isä on ja lapsi saa sinun sukunimesi jos niin tahdot. Mutta jos mies tietää olevansa isä ja tosissaan tahtoo olla mukana niin hän voi ottaa lastenvalvojaan yhteyttä ja nostaa kanteen isyyden selvittämisestä ja sitten oikeuden päätöksellä isyys selvitetään verikokeella. Mutta se että mie lähtee sinua oikeuteen haastamaan on pitkä tie eikä takaa mitään tapaamisoikeutta vaikka isäksi todettaisiinkin.

Näin se meillä meni ja minut on uhattu haastaa oikeuteen, mutta yli vuosi on kulunut ja mitään ei ole tapahtunut.

Edes oikeus ei voi tätä määrätä. Kaverini joutui oikeuteen asiasta mutta eipä siltikään isyyttä selvitetty.
 
Mutta jos järjellä ajattelee, niin eihän isällä voi olla mitään oikeutta verikokeiden tms. vaatimiseen.

Muutenhan joka ainoa urpo joka voi mitenkään väittää olleensa keneenkään naiseen ikinä suhteissa voisi heitellä kapuloita tämän rattaisiin vaatimalla verikokeita silloin kuin huvittaa.

Isä joka oikeasti olisi lapsesta kiinnostunut ja haluaisi olla lapsen elämässä ei teidän tilanteessanne esittäisi mitään sukunimivaatimuksia vaan olisi paikalla, apuna ja tukena sinulle. Koska näin ei ole, ei kannata olla tyyppiin muutenkaan yhteyksissä.
 

Yhteistyössä