Onko tämä ihan normaalia 9-vuotiaalle pojalle?

["hmmm"]

Kysyy samaa asiaa sen sata kertaa, vaikka olisi saanut vastauksen siihen jo ensimmäisellä kertaa. Voidaan puhua ihan jankkaamisesta tuossa. Mietin jo että, eikö ymmärrä puhetta vai eikö vain kuuntele vastausta?

Hotkii ruoan sekunnissa ja sitten yökkäilee ja röyhtäilee. Oikeasti sekunneista kyse, annoin ruoan ja selän käänsin niin pyysi jo lisää. Kyseessä ihan normaali ruoka-annos.

Säännöt/kiellot ei mene jakeluun. Selityksenä vain "aijaa, ensi kerralla muistan" (eikä muista kuitenkaan) , eli taas mietin, eikö ymmärää puhetta vai ei vain kuuntele.

Ei katso silmiin.

 

[Mieki]

No kyllähän tuo hieman erikoiselta kuulostaa. Toisaalta, lapsi on jo 9, jos jotakin epämääräistä olisi olisi se kai tullut esille jo aikaisemmin. Olet lapsen vanhempi? Mietin vaan tuota silmiin katsomista....

 

["alkup"]

No kyllähän tuo hieman erikoiselta kuulostaa. Toisaalta, lapsi on jo 9, jos jotakin epämääräistä olisi olisi se kai tullut esille jo aikaisemmin. Olet lapsen vanhempi? Mietin vaan tuota silmiin katsomista....

En ole lapsen äiti. Lapsi käy meillä hoidossa muutaman päivän kuukaudessa.

 

[pier]

ADHD?

 

[Mieki]

Tuo mainitsemasi asiat esille (no en tiedä silmiin katsomisesta) ohimennen vanhemmille. Jos ei ole syytä olettaa etteivät vanhemmat tiedosta lapsensa mahdollista erityisyyttä, ei sinun ehkä tarvitse asiasta sen enempää välittää. Eniten mua mietityttää tuo jankkaus. Miten pärjää koulussa? Onko ystäviä? Harrastuksia? Maailmaan mahtuu monenlaisia, pitää ehkä varoa olla liian herkästi diagnosoimassa jos joku on erilainen kuin moni muu.

 

["alkup"]

Tuo mainitsemasi asiat esille (no en tiedä silmiin katsomisesta) ohimennen vanhemmille. Jos ei ole syytä olettaa etteivät vanhemmat tiedosta lapsensa mahdollista erityisyyttä, ei sinun ehkä tarvitse asiasta sen enempää välittää. Eniten mua mietityttää tuo jankkaus. Miten pärjää koulussa? Onko ystäviä? Harrastuksia? Maailmaan mahtuu monenlaisia, pitää ehkä varoa olla liian herkästi diagnosoimassa jos joku on erilainen kuin moni muu.

Koulussa ei mene kauhean hyvin, tai siis lähteny menemään huonommaksi, pari kaveria on, ei harrasta mitään (jos ei loputonta tv:n katselua kotona lasketa siihen). Vanhemmat eivät huomaa erityisyyttä tai siis eivät kykene siihen.

 

["vieras"]

Onko lasta pidetty nälässä? Oppinut siihen, että silloin harvoin kun ruokaa saa, sitä pitää syödä mahdollisimman paljon ja nopeasti? Ja jos vuorotellen paastoaa ja ahmii, niin taatusti siitä tulee pieniä ruuansulatusvaivojakin.

 

[vierass]

No meidän 9-vuotias on ainakin yks helvetin jankuti jankuti jankuti jankuti jankuti jankuti. Ja ainakin kaverin samanikäinen on täsmälleen samanlainen, että en mä tota mitenkään "epänormaalina" pidä Ruokailu ei meillä noin mene, mutta säännöt ja kiellot tuntuu olevan tolle mukulalle kuin jotain vierasta kieltä...

 

["alkup"]

[QUOTE="vieras";24175395]Onko lasta pidetty nälässä? Oppinut siihen, että silloin harvoin kun ruokaa saa, sitä pitää syödä mahdollisimman paljon ja nopeasti? Ja jos vuorotellen paastoaa ja ahmii, niin taatusti siitä tulee pieniä ruuansulatusvaivojakin.[/QUOTE]

En tiedä tuosta nälästä, leipää syö paljon kotona ja herkkuja (tai niin itse kertoo). Toisaalta mietin, että onko vain kiire jatkaa leikkejä ja siksi ahmii. Hidastaa tahtia aina kun huomautan asiasta, mutta koko ajan saa muistuttaa että syö ihan rauhassa ilman kiirettä.

 

[Mieki]

Ruokailutavat ovat pitkälle opittuja. Toki vilkkaampi syö ehkä nopeammin, mutta siihenkin vaikuttaa onko minkäsorttinen syöjä muuten (kaikkiruokainen-nirso). Sanoit että vanhemmat eivät kykene huomaamaan erityisyyttä. Tästä voisi ajatella etteivät ehkä herkästi huomaa muitakaan kasvatukseen liittyviä asioita. Jos lapsi on ihan tyytyväisen oloinen jne. en ehkä miettisi asiaa enempää.

 

["alkup"]

Ruokailutavat ovat pitkälle opittuja. Toki vilkkaampi syö ehkä nopeammin, mutta siihenkin vaikuttaa onko minkäsorttinen syöjä muuten (kaikkiruokainen-nirso). Sanoit että vanhemmat eivät kykene huomaamaan erityisyyttä. Tästä voisi ajatella etteivät ehkä herkästi huomaa muitakaan kasvatukseen liittyviä asioita. Jos lapsi on ihan tyytyväisen oloinen jne. en ehkä miettisi asiaa enempää.

Ihan tyytyväiseltä vaikuttaa. Mitä joskus on hieman alakuloinen/masentunut tai jotain. Yrittäny olen puhua, mutta ei avaudu.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Tarkkaavaisuus- ja hehmoitushäiriöiset muksuni tekivät tuota, kunnes oppivat luottamaan itseensä. alQaida voi nykyään kysyä, että olihan asia näin, ihan vain varmistakseen ja osoittaaksen, että vaikkei nyt juuri muista, tietää, että asiasta on puhuttu.