Minä olin se äiti... :D

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja SporttisMama
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
En siis tarkoittanut että mieheni käyttää näitä minun kertomiani juttuja vaan hänestä on kiva kuulla "mitä itse seurata" koska satunnainen palstan seuraaminen ei ehkä avaa juttuja niin helposti. Työryhmä kuitenkin käyttää aikaansa hyvinkin laajaan nettikäytöksen seuraamiseen eikä mikään kaksplus-palsta ole kuin kärpäsen kakka siinä hommassa.

Sillä ei ole väliä kuinka isoa osaa tämä palsta näyttelee. Ainakin tutkimuksen eettiyys kärsii jos sinne valitaan aineistoa joka on tutkijan vaimolta saatua inside juttua, eikö?
 
Sillä ei ole väliä kuinka isoa osaa tämä palsta näyttelee. Ainakin tutkimuksen eettiyys kärsii jos sinne valitaan aineistoa joka on tutkijan vaimolta saatua inside juttua, eikö?

En minä näe siinä eettisesti mitään väärää mitä kautta mikäkin juttu tulee. Eikö se ole ihmiselle jo ennestään selvää että KAIKKI mitä nettiin laitat jää tänne ikuisesti??? Eikö siis eettisyys ole ollut jokaisen palstailijan käsissä kun ovat tehneet sen päätöksen että lataavat tänne kuviaan, perheensä ja läheistensä kuvia, kotinsa kuvia ja elämänkertaansa? Kumma jos tämäkin asia kääntyy jonkun muun vastuulle kuin itse kirjoittelijan.
Ja kyllä mieheni työryhmä on tätä palstaa jo aiemminkin seuraillut, heillä kun on ikä-, sukupuoli- yms. kategoriat....
 
Siis mistä lähtien kauppa on ollut kuin joku kirkko, missä ei saa äänen ääntä kuulua, vaan juhlallisesti marssitaan hyvässä järjestyksessä hyllyjen välissä? Aapeen kauppareissu voisi ola kuvaus jostain meidän kauppareissusta. Perusraamit pitää käytöksessä olla, mutta antakaa nyt hyvä ihmiset lasten olla edes hetken lapsia! Ja lapsista nyt jopas ääntä ja vauhtia löytymään joskus enemmän ja joskus vähemmän.:)
 
Mitäs sun miehesi ajattelee sun nettikäyttäytymisestä? Kun minun maallikon silmiin tämä sinunkin toimintasi poikkeaa myös valtavirran tyylistä ja on vähän tällaista rieputarallaa- scarlett- tyyliä . En tiedä näetkö sitä itse, mutta olemuksesi saa hyvin monet ärsyyntymään.

Syynä lienee juuri se, että kun toinen kommentoi jotain, itseltäsi löytyy aina joku mitä voit väkyttää takaisin ja eikä sekään riitä, vaan samalla naureskella lukuisien hymiöiden kera, vaikka viestistä huomaa, että olet vänkä-tuulella. Ja tosiaan ihan pokerina jo tässä ties monettako tuntia peräti. Se ei tee sinusta yhtään rennompaa kuin rieputarallaasta , että lisäät niitä hymiöitä vittuilusi sekaan.

Kävi jopa mielessä tuosta miehesi työstä lukiessani juuri, että mahdattekohan keräillä siellä jotain aineistoa peräti paraillaan :D "Katsoa miten saadaan 10 sivuinen viestiketju aikaan" tai "kuinka monta prosenttia juttusi alkavat vituttamaan"
 
[QUOTE="Minä";24128349]Siis mistä lähtien kauppa on ollut kuin joku kirkko, missä ei saa äänen ääntä kuulua, vaan juhlallisesti marssitaan hyvässä järjestyksessä hyllyjen välissä? Aapeen kauppareissu voisi ola kuvaus jostain meidän kauppareissusta. Perusraamit pitää käytöksessä olla, mutta antakaa nyt hyvä ihmiset lasten olla edes hetken lapsia! Ja lapsista nyt jopas ääntä ja vauhtia löytymään joskus enemmän ja joskus vähemmän.:)[/QUOTE]

Niinpä! Kyllä ne lapsosetkin ennemmin ja myöhemmin alkaa masentumaan tämän kansan tavoille ja lopettaa sen ilakoinnin ja elämisen :D
 
[QUOTE="vieras";24128392]Mitäs sun miehesi ajattelee sun nettikäyttäytymisestä? Kun minun maallikon silmiin tämä sinunkin toimintasi poikkeaa myös valtavirran tyylistä ja on vähän tällaista rieputarallaa- scarlett- tyyliä . En tiedä näetkö sitä itse, mutta olemuksesi saa hyvin monet ärsyyntymään.

Syynä lienee juuri se, että kun toinen kommentoi jotain, itseltäsi löytyy aina joku mitä voit väkyttää takaisin ja eikä sekään riitä, vaan samalla naureskella lukuisien hymiöiden kera, vaikka viestistä huomaa, että olet vänkä-tuulella. Ja tosiaan ihan pokerina jo tässä ties monettako tuntia peräti. Se ei tee sinusta yhtään rennompaa kuin rieputarallaasta , että lisäät niitä hymiöitä vittuilusi sekaan.

Kävi jopa mielessä tuosta miehesi työstä lukiessani juuri, että mahdattekohan keräillä siellä jotain aineistoa peräti paraillaan :D "Katsoa miten saadaan 10 sivuinen viestiketju aikaan" tai "kuinka monta prosenttia juttusi alkavat vituttamaan"[/QUOTE]

Tuohonhan ei voi oikein sanoa muutakuin "eihän se ole tyhmä joka provosoi, vaan se joka provosoituu" :D Ja kun tämä pepsodent-face alkoi jo paria palstalaista ärsyttää niin tottakai niitä on käytettävä sitten kahta kauheemmin lisää :D
 
On täysin eriasia havainnoida tutkijana palstaa kuin käyttää aineistossaan välikäden (sinun) kautta tullutta insidejuttua. Mä en todellakaan kyseenalaista tutkimuksen aihetta, vaikuttaa mielenkiintoiselta. Jäin tosin vielä miettimään että puhutko monesta eri tutkimuksesta jos toisissa seurataan nettiyttäytymistä laajemmin (kärpäsen paska vertaus) ja joissain on sitten koehenkilöt?
 
Niinpä! Kyllä ne lapsosetkin ennemmin ja myöhemmin alkaa masentumaan tämän kansan tavoille ja lopettaa sen ilakoinnin ja elämisen :D

Tuota ihmeen ivailua juuri näytät harrastavan, huomaatkohan. Tuosta kun moni saa sen käsityksen, että ne kiltisti käyttäytyvät hyväkäytöksiset lapset ovat jo alkaneet masentua tämän kansan tavoille kun eivät rääy kaupassa niinkuin sinun lapsesi muita ihmisiä sosiaalisuudellaan ja eloisuudellaan viihdyttäen. Ja aloitusviestistähän se jo lähti, että ne jotka eivät jaksaneet hymyillä oli elämäänsä kyllästneitä rusinoita.

Okei, on minunkin 3 vuotiaalle viimeksi joku nauranut kun lapsi sai päähänsä kantaa leluosastolta jättikokoisen leikkiauton jalkojeni juureen ja totesi, että heitäppä kärryyn. Mutta itse arvostan kaupassa kuitenkin sitä, että suurinpiirtein osataan käyttäytyä, ettei ole mitenkään hauskaa kun joku lapsi juoksentelee kärryineen vaikkapa miten sattuu ihmisten keskellä tai rääkyy ja riehuu.

Kai sitä on sitten omiensa kanssa jo niin tarpeekseen saanut siitä ajanjaksosta ja nyt onnellinen, kun me voidaan käydä kaupassa ilman tuollaista showta kuin teillä. Meillä kun ei ole tapana käydä kaupassa saamassa mitään päivän sosiaalista annosta, vaan ostamassa ruokaa ja toivomme sen sujuvan vaivattomasti, että päästään sitten muualle. Lapset viihdyttää itseään ja muita sitten ihan muissa paikoissa, samoin minä. :) Sitten on paikkoja joissa on osattava olla suht asiallisesti, että toiset saavat rauhan myös hoitaa asiansa.
 
On täysin eriasia havainnoida tutkijana palstaa kuin käyttää aineistossaan välikäden (sinun) kautta tullutta insidejuttua. Mä en todellakaan kyseenalaista tutkimuksen aihetta, vaikuttaa mielenkiintoiselta. Jäin tosin vielä miettimään että puhutko monesta eri tutkimuksesta jos toisissa seurataan nettiyttäytymistä laajemmin (kärpäsen paska vertaus) ja joissain on sitten koehenkilöt?

Tutkimus on laaja ja pitkä, paljon aineistoa on jo saatu ja paljon pitää vielä saada kasaan. Sen tarkempaan en tiedä. Emme sen kummemmin puhu kummankaan työasioista kotona. Mutta tämä tapaus Riepu alkoi kiinnostamaan ja kysäisin mieheltäni onko hän törmännyt vastaavaan, ja oli hän... Ja tästähän on multa kyselty miksi vedin herneet tuosta miten Riepu miestään kohteli (josta kehitin sen salarakas-läpän) mutta miettikääpä omalle kohdalle. Jos teidän puolisonne tilittäisi netissä jostain teidän riidasta ja vaikkapa värittäisi tarinaa omaksi edukseen ja omaa mainettanne tahratakseen. Lisäksi olisi kertonut netissä KAIKEN ja laittaisi itsestään ja teistä kuvia. Miten reagoisitte ko. tilanteeseen? Mä olisin raivona enkä tiedä pystyisinkö antamaan anteeksi. (Hei, mullakin siis menisi hermo, oho) Olis kiva tietää miten muut reagois jos oma maine tahrattais julkisesti?
 
Tuohonhan ei voi oikein sanoa muutakuin "eihän se ole tyhmä joka provosoi, vaan se joka provosoituu" :D Ja kun tämä pepsodent-face alkoi jo paria palstalaista ärsyttää niin tottakai niitä on käytettävä sitten kahta kauheemmin lisää :D

Mä en tiedä oikeastaan kumpaa pidän tyhmempänä osapuolena. Itsekontrolli varmaan molemmilta osapuolilta uupuu. Toinen ei osaa lopettaa ajoissa, eikä toinen hillitä hermojaan vaan provosoituu
 
Ok:) kyselin vaan varmistuakseni.

No, sanon vaan että erehdyksiä sattuu ja vahingossa sattui käymään niin että ihmiset muistaa jonkun vuosien takasen ketjun ja nyt siitä huudellaan päivästä toiseen. olethan sinäkin ollut edesauttamassa sitä että ko erehdystä ei tulla unohtamaan.

Ja vaikka yrität pysyä anonyyminä niin kyllä mä muistan asioita joita olet täällä kertonut. Niistä pienistä asioista saisi keräämällä varmasti ihan hyvän tarinan sinusta. Pahimmassa tapauksessa tarinan, joka romuttaisi sun anonymiteetin.
 
Tuota ihmeen ivailua juuri näytät harrastavan, huomaatkohan. Tuosta kun moni saa sen käsityksen, että ne kiltisti käyttäytyvät hyväkäytöksiset lapset ovat jo alkaneet masentua tämän kansan tavoille kun eivät rääy kaupassa niinkuin sinun lapsesi muita ihmisiä sosiaalisuudellaan ja eloisuudellaan viihdyttäen. Ja aloitusviestistähän se jo lähti, että ne jotka eivät jaksaneet hymyillä oli elämäänsä kyllästneitä rusinoita.

Okei, on minunkin 3 vuotiaalle viimeksi joku nauranut kun lapsi sai päähänsä kantaa leluosastolta jättikokoisen leikkiauton jalkojeni juureen ja totesi, että heitäppä kärryyn. Mutta itse arvostan kaupassa kuitenkin sitä, että suurinpiirtein osataan käyttäytyä, ettei ole mitenkään hauskaa kun joku lapsi juoksentelee kärryineen vaikkapa miten sattuu ihmisten keskellä tai rääkyy ja riehuu.

Kai sitä on sitten omiensa kanssa jo niin tarpeekseen saanut siitä ajanjaksosta ja nyt onnellinen, kun me voidaan käydä kaupassa ilman tuollaista showta kuin teillä. Meillä kun ei ole tapana käydä kaupassa saamassa mitään päivän sosiaalista annosta, vaan ostamassa ruokaa ja toivomme sen sujuvan vaivattomasti, että päästään sitten muualle. Lapset viihdyttää itseään ja muita sitten ihan muissa paikoissa, samoin minä. :) Sitten on paikkoja joissa on osattava olla suht asiallisesti, että toiset saavat rauhan myös hoitaa asiansa.

En mä tarkoittanut että kiltit lapset olisivat masentuneita. Mainitsinhan että suurimmaksi osaksi lapseni käyttäytyvät hyvin, eilen oli vain se mummin haku lentokentältä ja tuliaisten odotus joka jännitti mini-ihmisiä. Ei kaupassa käynti meille mikään megasosiaalinen tapahtuma ole, satumme vain olemaan semmoisia ihmisiä että saamme juttukavereita tuntemattomista ihmisistä melkein missä vaan liikumme. Kassajonoissa, ruuhkabussissa, uimahallissa, lenkkipolulla... Siispä ei ole mitenkään omituista että meille joku tuntematon vinkkaa jotain ja yleensä juuri lasten kautta tulee juttukavereita. Joskus kyllä tullaan kysymään mistä olen ostanut jotain päälläni olevaa vaatetta tms.
 
Ehei, nyt et ymmärtänyt pointtia. En mä ole sitä mieltä että mun lapsia pitäis palvoa, eivät he ole mitään maailman seitsemänsiä ihmeitä. Tarkoitin vain että rennomminkin voi ottaa, näkee noita tosikkoja muulloinkin, ilman lapsiakin. Miksi se hymy on joillekin niin mahdoton tehtävä, tai edes se nutturan löysäys...

Mitä hymyilemisen aihetta on kaupan kapeissa hyllyväleissä kärryn kanssa suuna päänä kaahottavassa kakarassa?
 
Voi että! Siellä on kohta pari nimeltämainitsematonta nimimerkkiä vihreinä kateudesta kun JONKUN MUUN ketju venyy yli 10-sivuiseksi...
Kohta on terapeutille hommia...
 
Ok:) kyselin vaan varmistuakseni.

No, sanon vaan että erehdyksiä sattuu ja vahingossa sattui käymään niin että ihmiset muistaa jonkun vuosien takasen ketjun ja nyt siitä huudellaan päivästä toiseen. olethan sinäkin ollut edesauttamassa sitä että ko erehdystä ei tulla unohtamaan.

Ja vaikka yrität pysyä anonyyminä niin kyllä mä muistan asioita joita olet täällä kertonut. Niistä pienistä asioista saisi keräämällä varmasti ihan hyvän tarinan sinusta. Pahimmassa tapauksessa tarinan, joka romuttaisi sun anonymiteetin.

Mutta kuten jo sanoin aiemmin; olenkohan ollut niin tyhmä että olen kaikki pienet yksityiskohdat kertonut paikkaansapitävästi??? Suoranaista valehtelua en ole harrastanut mutta kyllä pieniä yksityiskohtia olen jättänyt kertomatta niin että tarina hieman muuttuu. Kyllä mun kirjoituksiin voi toki luottaa, en mikään mielisairas läpänheittäjä ole mutta en mä niin tyhmä ole että kerron täällä ihan tunnistettavasti itsestäni. Ja kuva on ehdoton NOU NOU. Esim sisustusketjuihin en ikinä osallistuisi koska meillä on niin laaja tuttavapiiri ja kotimme on kuitenkin niin tunnistettava että anonyymius menisi siinäkin heti.
 
[QUOTE="vieras";24128748]Voi että! Siellä on kohta pari nimeltämainitsematonta nimimerkkiä vihreinä kateudesta kun JONKUN MUUN ketju venyy yli 10-sivuiseksi...
Kohta on terapeutille hommia...[/QUOTE]

Ja montakohan kertaa tätä on luettu, jokohan on 3000 kertaa mennyt rikki? :D On tää vaan vinha palsta :D
 
En mä tarkoittanut että kiltit lapset olisivat masentuneita. Mainitsinhan että suurimmaksi osaksi lapseni käyttäytyvät hyvin, eilen oli vain se mummin haku lentokentältä ja tuliaisten odotus joka jännitti mini-ihmisiä. Ei kaupassa käynti meille mikään megasosiaalinen tapahtuma ole, satumme vain olemaan semmoisia ihmisiä että saamme juttukavereita tuntemattomista ihmisistä melkein missä vaan liikumme. Kassajonoissa, ruuhkabussissa, uimahallissa, lenkkipolulla... Siispä ei ole mitenkään omituista että meille joku tuntematon vinkkaa jotain ja yleensä juuri lasten kautta tulee juttukavereita. Joskus kyllä tullaan kysymään mistä olen ostanut jotain päälläni olevaa vaatetta tms.

Mä taisin just alkaa ymmärtämään sua :D Eli kun kirjoitit, että suureksi osaksi lapsesi ovat käyttäytyneet hyvin, niin toki silloin tuollainen on varmaan hauskaa kun he vähän poikkeavat siitä ja heittäytyvät toisenlaiselle tuulelle. Meillä lapset oli ihan kauheita kaupassa ensimmäiset 2 vuotta ja mulle on edelleenkin painajaista jos he alkavat vielä nykyäänkin joskus käyttäytyä sinne suuntaan :D Toisaalta sukulaiset, jotka näkivät lasten ollessa ns mielestäni siinä "hankalassa iässä" lapsia harvoin , naureskeli usein heidän toilailuille, vaikka itse niihin tottuneena oli jo totaalisen kypsä.
 
[QUOTE="vieras";24128915]Mä taisin just alkaa ymmärtämään sua :D Eli kun kirjoitit, että suureksi osaksi lapsesi ovat käyttäytyneet hyvin, niin toki silloin tuollainen on varmaan hauskaa kun he vähän poikkeavat siitä ja heittäytyvät toisenlaiselle tuulelle. Meillä lapset oli ihan kauheita kaupassa ensimmäiset 2 vuotta ja mulle on edelleenkin painajaista jos he alkavat vielä nykyäänkin joskus käyttäytyä sinne suuntaan :D Toisaalta sukulaiset, jotka näkivät lasten ollessa ns mielestäni siinä "hankalassa iässä" lapsia harvoin , naureskeli usein heidän toilailuille, vaikka itse niihin tottuneena oli jo totaalisen kypsä.[/QUOTE]

Olin mäkin kypsä esikoisen uhmassa. Sit vaan ajattelin että mä en jaksa hiiltyä kaupassa, tämä on kuitenkin vain elämää ja tuskinpa ne enää parikymppisinä siellä kaupan lattioilla makaa joten ohimenevä vaihe :D Ja tosiaan (omakehu haisee) mun lapset ovat nätisti, toki ovat touhukkaita ja vilperttejä mutta aina kuitenkin hyväntahtoisia. Yksi vaikea juttu heidän kanssaan on; he menevät ihan sekaisin jännityksestä! Eli jos jotain kivaa tapahtuu niin ei kannata edes edellisenä iltana mainita koska valvovat siksi myöhään kun ovat niin täpinöissään ja kykenevät jopa heräämään poikkeuksellisen aikaisin. Sitten ovat kuin muurahaisia pöksyt täynnä kun odottavat tuskaisina milloin tuo odotettu asia tapahtuu. Siksi siis eilinen kaupassa käyntikin saattoi olla hieman meluisampi kuin normaalisti :D
 

Similar threads

Kuumimmat

Yhteistyössä