Mitä neuvoja sait äidiltäsi kuukautisten suhteen? Miten kerroit asiasta äidillesi?

Muistan että sanoin nolona että nyt ne menkat varmaan sitten alkoivat. Asia oli kauhean hävettävä, äiti ei ollut antanut minkäänlaista valistusta muuta kuin negatiivisessa mielessä. Että se on inhottava asia jota on vaan kestettävä. Äiti lykkäsi käteeni siteen vaivihkaa, sanoi että niitä on vessan alakaapissa ja siinä se oli.
Ei mitään puhetta siteitten vaihdoista, hygieniasta, alapesuista.
Olisin halunnut niin kysyä äidiltä niistä, mutta en kehdannut! Meillä ei ollut vessassa mitään bide-suihkuja. Vasta parin kuukauden kuluttua hokasin, että vien vessan alakaappiin tyhjän tiskiainepullon ja laitan sinne lavuaarista vettä, sillä saan tehtyä alapesut kun vaihdan siteitä. Siihen asti vaan yritin pyyhkiä märillä papereilla.
Suihkussakaan ei voinut käydä pesemässä kun vaihtoi siteitä, suihku oli saunan yhteydessä
kellarikerroksessa, siellä ei ollut wc-pönttöä ja siellä oli ihan jäätävän kylmää jos ei saunaa oltu lämmitetty.

 

En saanut mitään neuvoja, en ole ikinä puhunut äitini kanssa kuukautisista. Että näin.

 

Äiti arvasi että menkat on alkaneet, kun näki veritahran lakanoissa. Kysyi sitten itse, että ei kai MENSKUT oo alkaneet.
En saanut mitään neuvoja, sanoi vain mistä siteitä löytyy. Tamponeihin äiti suhtautui jotenkin kielteisesti, kun joskus alkuun heitin vaivihkaa paketin ostoskärryihin. Ei se koskaan selkeästi sanonut mitään, mutisi vain että "ei noita osteta..." mutta osti ja maksoi ne kuitenkin. Siteiden kohdalla ei ikinä kuulunut samaa mutinaa.

 

En saanut mitään neuvoja, en ole ikinä puhunut äitini kanssa kuukautisista. Että näin.

Peesi.

 

Minullekaan ei oltu kerrottu mitään kuukautisista. Olin ihan ymmilläni, kun ne alkoivat.. Aamuyöllä ja runsaina, sänky ja lakanat ehti vuotaa verisiksi ennen kuin nousin ihmettelemään asiaa. Olin sukulaisen luona silloin kylässä, joka onneksi vähän sitten kertoi asiasta. Kotona siitä ei puhuttu sen enempää kuin että äiti osti siteitä.

Huh. Olenpa iloinen, että jo alle kouluikäiset tyttäreni tietävät, että äidillä on kuukautiset ja sen, mitä se tarkoittaa. Eivät ole paniikissa, kun itse sen joskus kohtaavat. Tietävät asian olevan luonnollinen ja löytävät heti kaapista kuukautissuojia, tietävät miten niitä käytetään jne.

 

en mitään.näytti missä on siteitä. siinä se

 

Ei neuvonut etukäteen mitään, ja kun kerroin menkkojen alkamisesta niin ei sanonut mitään. Isosisko nauroi päin naamaa, mutta heitti mulle kuitenkin Tampax-paketin ovenraosta.
Että näin.

 

En saanut mitään neuvoja, en ole ikinä puhunut äitini kanssa kuukautisista. Että näin.

No juu, sulla on ollut kyllä noi asiat vielä huonommin Tuli vaan mieleen kun omalla tytöllä alkoi kuukautiset pari viikkoa sitten. Olihan siitä juteltu jo aikoja sitten. Hän sitten tuli ilmoittamaan että äiti, mulla alkoi nyt kuukautiset. Kysyin että sattuuko mahaan, ei sattunut.
Neuvoin miten tehdä pesut ja ostettiin hänelle päivä-ja yösiteitä. Tuli vaan vähän haikea olo omasta nuoruudesta, kun valittiin niitä siteitä yhdessä Vaan kai meidänkin äidit olivat saaneet todella ahdasmielisen kasvatuksen tolta osin, ettei kai sitä paljon muuta voi vaatiakaan.

 

Itse salasin kaksi vuotta asiaa.. En vaan pystynyt kertomaan asiasta äidilleni ja oli oikeasti ahdistavaa salata likaantuneet alushousut (heitin roskiin) ja kehitellä vessapaperista siteitä. En tiedä miksi äidilleni en pystynyt puhumaan, ehkä se johtui siitä että olin kuullut hänen puhuvan muiden kuukautisista kaikille (siskojen, serkkujen, tätien) että en halunnut joutua itse siihen tilanteeseen että puhutaan avoimesti minun menkoistani.

Kun äitini lopulta sai tietää menkoista niin osti yhden paketin siteitä, sen jälkeen ostin itse omani ja edelleen sama nolouden tunne jatkui kun piilottelin niitä käytettyjä siteitä.. huoh.

 

mun äiti kysy multa kerran autossa, että onko teille koulussa puhuttu NIISTÄ. Äiti oli sillon tosi vaivautunut ja tuli itellekin tosi vaikee olo. Kerroin sitten, että on puhuttu ja äiti oli sen jälkeen hiljaa.. Sit kun menkat alko niin lakanat meni likaseks ja äiti huomas siitä. tuli vaan sit kysyyn, että onko alkanut ja halasi ja kertoi mistä siteet löytyvät. Olishan sen voinut paremminkin hoitaa, mutta siihen aikaan se oli varmaan vähän hävettävämpi asia kun äidillä menkat alko, joten ei kai se ihme ole, ettei osannut asiaan suhtautua...

 

kerroin äidilleni kaupan sidehyllyllä, oli tosi vaikeeta ja ei mulle ollut puhuttu menkoista mitään ennen. sain sitten siteet ja ohjeet, et pitää käydä pesulla usein.

 

Onpas täällä kurjia kokemuksia kuukautisten alkamisesta. Kun mulla alkoi 13 vuotiaana, kerroin äidille, että nyt ne kuukautiset taisi alkaa. Äiti näytti mistä voin ottaa siteitä ja neuvoi vaihtamaan siteen tarpeeksi usein ja pitämään hyvää huolta puhtaudesta.
Itse kyllä inhosin sitä kun kuukautiset alkoi ja se oli minusta niin noloa. Mutta äiti jutteli asiasta luonnollisesti minulle ja opin itsekin pitämään sitä ihan ok asiana.

 

En mitään ja järkytyin kun 10v alkoi verta vuotaa housuihin. Pesin salaa housuja, ja tottakai uudetkin pikkarit tuli vereen. Sit kerroin kauhistuneena, ja lähti pyörällä ostamaan siteitä. Omalle tytölle olen ajoissa alkanut kertomaan-Käyty jo siteetkin yhdessä ostamassa ja katseltu erilaisia sidemalleja; ja neuvonut kuinka side laitetaan paikoilleen

 

Onneksi mun menkat eivät alkaneet ennen viidettä luokkaa. En olisi tiennyt koko menkoista mitään, ellei koulussa olisi ympäristö-opin tunnilla ja seksivalistustunnilla kerrottu niistä. Olisin varmasti säikähtänyt veren tuloa, jos ne olisivat alkaneet aikaisemmin. Siihen asti elin uskossa, että äiti käyttää vain huvikseen jotain "aikuisten vaippoja", kuten hän oli minulle joskus lapsena kertonut.

Jos joskus saan omia lapsia (ja tyttöjä), aion kertoa heille hyvissä ajoin kuukautisista ja puhua niistä niiden oikeilla nimillä, ettei heille tule mitään yllätyksiä.

 

En mäkään koskaan saanut kerrottua äidille menkoista, jotka alkoivat 11-vuotiaana. Siinähän sitten myös piiloteltiin verisiä pikkareita ja kamalat paperitötteröt milloin milläkin viritelmällä suojana. Joskus pöllin äitin siteitä, mutten kehdannut ottaa kovin usein, ettei huomaisi ja saatoin pitää samaa sidettä parikin päivää :x ei oikeasti ollut mitään hajua vaihtoväleistä tai alapesuista :/

Tuota tais jatkua useamman vuoden, ennenkuin minulla oli itsellä sen verran rahaa, että pystyin jotain siteitä erittäin nolostellen ostamaan

Jotenkin en ymmärrä äitiäni, ettei hän tajunnut ostaa siteitä enempää (niitä oli aina vaan muutamia jäljellä) vaikka meidän perheessä olisi ollut kolme siteiden tarvitsijaa... Et olisi edes ostanut, vaikkei niistä puhunutkaan.

Ja tiedän, että tais pariinkin otteeseen löytää kasan verisiä pikkareita. Pesi ne puhtaiksi, muttei siltikään puhunut niistä mitään...

 

Kuulin ekan kerran kuukautisista 20 vuotta vanhemman siskon tykönä. Siitä kului vuosi kun menkat alkoivat Itse omalla rahalla ostin siteen (äidille oli syntymäni jälkeen tehty kohdun poisto). Kerroin kyllä äidille asiasta, mutta äiti vaan totesi et nyt tiedät mihin käytät pullonpalautus rahani. (ja mulla ei ollut viikkorahoja lainkaan, vaan ne pullonpalautusrahat toimitti sitä virkaa.) Mulla alkoi menkat 11-vuotiaana, ja sitten 13 vuotiaana sain tietää (googlen avulla) että sitä alapäätä kuuluisi pestäkin säännöllisesti.

Moon päättänyt sen että mun muksut (oli sitten tyttö tai poika) tulee tietämään mitkä on kukautiset, ja sitten kun ne alkaa, se lapsi saa viimeistään siinä vaiheessa (ellei aikasemmin) ohjeet mitä pitää tehdä.

 

No juu, sulla on ollut kyllä noi asiat vielä huonommin Tuli vaan mieleen kun omalla tytöllä alkoi kuukautiset pari viikkoa sitten. Olihan siitä juteltu jo aikoja sitten. Hän sitten tuli ilmoittamaan että äiti, mulla alkoi nyt kuukautiset. Kysyin että sattuuko mahaan, ei sattunut.
Neuvoin miten tehdä pesut ja ostettiin hänelle päivä-ja yösiteitä. Tuli vaan vähän haikea olo omasta nuoruudesta, kun valittiin niitä siteitä yhdessä Vaan kai meidänkin äidit olivat saaneet todella ahdasmielisen kasvatuksen tolta osin, ettei kai sitä paljon muuta voi vaatiakaan.

Hienosti toimittu! Mä jos saan tytön, niin aion myös kertoa näistäkin asioista. Omalla äidilläni ei ole ollut mikään hyvä äitisuhde (oma äiti jättänyt ja kasvattiäiti syrjinyt), joten kai se on vaikuttanut myös meidän suhteeseen.

 

En saanut mitään neuvoja, en ole ikinä puhunut äitini kanssa kuukautisista. Että näin.

näinpä.

 

En kertonu äidille, vaan huomasi itse farkuissani veritahran. Vaivautuneesti sitten sanoi huomanneensa ja ja että vessan kaapista voi otta siteitä. Itse en olis kertonu mitään, koska tiesin toki missä niitä siteitä on ja jäin todella vaivautunut olo koko "keskustelusta", koska en siinä iässä halunnu kertoa äitille asioistani.

 

Mun äiti meuhaks aina suuteen ääneen kuukautisestaan ja niihin liittyvistä suurista vaivosta, ja leuhotti siteineen ympäri kämppää. Ja niin teki mun isosiskokin, kun se aika hänelle koitti.
Niinpä,kun minulla alkoi, olin hyvin pettynyt ruumiiseeni, koitin kylmillä suihkuilla muunmuassa saada sen loppumaan. Tungin vain vessapaperia housuihin pati eka kuukautta. Olin päätänyt olla kosaan koskematta niihin ällöttäviin siteisiin.
Aikanan jouduin äidilleni keromaan, kun pyysin ostamaan tampooneita. Sitten hänen piti asia kailottaa ystävättärelleen. silloin olisin mieluusti tukkinut hänen suunsa säkillisellä TERVEYSSITEITÄ. Vieläkin inhoan sitä sanaa.

 

Ohhoh. Onpas monella huonoja kokemuksia, olen jotenkin ajatellut, että tällaiset ovat aiempien sukupolvien juttuja. Äitini kertoi minulle kuukautisista etukäteen, koska hänen oma äitinsä ei ollut niin tehnyt ja hän oli päättänyt toimia sivistyneemmin.

 

En ollut ennen alkamista jutellut äitini kanssa. Ekat kuukautiset tuli uuden vuoden aattona 650km päässä äidistäni, sukulaisten luona olin, onneksi mukana oli pari vuotta vanhempi serkku, joka auttoi ja jolta sain siteitä

 

Äitini kertoi kuukautisista kun olin kymmenen vanha. Asia käytiin läpi melko tarkastikin. Kun ne sitten 13-vuotiaana alkoivat, hän osti siteet ja neuvoi pesuasiat jne. Muistan kyllä että ensimmäisten kuukautisten aikaan kerran tuli veskin oven taakse ja kuiskasi: " jos näyttää siltä ettei siteessä ole kovin verta, niin ei tarvitse joka vessa käynnillä vaihtaa" Olinkin sitten 15-vuotias kun aloin seurustella ja sittenpä äiti taas jatkoi valistustaa: "Jos joskus tarvitsee niin voin varata sinulle ajan gynekologille, jos tarvitset e-pillereitä". Toki meillä ehkäisyasioita käytiin muutoinkin läpi. Ehken tähän äitini avoimuuteen on yksi selitys hänen työnsä: lähihoitaja.

 

Mä olen kasvanu lekuriperheessä joten meillä ei koskaan salailtu mitään tms. Tiedettiin kuukautisista ja toki oli koulussakin ollu jo opetus asioista. Äiteelle sanoin että alkoi ja se neuvoi missä on siteitä jne. Aina jatkossa kyseli tarviiko kaupasta tuoda lisää yms. Ei sen lapsuudessa semmosia puhuttu mut äiti ei onneksi meille jatkanu samaa linjaa. Kyl mää puhusin kanssa jos mulla tytär olisi.

 

Oli meillä ollut puhetta kuukautisista ennen kuin ne edes alkoivatkaan, siis se yleinen jutustelu hetki äidin ja tyttären kanssa - you know . Ja sitten kun ne alkoivat, niin...no, ne alkoivat. Mä olin paniikissa ja häpesin asiaa ihan pirukseltaan (mulla alkoi kaveripiiriin nähden aika aikaisin, olin himpun vajaa 12- vuotias), mutta äitipä se osas sitten vetää pointsit kotiin; rauhoitteli, tutustutti erilaisiin sidemalleihin ( no joo, siihen aikaan ei kauheen kaksisia valikoimia ollut) ja kehoitti pitämään itsestäni huolta eli panostamaan puhtauteen, alapesut aa ja oo varsinkin kuukautisten aikana , ja hommas mulle kuukautiskalenterin, minne opettelin laittamaan kuukautisiani ylös ja laskemaan kiertojen välejä ja ennakoimaan seuraavia, ynm. En mä tiedä - ihan hurjan luonnollinen juttu ja tapahtuma. Ei meillä mitään pirskeitä sen kunniaksi järjestetty mutta ei sitä nyt hautajaisiakaan vietetty tai kauhisteltu tai suljettu silmiä kovalta faktalta...että pikku tytöstä onkin tulossa fyysisesti nainen .