Ne, jotka lykkäävät tarkoituksella lastenhankintaa viimetippaan (30+)...

[QUOTE="mielipide";24075311]Sanoin tuossa ihan alussa, että nykyihmiset eivät välitä kunnioittaa luontoa...sinä ehkä olet hyvä esimerkki siitä? On täällä tosin monta muutakin.
Kuten sanoin, ettei se ole minun keksintö, että hedelmällisyys laskee tietyn iän jälkeen.
Jokainen vähänkään sivistynyt ihminen sen tiedostaa ja tekee sitten valintansa sen mukaan.
Onhan se tosi kurjaa nykyihmiselle, joka haluaa heti kaiken juuri siinä järjestyksessä, minkä kokee mukavimmaks ja sitten jos luonto onkin asiasta toista mieltä.
Voisi sanoa, ettei auta itku markkinoilla.

:flower:[/QUOTE]

Käytätkö sinä luonnon kunnioittaja kipulääkkeitä? Oletko saanut antibioottikuurin? Onko sulta paikattu hampaita? Otitko synnytyksessä epiduraalin?

Ihan vaan sillä että nämä "eläinkokeiden vastustajat" eivät tosipaikan tullen sitten kuitenkaan jätä sitä eläinkokeilla testattua antibioottikuuria syömättä. Sitä jos mitä pidän vähän hassuna.

Jos haluat palata takaisin luontoon niin terve menoa. Älä sitten käytä muitakaan nyky-yhteiskunnan tarjoamia palveluita, kuten vaikka sähkövaloa/lämmitystä/radiota/puhelinta/telkkaria. Kunnoita luontoa!

 

Tulipa paha mieli.

Olet siis niitä, jotka ovat saaneet aina kaiken haluamansa, siinä värisävyssä ja järjestyksessä, minkä juuri sattuu sillä hetkellä haluamaan?

Korjasin myöhemmin, että olisi ehkä pitänyt kirjoittaa tuohon otsikkoon 35+, mutta muuten kyllä allekirjoitan kaiken sanomani edelleen.

 

[QUOTE="vieras";24075233]No ei multakaan heru myötätuntoa kellekään kouluttamattomalle pienituloiselle joka on jäänyt usean lapsen yh:ksi, kun miestä ei sittenkään kiinnostanut leikkiä isiä ja töitä ei saa eikä tule saamaankaan, kun ei ole käynyt kouluja eikä enää pienten lasten kanssa jaksa käydäkään.

Tai kellekään joka kyllä sai nuorena ne lapset tehtyä, mutta elää nyt ihan totaalisen miessian kanssa joutuen olemaan yksin vastuussa kodista ja lapsista kun ei se nuoruuden rakkaus sitten ollutkaan niin prinssi miltä vaikutti silloin 15-vuotiaana eikä nyt voi lähteä, kun lapsilta menis koti.

Kai mäkin olisin voinut useamman pennun pykätä eri miehille jo 20-vuotiaana, jos se oikeasti olisi ollut ainoa asia mikä merkitsee. Uskoisin et se onnistuu keltä tahansa, joka vaan pystyy heittämään moraalinsa roskikseen, ihan varmasti kuka tahansa nainen löytää baareista tai netistä loputtomiin miehiä jotka on valmiita panemaan paljaalla. Tai vauvakuumeisen miehen, joka on valmis tekemään lapsia vaikkei suhde oikein toimikaan.

Musta kuitenkin äidin suuri ikä on lapselle huomattavasti pienempi haitta kuin yhdistelmä vanhempien epävakaa tai olematon parisuhde ja surkea sosioekonominen asema. Suren sitä, jos jään lapsettomaksi, mutta vielä surullisempaa minusta olisi nimenomaan lapsia kohtaan lähteä tekemään niitä vain siksi että nyt olisi hyvä ikä, ihan muusta elämäntilanteesta välittämättä.[/QUOTE]

Ihan hyvä kirjoitus, mutta sun ja monen muun kirjoittajan mielestä tässä ketjussa taidan mäkin olla aikamoinen epäihminen kun olen köyhä ja nuori opiskelijaäiti eikä lapsellani edes ole isää.
Mun mielestä on toisaalta ärsyttävää mut toisaalta huvittavaa, et aikuiset(?) ihmiset tekee noin radikaaleja yleistyksiä (ap mukaanlukien). Mitä väliä sillä oikeasti on minkä IKÄISET vanhemmat/vanhempi lapsella on, kunhan perusturva on kunnossa ja rakastava koti?
Sosiaalitapaukset ovat yleensä sosiaalitapauksia saivat sitten lapsensa 18- tai 35-vuotiaana, heidän ongelmansa harvoin pelkästä nuoresta iästä johtuvat.

 

[QUOTE="mielipide";24075373]Olet siis niitä, jotka ovat saaneet aina kaiken haluamansa, siinä värisävyssä ja järjestyksessä, minkä juuri sattuu sillä hetkellä haluamaan?
[/QUOTE]
On muuten aika harvassa tollaset ihmiset...

 

[QUOTE="vieras";24075349]Kannattaa kyllä tosiaan hankkia lapsia heti peruskoulun jälkeen. Harva seurustelusuhde kestää yläasteajoilta (huom! sanoin "harva", en "ei yksikään", eli tähän ei kannata takertua!) ja onhan se hyvä sitten jäädä yh:ksi ja saada hyvät tuet. Kannattaa myös hankkia lapsia monen eri miehen kanssa, niin saa ehkä sitten joltain hyvät elatusmaksut. Sitten voi 3-kymppisenä, kun lapset on koulyssa, todeta että "Eipä ole ammattia, eikä töitäkään, mutta tulipa sentään lapset hankittua ajoissa". Tiedän muuten yhden, jolla 5 lasta, vanhin syntyi kun tää kaveri oli 17 ja kun nuorin meni kouluun, kaveri ei tiennyt mitä tekee. Kaikla lapsilla kylä sama isä, mutta lasten isä lähti kävelemään kun ei suostunut enää perhettään ja työtöntä vaimoaan elättämään. Muutti sitten, päälle 3-kymppisenä lapsineen vanhempiensa luokse.[/QUOTE]

No onnea vaan sullekkin elämääsi.

Milloinka tämä "17-vuotias ja 5 lasta" tapahtui? Ei ainakaan nykypäivänä. Suomessa ei nykypäivänä ole ainuttakaan 17-vuotiasta äitiä, jolla olisi 5 lasta. Katso vaikka Tilastokeskuksen sivuilta. Alle 20-vuotiaita yhden lapsen äitejäkin on alle 1% kaikista alle 20-vuotiaista naisista. Kahden lapsen alle 20-vuotiaita äitejä on Suomessa alle 100 ja kolmen lapsen alle 20-vuotiaiden äitien määrä koko Suomessa on yhden käden sormilla laskettavissa. Tuollaiset tiedot löytyvät Tilastokeskuksesta.

Tilastokeskus -

 

[QUOTE="vieras";24075366]Käytätkö sinä luonnon kunnioittaja kipulääkkeitä? Oletko saanut antibioottikuurin? Onko sulta paikattu hampaita? Otitko synnytyksessä epiduraalin?

Ihan vaan sillä että nämä "eläinkokeiden vastustajat" eivät tosipaikan tullen sitten kuitenkaan jätä sitä eläinkokeilla testattua antibioottikuuria syömättä. Sitä jos mitä pidän vähän hassuna.

Jos haluat palata takaisin luontoon niin terve menoa. Älä sitten käytä muitakaan nyky-yhteiskunnan tarjoamia palveluita, kuten vaikka sähkövaloa/lämmitystä/radiota/puhelinta/telkkaria. Kunnoita luontoa![/QUOTE]

Emme ole ihan samalla linjalla tuosta luonnon kunnioittamisesta, mutta ei siinä mitään.

Ihmetyttää, miten voitte (monet) olla näin mustavalkoisia? Kaikki on joko tai, on-off?
Lapsellista...?

 

Ihan hyvä kirjoitus, mutta sun ja monen muun kirjoittajan mielestä tässä ketjussa taidan mäkin olla aikamoinen epäihminen kun olen köyhä ja nuori opiskelijaäiti eikä lapsellani edes ole isää.
Mun mielestä on toisaalta ärsyttävää mut toisaalta huvittavaa, et aikuiset(?) ihmiset tekee noin radikaaleja yleistyksiä (ap mukaanlukien). Mitä väliä sillä oikeasti on minkä IKÄISET vanhemmat/vanhempi lapsella on, kunhan perusturva on kunnossa ja rakastava koti?
Sosiaalitapaukset ovat yleensä sosiaalitapauksia saivat sitten lapsensa 18- tai 35-vuotiaana, heidän ongelmansa harvoin pelkästä nuoresta iästä johtuvat.

Keskimäärin ihmisillä kuitenkin on 30+ vuotiaana vakaampi taloudellinen elämäntilanne kuin vaikka alle 20v äidillä. Ja tiedossa on että köyhyys altistaa muillekin ongelmille.

 

[QUOTE="mielipide";24075387]Emme ole ihan samalla linjalla tuosta luonnon kunnioittamisesta, mutta ei siinä mitään.

Ihmetyttää, miten voitte (monet) olla näin mustavalkoisia? Kaikki on joko tai, on-off?
Lapsellista...?[/QUOTE]

Sinäkö se sitten päätät miten luontoa kunnioitetaan?

Kumma kyllä kun ketjussa on aika montakin 30+ raskaaksi tullutta, elämäänsä tyytyväistä ihmistä. Ei me kaikki yli kolmekymppiset olla vielä mahoja. Miten luonto on voinutkin tehdä tällaisen virheen, että olemme saaneet lapsia?

 

[QUOTE="mielipide";24075179]...ja sitten saavatkin huomata, ettei raskaaksi tulekaan...(enää niin helposti jos ollenkaan)
Mielestäni näillä tyypeillä ei ole oikeutta itkeä lapsettomuudesta.
Ovat tavallaan sen itse valinneet, itsekkäästi kun ovat lastenhankintaa lykänneet ja kuvitelleet, että "mähän saan aina kaiken, juuri silloin kun mä haluun".
Luonto on monesti tuosta asiasta toista mieltä ja hyvä niin.

Nykyihmiset eivät välitä kunnioittaa enää luontoa, mutta luonto kyllä ottaa kunnioituksensa siitä huolimatta. Ihminen on tarkoitettu lisääntymään nuorena. :flower:[/QUOTE]

Mua säälittää sun kaltaiset kapeakatseiset ihmiset, jotka eivät tajua, että elämä ei aina ole niin mustavalkoista. Sun mielipiteesi on vain sun mielipiteesi, ei mikään universaali totuus. Ikävää, että et pysty ymmärtämään, että ihmiset ja ihmisten elämäntilanteet ovat erilaisia.
Eiköhän suakin elämä vielä opeta, kunhan ikää ja elämänkokemusta karttuu.

 

minä sain esikoisen 25v ja toisen 26v ja nyt 31v sen kolmosen ja voin sanoa, että tämän kolmannen vauva-aika on ihan erilaista. jaksan paremmin, olen asennoitunut eri tavalla kotona olemiseen jne. Työelämä ei enää kutkuta kun ehdin useamman vuoden olla töissä ennen tätä kolmosta. Taloudellinen tilanne hyvä. Itse ainakin ymmärrä ihmisiä, jotka haluavat lapsia vasta yli 30+ on tämä niin erilaista kuin parikymppisenä.

 

[QUOTE="vieras";24075385]No onnea vaan sullekkin elämääsi.

Milloinka tämä "17-vuotias ja 5 lasta" tapahtui? Ei ainakaan nykypäivänä. Suomessa ei nykypäivänä ole ainuttakaan 17-vuotiasta äitiä, jolla olisi 5 lasta. Katso vaikka Tilastokeskuksen sivuilta. Alle 20-vuotiaita yhden lapsen äitejäkin on alle 1% kaikista alle 20-vuotiaista naisista. Kahden lapsen alle 20-vuotiaita äitejä on Suomessa alle 100 ja kolmen lapsen alle 20-vuotiaiden äitien määrä koko Suomessa on yhden käden sormilla laskettavissa. Tuollaiset tiedot löytyvät Tilastokeskuksesta.

Tilastokeskus -[/QUOTE]

Luitko kirjoituksen. VANHIN lapsi syntyi kun oli 17v.

 

[QUOTE="vieras";24075388]Keskimäärin ihmisillä kuitenkin on 30+ vuotiaana vakaampi taloudellinen elämäntilanne kuin vaikka alle 20v äidillä. Ja tiedossa on että köyhyys altistaa muillekin ongelmille.[/QUOTE]

Peesi!

 

Olisin mielelläni kuullut mikä on ap:n mielestä se oikea ikä lasten saantiin? Ja mitkä ovat hänen mielestään tarkoituksellisia syitä jättää lapsen hankinta vasta 30+ ikä vuosille?

 

[QUOTE="mielipide";24075387]Emme ole ihan samalla linjalla tuosta luonnon kunnioittamisesta, mutta ei siinä mitään.

Ihmetyttää, miten voitte (monet) olla näin mustavalkoisia? Kaikki on joko tai, on-off?
Lapsellista...?[/QUOTE]

Ja sinäkö et muka ole mustavalkoinen? Kattos peiliin

 

Ymmärrän ap:tä. En arvosta ihmisiä, jotka kuvittelevat että kaiken täytyy olla jo tehtynä ja valmiina, jotta sen lapsen voi tänne maailmaan synnyttää. Että sen jälkeen elämä on mennyttä. Siltä se usein tuntuu, että ihmiset näin ajattelevat. "Käy kouluja nyt, tienaa nyt, matkustele nyt, koska lasten jälkeen mikään ei ole enää niin helppoa." Lapset kuuluvat elämään mielestäni ja mikään ei ole mahdotonta lasten kanssa jos vain tahtoa on. Ei siinä mielestäni hirveästi lapsia ja perhettä arvosteta, jos lastentekoa lykätään ja lykätään sen vuoksi, että kaiken täytyy olla valmiina ennen sitä. Mitä sitten, jos ei ole ferraria ja 300neliön taloa ja joka mantere koluttuna? Ne voi hankkia myöhemminkin jos siltä tuntuu. Lapsia ei välttämättä voikkaan.

Terv. 27vee kahden lapsen äiti, kahden ammatin omaava, korkeakouluopinnot mielessä. Ja hyvin menee. Työelämässä yleneminen on vain elämässäni plussaa, jos lapsia ei olisi, ei minulla kuitenkaan olisi mitään

 

Siis pitääkö luontoa kunnioittaa - senkin nojalla että lapsi voi joutua kärsimään vaikkapa köyhyydestä kotonaan?

Musta on äärettömän LUONNOTONTA tehdä lapsi väkisin maailmaa "koska on hedelmällisessä iässä". Kyllä se lapsen tausta on hyvä hieman turvata, maailman LUONNOTTOMINTA on tehdä muksu yhteiskunnan elätettäväksi jos vanhemmilla ei ole siihen varallisuutta tai kykyä vielä.

Maailma on muuttunut HYVÄ AP sitten luolamiesaikojen. Meidän tehtävä on sopeutua siihen. Varmasti joskus ennen muinoin naiset lisääntyi 15 vuotiaana - mutta silloin eletiinkin maksimissaan 50 vuotiaiksi. En tiedä onko tutkimuksi tehty siitä miten hedelmällinen ikä on muuttunut aikojen saatossa - epäilen kuitenkin että se on noussut evoluution myötä.

Mä en ymmärrä miksi näitä asioita vastaan on pakko taistella? Me muutumme, ihminen muuttuu ajan saatossa. Sopudumme maailmaan jossa elämme.

 

Ymmärrän ap:tä. En arvosta ihmisiä, jotka kuvittelevat että kaiken täytyy olla jo tehtynä ja valmiina, jotta sen lapsen voi tänne maailmaan synnyttää. Että sen jälkeen elämä on mennyttä. Siltä se usein tuntuu, että ihmiset näin ajattelevat. "Käy kouluja nyt, tienaa nyt, matkustele nyt, koska lasten jälkeen mikään ei ole enää niin helppoa." Lapset kuuluvat elämään mielestäni ja mikään ei ole mahdotonta lasten kanssa jos vain tahtoa on. Ei siinä mielestäni hirveästi lapsia ja perhettä arvosteta, jos lastentekoa lykätään ja lykätään sen vuoksi, että kaiken täytyy olla valmiina ennen sitä. Mitä sitten, jos ei ole ferraria ja 300neliön taloa ja joka mantere koluttuna? Ne voi hankkia myöhemminkin jos siltä tuntuu. Lapsia ei välttämättä voikkaan.

Terv. 27vee kahden lapsen äiti, kahden ammatin omaava, korkeakouluopinnot mielessä. Ja hyvin menee. Työelämässä yleneminen on vain elämässäni plussaa, jos lapsia ei olisi, ei minulla kuitenkaan olisi mitään

Joku tajusi pointtini! :flower:

Kirjotit "...lapsia ja perhettä arvosteta...", jonka itse ilmaisin luonnon kunnioittamisena.

 

Nyt en yhtään ihmettele, miksi on niin paljon nuoria työttömiä sossuäitejä...

 

[QUOTE="ego";24075462]Siis pitääkö luontoa kunnioittaa - senkin nojalla että lapsi voi joutua kärsimään vaikkapa köyhyydestä kotonaan?

Musta on äärettömän LUONNOTONTA tehdä lapsi väkisin maailmaa "koska on hedelmällisessä iässä". Kyllä se lapsen tausta on hyvä hieman turvata, maailman LUONNOTTOMINTA on tehdä muksu yhteiskunnan elätettäväksi jos vanhemmilla ei ole siihen varallisuutta tai kykyä vielä.

Maailma on muuttunut HYVÄ AP sitten luolamiesaikojen. Meidän tehtävä on sopeutua siihen. Varmasti joskus ennen muinoin naiset lisääntyi 15 vuotiaana - mutta silloin eletiinkin maksimissaan 50 vuotiaiksi. En tiedä onko tutkimuksi tehty siitä miten hedelmällinen ikä on muuttunut aikojen saatossa - epäilen kuitenkin että se on noussut evoluution myötä.

Mä en ymmärrä miksi näitä asioita vastaan on pakko taistella? Me muutumme, ihminen muuttuu ajan saatossa. Sopudumme maailmaan jossa elämme.[/QUOTE]

Maailma on muuttunut, mutta hedelmällisyys lienee kutakuinkin yhä samanikäisillä...?

 

Ymmärrän ap:tä. En arvosta ihmisiä, jotka kuvittelevat että kaiken täytyy olla jo tehtynä ja valmiina, jotta sen lapsen voi tänne maailmaan synnyttää. Että sen jälkeen elämä on mennyttä. Siltä se usein tuntuu, että ihmiset näin ajattelevat. "Käy kouluja nyt, tienaa nyt, matkustele nyt, koska lasten jälkeen mikään ei ole enää niin helppoa." Lapset kuuluvat elämään mielestäni ja mikään ei ole mahdotonta lasten kanssa jos vain tahtoa on. Ei siinä mielestäni hirveästi lapsia ja perhettä arvosteta, jos lastentekoa lykätään ja lykätään sen vuoksi, että kaiken täytyy olla valmiina ennen sitä. Mitä sitten, jos ei ole ferraria ja 300neliön taloa ja joka mantere koluttuna? Ne voi hankkia myöhemminkin jos siltä tuntuu. Lapsia ei välttämättä voikkaan.

Terv. 27vee kahden lapsen äiti, kahden ammatin omaava, korkeakouluopinnot mielessä. Ja hyvin menee. Työelämässä yleneminen on vain elämässäni plussaa, jos lapsia ei olisi, ei minulla kuitenkaan olisi mitään

Olen opiskellut sekä niin että mulla on pieniä lapsia, että lapsettomana ja voin sanoa että kyllä se opiskelu myös lapsiperheellisenä onnistuu, mutta huomattavasti helpompaa se on niin että voi keskittyä vain itseensä ja niihin opintoihin.

Ihan kaikilta ei sitäpaitsi onnistu perheen ja opiskelun + työssäkäynnin yhdistäminen. Ei mikään ole mahdotonta mutta kyllä varmaan ymmärrät että _helpompaa_ se on jos opiskelee ennenkuin saa lapset.

 

[QUOTE="mielipide";24075481]Maailma on muuttunut, mutta hedelmällisyys lienee kutakuinkin yhä samanikäisillä...?[/QUOTE]

NO ei kyllä edes ole. Ottaisit selvää ennekuin alat kirjoittelemaan. Kuukautiset ovat aikaistuneet (osin johtuen ruoan teollisesta valmistuksesta) ja toisaalta ihmiset elävät pidempään ja myös hedelmällinen ikä jatkuu pidempään.

2000 vuotta sitten 40v ihminen oli vanhus. Nyt neljäkymppinen elää vielä vähintään toiset 40 vuotta.

Ei tarvitse mennä kuin reilut 60 vuotta ajassa taaksepäin ja katsoa valokuvia mitä on otettu. 40+ naiset näyttivät kuvissa vanhoilta mummoilta.

 

Mä olen elänyt köyhän lapsuuden ja mä olen erittäinkin onnellinen että voin tarjota omalle lapselleni parempaa! Elin myös hyvin riitaisassa ymäristössä ja siitäkin oon onnellinen että mun lasten vanhemmilla on toimiva, tasapainoinen parisuhde!

 

Mä uskoisin, että pohjimmiltaan sopivan/lapsia jo nyt haluavan kumppanin puute on kuitenkin huomattavasti suurempi sekä yleisempi syy lastenteon lykkääntymiseen kuin matkustelu tai uran luonti.

Mä ainakin olen matkustellut, bilettänyt, opiskellut pitkälle ja luonut uraa lähinnä siksi, että olisi jotain tekemistä ja voisin nauttia elämästä ilmankin lapsia, kun en ole niitä päässyt vielä tekemään. Kaikesta muusta olisin voinut tinkiä, mut en siitä, että mun lapsilla on oikeus saada kunnon isä joka tulee osallistumaan täysipainoisesti heidän elämäänsä ihan sen ensimetreiltä lähtien. Oikeus syntyä molempien vanhempien toivomana ja odottamana perheeseen, jossa aikuiset rakastavat toisiaan, koska se on lasten koti, ei ne seinät. Jos tämä ei toteudu, niin minusta olisi väärin ja itsekästä hankkia lapsia, vaikka niin kovasti äidiksi haluaisinkin. Tietty en kiellä, etteikö lapsille olisi plussaa sekin, että perheen taloudellinen tilanne on suht vakaa, opiskelut opiskeltu ja aikaa lapsille, tauko työelämästä erittäin tervetullut ja taloudellisestikin mahdollinen, äidillä ei vipata enää menojalka hirveästi ja elämänkokemusta sekä kaikenlaista näkemystä on päässyt kertymään myös lapsille jaettavaksi.

 

Mä olen elänyt köyhän lapsuuden ja mä olen erittäinkin onnellinen että voin tarjota omalle lapselleni parempaa! Elin myös hyvin riitaisassa ympäristössä, koin vanhempien eron ja elin yh-äidin kanssa. Siitäkin oon onnellinen että mun lapsen vanhemmilla on toimiva, tasapainoinen parisuhde!

 

Ymmärrän ap:tä. En arvosta ihmisiä, jotka kuvittelevat että kaiken täytyy olla jo tehtynä ja valmiina, jotta sen lapsen voi tänne maailmaan synnyttää. Että sen jälkeen elämä on mennyttä. Siltä se usein tuntuu, että ihmiset näin ajattelevat. "Käy kouluja nyt, tienaa nyt, matkustele nyt, koska lasten jälkeen mikään ei ole enää niin helppoa." Lapset kuuluvat elämään mielestäni ja mikään ei ole mahdotonta lasten kanssa jos vain tahtoa on. Ei siinä mielestäni hirveästi lapsia ja perhettä arvosteta, jos lastentekoa lykätään ja lykätään sen vuoksi, että kaiken täytyy olla valmiina ennen sitä. Mitä sitten, jos ei ole ferraria ja 300neliön taloa ja joka mantere koluttuna? Ne voi hankkia myöhemminkin jos siltä tuntuu. Lapsia ei välttämättä voikkaan.

Terv. 27vee kahden lapsen äiti, kahden ammatin omaava, korkeakouluopinnot mielessä. Ja hyvin menee. Työelämässä yleneminen on vain elämässäni plussaa, jos lapsia ei olisi, ei minulla kuitenkaan olisi mitään

Eikö ihmiset saa olla erilaisia? Kyllä homo ja lesboja saa olla, saa olla mitä rotua tahansa, saa tuoda esiin omaa minäänsä sellaisena kuin on jne jne. Näihin hypetetään.

Mutta sitten kun puhutaan lapsista niin on vain yksi tapa edetä.

Me ihmiset ollaan erilaisia ja halutaan eri asioita? Miksi ei saisi? Jos ei tahdo roikottaa interrail matkalla lasta Mandukassa niin onko se jotenkin väärin? (uskon muuten että lapsi ei siitä nauti) Tai jos luonne on sellainen että haluaa varmistella elämää? että sossun luukulle heittäytyminen on elämässä pahinta mitä voisi tapahtua... Tai että jos haluaakin elää niin että hoitaa "ruuhkavuodet" ennen lasta alta pois jotta voi keskittyä lapseen?

Ei kyse ole siitä aina että tarttee saada mainetta ja mammonaa - vaan pohjalla voi elää ihminen joka on luonteeltaan varmistelija.

Ja mitä helvetin väliä sillä on jos haluaa elää itselleen? Äärettömän paljon fiksumpaa on se tehdä ennen mukuloita. Sitten kun se aika tulee voi kääntää uuden lehden elämässä ja alkaa elää toista elämänvaihetta jätten vanhan taakse.

Sä teet kaikkea yhtäaikaa ja se sopii sulle. SÄ et ole kaikki maailman ihmiset.