niinnäin
Ekalla kerralla pyysin puudutetta, mut en sitä saanu, kun olin jo sen 10cm auki, tokalla kerralla kerettiin nippanappa sairaalaan, eli en silloinkaan saanu puudutusta.
Hyvin meni ilman puudutuksiakin ja onneksi molemmat synnytykset olivat nopeita, en tiedä miten ois käyny jos oisvat olleet pidempiä, ehkä sitten oisin ehtiny saada ne puudutukset.
Hyvin meni ilman puudutuksiakin ja onneksi molemmat synnytykset olivat nopeita, en tiedä miten ois käyny jos oisvat olleet pidempiä, ehkä sitten oisin ehtiny saada ne puudutukset.
Kyllä kai, jos olisin ns. nopeahko synnyttäjä.
Ensimmäinen synnytys kesti melkein 29 tuntia ( supistukseni kuulemma ovat voimakkaita, mutta kestoltaan "liian" lyhyitä, joten avaudun hitaasti), toinen synnytys onnekseni vain puolet tuosta. Pyysin epiduraalin noin puolessa välissä hommeleita kummassakin synnytyksessä.
Ensimmäinen synnytys kesti melkein 29 tuntia ( supistukseni kuulemma ovat voimakkaita, mutta kestoltaan "liian" lyhyitä, joten avaudun hitaasti), toinen synnytys onnekseni vain puolet tuosta. Pyysin epiduraalin noin puolessa välissä hommeleita kummassakin synnytyksessä.
"ässä"
En oikein ymmärrä sitä miksi se kipu olisi pakko kestää jos kerran on puudutus mahdollinen. Ihan yhtälailla tunnen olevani äiti,vaikka epiduraalin otin. Ei kai se tuska paremmaksi äidiksi tee,niinkuin ei täysimetyskään eikä mitkään muutkaan marttyyriäidin tunnusmerkit..
[QUOTE="ässä";23728137]En oikein ymmärrä sitä miksi se kipu olisi pakko kestää jos kerran on puudutus mahdollinen. Ihan yhtälailla tunnen olevani äiti,vaikka epiduraalin otin. Ei kai se tuska paremmaksi äidiksi tee,niinkuin ei täysimetyskään eikä mitkään muutkaan marttyyriäidin tunnusmerkit..[/QUOTE]
Tekee se. Unohdit muuten mainita linnoittautumisen kotiin hellan ja nyrkin väliin siihen asti, kunnes lapset ovat täysi-ikäisiä
!
Tekee se. Unohdit muuten mainita linnoittautumisen kotiin hellan ja nyrkin väliin siihen asti, kunnes lapset ovat täysi-ikäisiä
!
jaa a
[QUOTE="ässä";23728137]En oikein ymmärrä sitä miksi se kipu olisi pakko kestää jos kerran on puudutus mahdollinen. Ihan yhtälailla tunnen olevani äiti,vaikka epiduraalin otin. Ei kai se tuska paremmaksi äidiksi tee,niinkuin ei täysimetyskään eikä mitkään muutkaan marttyyriäidin tunnusmerkit..[/QUOTE]
Kai minä sitten olen semmoinen, silloin ei ollut, kuin ilokaasua. Senkin jätin väliin.
Kai minä sitten olen semmoinen, silloin ei ollut, kuin ilokaasua. Senkin jätin väliin.
"vieras"
Mä sanoin ensin että haluan synnyttää luomuna, mutta lopulta pyysin epiduraalin kun en enää jaksanut. jossain vaiheessa sain sitä vähän lisääkin. Synnytys oli käynnistetty ja lopussa piti auttaa vain vähän imukupilla; en olisi varmaan jaksanut ponnistaa vauvaa maailmaan jos en olisi saanut puudutusta, kun synnytys oli pitkä ja vaikea, enkä ollut ennen sitä nukkunut juurikaan muutamaan päivään. Halusin myös olla kylvyssä synntyksessä, mutta lopulta en jaksanut olla sielläkään paljon pidempään kuin mitä ehdottivat "minimiajaksi" joka siellä kannattaa olla, että vesi vaikuttaa kipuihin jne. Kyllä suunnitelmia voi muuttaa siinä tilanteessa, mutta välttämättä ihan kaikkia pyyntöjä ei voi toteuttaa.
"Jenis"
[QUOTE="ässä";23728137]En oikein ymmärrä sitä miksi se kipu olisi pakko kestää jos kerran on puudutus mahdollinen. Ihan yhtälailla tunnen olevani äiti,vaikka epiduraalin otin. Ei kai se tuska paremmaksi äidiksi tee,niinkuin ei täysimetyskään eikä mitkään muutkaan marttyyriäidin tunnusmerkit..[/QUOTE]
Onko käynyt mielessä, että toiset äidit voivat kokea kivun eri tavalla kuin sinä? Mun mielestä se oli ihan siedettävää, ns. eteenpäin vievää kipua, eikä musta tuntunut etten ois sen kans pärjännyt. En silti ole "marttyyriäiti" enkä arvostele muiden ratkaisuja. Kuten sinä teet.
Onko käynyt mielessä, että toiset äidit voivat kokea kivun eri tavalla kuin sinä? Mun mielestä se oli ihan siedettävää, ns. eteenpäin vievää kipua, eikä musta tuntunut etten ois sen kans pärjännyt. En silti ole "marttyyriäiti" enkä arvostele muiden ratkaisuja. Kuten sinä teet.
Musta tuntuu että pikemminkin kätilöt ja lääkäri oli hitaitaOho eli nopsaa meni
[QUOTE="Jenis";23728220]Onko käynyt mielessä, että toiset äidit voivat kokea kivun eri tavalla kuin sinä? Mun mielestä se oli ihan siedettävää, ns. eteenpäin vievää kipua, eikä musta tuntunut etten ois sen kans pärjännyt. En silti ole "marttyyriäiti" enkä arvostele muiden ratkaisuja. Kuten sinä teet.[/QUOTE]
näin.
Ja kyllä mä ainakin voin sanoa olevani tietyllä tapaa ylpeä siitä, että pärjäsin ilman puudutuksia. Kyse ei ole siitä, että kokisin itseni paremmaksi kuin muut vaan siitä, että ylitin itseni. Pystyin johonkin mihin koskaan en olisi voinut kuvitella pystyväni.
näin.
Ja kyllä mä ainakin voin sanoa olevani tietyllä tapaa ylpeä siitä, että pärjäsin ilman puudutuksia. Kyse ei ole siitä, että kokisin itseni paremmaksi kuin muut vaan siitä, että ylitin itseni. Pystyin johonkin mihin koskaan en olisi voinut kuvitella pystyväni.
tyhfgyhjgj
Itse olen synnyttänyt kaksi lääkittynä ja yhden luomuna. Oli onneksi nopea tuo luomu, kyllä se vaan teki kipeetä. Mutta hengissä ollaan Tuosta ehtimisestä; vikasta olin 7 cm auki kun pyysin epiduraalia ja olisin sen vielä saanut, ellen olisi auennut parissa minuutissa loppuun. Sitä ei siis ehditty antaa kun ponnistutti jo niin pirusti.
Tuosta ehtimisestä; vikasta olin 7 cm auki kun pyysin epiduraalia ja olisin sen vielä saanut, ellen olisi auennut parissa minuutissa loppuun. Sitä ei siis ehditty antaa kun ponnistutti jo niin pirusti.
nananaananannanan
minulla neljä synnytystä, ei yhtään puudutusta vaikka kaikki mömmöt olin vannonut ottavani. Olen kipuherkkä ja kammosin synnytyskipua etukäteen.Kummasti minun kroppani vaan osasi homman hoitaa ja kivun kyllä kesti, ihan ilman marttyyrimeininkiä. Kaksi synnytyksitä on käynnistetty ja keinotekoisesti aikaansaadut poltot olivan luomuja kivuliaampia, niissä mietittiin loppuvaiheessa spinaali-tai parakervikaali(?) puudutusta mutta sitten ehditty antaa. Minun synnytykseni eteni tietyn pisteen jälkeen niin nopeasti, ettei epiduraali olisi enää hyödyttänyt. Ei kannata kovasti suunnitella etukäteen, vaan uskoa siihen että oma keho ja kokeneet kätilöt osaavat hoitaa homman. Kaikki synnytykset ovat niin yksilöllisiä ettei niitä vaan voi vertailla. Vaikka kuinka miettisi etukäteen niin mitään ei kuitenkaan tiedä ennen kun synnytys tosiaan on käynnissä.
KS
Kaksi synnytystä olen kokenut, molemmat luomuja. En kummassakaan kokenut tarvetta ottaa mitään lääkkeitä, helppoja synnytyksiä olivat mielestäni. En tosiaankaan mitään sankariäitiä leikkinyt, vaan se kipu tuntui luonnolliselta, erilaiselta kuin "normaali" kipu. Vaikea selittää.
"Baba"
2 "luomua" takana, joo ja ei ehditty puudutella, tokassa pyysin vaan siis ei ehditty, ekassa en osaanut olla ajoissa kai, no vauvat tietty ihan pirteitä ja valveilla, ei mömmöissä, äiti vaan väsy, mut niinhän se pitääkin olla---
"vesimeloni"
En ole koskaan haluunut tai suostunut ottamaan epiduraalia. Ajatus selkään pistämisestä on ihan kauhistuttava. Ekassa synnytyksessä sain paracervikaali-puudutuksen, joka vei kivut pariksi tunniksi ihan täysin. Sitten käytin/sain ilokaasua, aqva-rakkuloita ja olin kylvyssä, nekin kaikki helpottivat oloa. Synnytys kesti 8,5 tuntia, josta 16 minuuttia ponnistamista.
Toisella kerralla olisin myös halunnut sen paracervikaalin. Mutta siinä vaiheessa, kun kivut etenivät niin koviksi, että olisin puudutusta tarvinnut, olikin jo liian myöhäistä ja alettiin ponnistaa. Sen synnytyksen vedin läpi ilokaasulla, kylvyllä ja niillä aqva-rakkuloilla. Tosin nuo rakkulat ei toka synnytyksessä auttaneet yhtään.
Tämä toinen synnytys kesti 12,5 tuntia, josta ponnistamista 7 minuuttia. Ekat 11,5 tuntia oli pitkää ja tylsää kituuttamista, kun kohdunsuu ei auennut, sitten puhkaistiin kalvot ja loppu menikin vauhdilla ja kivut oli siinä vaiheessa tosi kauheat. Mutta tosiaan puudutusta en sitten ehtinyt enää saamaan.
Toisella kerralla olisin myös halunnut sen paracervikaalin. Mutta siinä vaiheessa, kun kivut etenivät niin koviksi, että olisin puudutusta tarvinnut, olikin jo liian myöhäistä ja alettiin ponnistaa. Sen synnytyksen vedin läpi ilokaasulla, kylvyllä ja niillä aqva-rakkuloilla. Tosin nuo rakkulat ei toka synnytyksessä auttaneet yhtään.
Tämä toinen synnytys kesti 12,5 tuntia, josta ponnistamista 7 minuuttia. Ekat 11,5 tuntia oli pitkää ja tylsää kituuttamista, kun kohdunsuu ei auennut, sitten puhkaistiin kalvot ja loppu menikin vauhdilla ja kivut oli siinä vaiheessa tosi kauheat. Mutta tosiaan puudutusta en sitten ehtinyt enää saamaan.
mulla oli sama juttu. Sen kivun kesti koska tiesi, että se kipu loppuu heti ku saa homman päätökseen. Tuo luonnollisuus oli hyvä pointti.
Mut siis näinhän ei oo kaikkien kohdalla, kaikki ei tunne sitä kipua samoin. Ja sama ihminen voi joutua jossain synnytyksessä ottaa puudutuksen vaikka edellinen oiskin mennyt helposti.
luomuna synnyttänyt
Peesi. Paljon tehokkaampi kivunileivitys on RENTOTUMINEN. Itse opettelin rentoutumista äitiysjoogan avulla ennen synnytystä
Synnytyksessä supistusten aikana hengittelin syvään ja uloshengityksellä pidin matalaa aa-ääntää, samalla rentoutin koko kehon. Näin supistukset eivät juuri sattunu Heti kun unohdin hengityksen olivat kivut aivan järkyttävät (tapahtui onneksi vain muutaman kerran)Ponnistusvaihe oli myös lähes kivuton, mutta silti pitkä (1,5 h) ja uuvuttava...
Rankaa se synnytys on, muttei välttämättä kamalan kivuliasta!
Puudutteitta mennyt
Kolme synnytystä ilman puudutuksia meni lopulta suht helposti. Ei tulisi mieleenkään olla hammaslääkärissä ilman puudutusta! Se kipu ja tilanne on täysin erilainen, hammaslääkärissä ei voi tehdä mitään sen hyväksi, se kipu ei ole luonnollista.
5xipana
Olen synnyttänyt neljästi ilman puudutteita. Tosin tuplia tehessä itkin puudutetta, mut ei keretty laittaa.. Ekaa tein 3h, seuraavaa 35min. kaksosia 5h ja viimestä 40min. Pitempiä aikoja en edes jaksais ilman puudutetta...
Kaikki on käynnistetty ja synnytysaika on laskettu käynnistyksestä ekojen kunnon supistusten alkamisesta.. Sattuuhan se, muttei onneksi kestänyt kauaa
Kaikki on käynnistetty ja synnytysaika on laskettu käynnistyksestä ekojen kunnon supistusten alkamisesta.. Sattuuhan se, muttei onneksi kestänyt kauaa
just joo
"kyllä ennenkin pärjättiin ilman sähköä" tyyppejä. Kipeää sillonki on käyny ja moni olis silloinkin varmasti helpotus ottaneet jos olis ollut. Turha alkaa jeesusteleen "ennen vanhaa juttuja". Joo ja olen synnyttänyt puudutteella ja ilman, ennemmin otan puudutteen jos vain saan. Jokainen tekee kuten parhaaksi näkee, ottaa tai ei ota . Ei ole mun asia jeesustella
"vieras"
Esikoisen synnytys kesti 14 tuntia, kestin ilman puudutteita 12 tuntia, mutta viimeiseen osuuteen tarvitsin epiduraalin ja onneksi sainkin sen Synnytys oli kokonaisuudessaan mukava. kyllähän se kipeää teki ja etenkin loppuvaihe, mutta se epiduraali kyllä helpotti kummasti oloa.
kuopuksen synnytys kesti 3 tuntia, ja puudutteen olisin halunnut jo kotiovella, enkä sairaalassa muuta osannutkaan kuin anella spinaalia. Sain spinaalin sitten viimeiselle puolelle tunnille, onneksi edes silloin.
Jos jälkeenpäin ajattelen, olisin ehkä jotenkin esikoisen synnytyksen sietänyt ilman puudutuksia, mutta jos en olisi kuopuksen kohdalla sitä saanut, niin aika äärirajoilla olisin ollut kipukokemukseni kanssa. olkoonkin lyhyempi synnytys, mutta sen rajumpi. En tiedä voiko mennä taju oikeasti, mutta siltä minusta alkoi tuntua ja olisin voinut vaikka ampua itseni jos mulle sellainen vaihtoehto olisi annettu niille tuskille. Niin älyttömältä kun se kuulostaakin, mä toivoin kuolevani siinä synnytyksen aikana, kun näytti ettei mitään kivunlievitystä saa.
Synnytys oli kokonaisuudessaan mukava. kyllähän se kipeää teki ja etenkin loppuvaihe, mutta se epiduraali kyllä helpotti kummasti oloa. kuopuksen synnytys kesti 3 tuntia, ja puudutteen olisin halunnut jo kotiovella, enkä sairaalassa muuta osannutkaan kuin anella spinaalia. Sain spinaalin sitten viimeiselle puolelle tunnille, onneksi edes silloin.
Jos jälkeenpäin ajattelen, olisin ehkä jotenkin esikoisen synnytyksen sietänyt ilman puudutuksia, mutta jos en olisi kuopuksen kohdalla sitä saanut, niin aika äärirajoilla olisin ollut kipukokemukseni kanssa. olkoonkin lyhyempi synnytys, mutta sen rajumpi. En tiedä voiko mennä taju oikeasti, mutta siltä minusta alkoi tuntua ja olisin voinut vaikka ampua itseni jos mulle sellainen vaihtoehto olisi annettu niille tuskille. Niin älyttömältä kun se kuulostaakin, mä toivoin kuolevani siinä synnytyksen aikana, kun näytti ettei mitään kivunlievitystä saa.
"HEI"
Helposti synnyttää ilman puudutuksia tai kipulääkkeitä! Mulle ei epiduraalia keritty kokeilee edes ja paikallispuudutteet ei mulla tehoa jostain kumman syystä, ei ole koskaan tehonnut.
Ja olen TODELLA kipuherkkä, mutta siinä se vaan meni kun ei ollut vaihtoehtoja. Nopea ja erittäin kivulias synnytys oli
Ja olen TODELLA kipuherkkä, mutta siinä se vaan meni kun ei ollut vaihtoehtoja. Nopea ja erittäin kivulias synnytys oli
"tuittu"
Menee se, pyydä vyöhyketerapiaa äläkä mitään lääkkeellisiä lievityksiä.
Minulla painoi selän pisteitä 3-4 kätilöä sekä mies ja alkavat kivut häipyivät ja myös pysyivät poissa loppuun saakka. Tämä tälläinen muutaman sekunnin kivunlievitys siis. Ponnistuksessa tiesin ja tunsin(toisin kuin esikoisen synnytyksen spinaalipuudutuksen takia) koko ajan ,mitä tein ja mitä tapahtuu. Kesti 5minuuttia, tosin sydänäänet häipyivät ja kätilö säikähti siihen imukuppilääkärin kutsumaan, joka vetäisi tytön ulos.
Minulla painoi selän pisteitä 3-4 kätilöä sekä mies ja alkavat kivut häipyivät ja myös pysyivät poissa loppuun saakka. Tämä tälläinen muutaman sekunnin kivunlievitys siis. Ponnistuksessa tiesin ja tunsin(toisin kuin esikoisen synnytyksen spinaalipuudutuksen takia) koko ajan ,mitä tein ja mitä tapahtuu. Kesti 5minuuttia, tosin sydänäänet häipyivät ja kätilö säikähti siihen imukuppilääkärin kutsumaan, joka vetäisi tytön ulos.
"vieras"
Ei hammastoimenpiteitten kipua voi verrata synnytyskipuun.
Mäkin pelkään ja inhoan hammaslääkäriä, hampaisiin liittyvä kipu on hermokipua joka on satuttavaa, ihan erityyppistä kuin synnytyskipu.
Synnytyskipu ei ole luonteeltaan satuttavaa. Se on ikäänkuin " luovaa", eteenpäin vievää kipua. Se ei johdu sairaudesta, eikä mistään viasta.
Elimistö reagoi kivulla synnytyksessä varmaankin siksi, että lapsi syntyisi nopeasti. Luonto on suunnitellut sen niin.
Mäkin pelkään ja inhoan hammaslääkäriä, hampaisiin liittyvä kipu on hermokipua joka on satuttavaa, ihan erityyppistä kuin synnytyskipu.
Synnytyskipu ei ole luonteeltaan satuttavaa. Se on ikäänkuin " luovaa", eteenpäin vievää kipua. Se ei johdu sairaudesta, eikä mistään viasta.
Elimistö reagoi kivulla synnytyksessä varmaankin siksi, että lapsi syntyisi nopeasti. Luonto on suunnitellut sen niin.