Lapsi jää parkumaan hoitoon jätettäessä, edelleen...

[Kohta epätoivoinen]

Nyt kaipaisi vertaistukea ja kovasti. Lapsi aloitti hoidon (10pv/kk) noin 2 kk sitten. Alussa itki ehkä kaksi ensimmäistä päivää, sen jälkeen meni yli 1,5kk todella loistavasti. Ei itkuja aamulla hoitoon jäädessä, vaan iloisesti lähti aina leikkimään ja antoi ensin reippaasti halit ja pusut.

Nyt sitten onkin yhtäkkiä menty takapakkia ihan hirveesti. Syynä voi olla se, että oltiin kotona 2 viikkoa putkeen sairastaessa ja sitten sekin, että hoitopäiviä on niin vähän kuussa. Mutta nyt tosiaan jää itkemään hysteerisenä ja joskus itkut alkaa jo kotona, kun aletaan pukemaan ja puhutaan hoitoon lähdöstä. Ihan hirveetä! Ja kun isä vie, niin itkut loppuu usein heti kun ovi menee kiinni, mutta kun minä vien, itkut voi jatkua aamupäivän. Edes alussa ei ollut tällaisia itkuja!!!!!!!!

Hoitopaikka on kiva, perhepäivähoitaja, mukava, kotoisa hoitoympäristä ja rauhalliset, kivat leikkikaverit. Tämä on äidille jotain aivan hirveetä. En tiedä mitä pitäs tehdä, kun töissäkään ei tule mistään mitään, kun mietin vain pikku-ukkoani.

Ikää pojalla on nyt 1v 10kk, hoidon siis aloitti 1v 8kk. Ollaan puitu raha-asiatkin miljoonaan kertaan, mutta enää ei ole vara jäädä kotiin, kun olin jo niin pitkään säästöillä kotona. Nyt onneksi voidaan pitää poikaa aika paljon kuussa kotona, mutta sekin vissiin on vain rasite, kun ei tahdo tottua hoitoon. Tai siis tottui jo alkuun, mutta nyt on ihan kamala kausi menossa meitä kaikkia ajatellen.

Apua...

 

[en nyt vastaa, mut]

Mun mielestä yhteiskunnan pitäisi tukea lasten kotihoitoa kouluikään saakka. Tai miesten pitäisi saada tuplapalkkaa, jos vaimo hoitaa lapsia kotona.

 

["hmm"]

Jos itkut ei mene ohi parissa viikossa niin kyllä ajattelisin että onkohan a.hoitopaikassa jotain kivaa. meidän kaupungissa paljastui että eräs aikuisista kivan oloinen hoitaja rouva olikin väkivaltainen lapsille ja sai syytteen. lapseni itki todella tähän ryhmään mentäessä ja ihmettelin miksi ei sopeudu menemiseen. jos lapsi ei tykkää niin jostain se kertoo. b. lapsella voi olla jotain ryhmässä olon vaikeutta. tavallista väsymystä, hahmotuksen vaikeutta johon tarvitsee enemmän aikuista kuin ryhmässä tarjolla, mitä vain. läheinen aikuinen ja mukavat lapset, turvallisuuden tunne auttaa lasta päivähoitoon menossa. Väitän että aina kun tälläinen tapaus on niin jotain vikaa on ryhmässä. Jos lapsi itsee hysteerisesti niin se on viesti jostain kyllä. Aikuiset eivät ehkä ole tarpeeksi läheisiä ja hyvin ja oikeudenmukaisesti ohjaavia.

 

["hmm"]

jotain kivaa, siis tarkoitin JOTAIN VIKAA

 

[alkper]

Hoitaja on ollut alalla jo 20vuotta ja esimiehen mukaan erittäin pidetty. Saman perheen lapset ovat tulleet hoitajalle peräjälkeen, kun edellinen on niin tykännyt paikasta. Nytkin sisaruksista toinen lähtee eskariin, niin toinen haluaa jäädä hoitopaikkaan, ei halua missään nimessä päiväkotiin. On kuitenkin jo 4v tyttö, joten osaisi varmasti kertoa, jos ei tykkäisi tästä hoitopaikasta. Ja muut lapset ovat sen verran isompia, että kyllä ne kertoisi kotona, jos jokin olisi vialla. Olin itse lapsen kanssa tutustumassa paikkaan ainakin 5-6 krt ja kyllä kaikesta näki, että lapset tykkää olla.

 

[zxc]

Jospa lapsestasi tuntuu, ettei kuulu joukkoon, kun käy siellä niin harvoin?

Meillä lapsen perhepäivähoitaja oli pitkään alalla ollut, mutta selkeästi hänellä oli suosikkilapset. Siis inhimillistä tietysti, että tykkäsi lapsesta, jota oli hoitanut vauvasta asti ja hänen ympärillään oli toiset lapset vaihtuneet useampaan kertaan.

"Hassua" tässä oli se, että hoitaja näytti ja kertoi tämän kaiken aina ääneen sekä lapsille että heidän vanhemmilleen. Yksityiskohtina mm. "Maijan" unikaverit pestiin hoidossa, kun muitten lähetettiin kotiin pesulle, "Maija" oli aina porukan kiltein (siis kertoi päivän lopuksi lasten ja aikuisten kuullen kuka ollut kiltti ja kuka ei, oma lapseni itki iltaisin, että onhan hänkin kiltti). Hoitajan pitää olla tasapuolinen, vaikka sisimmissään pitäisikin jostain lapsesta enemmän kuin toisesta. Ja kun teidän lapsenne on vähemmän aikaa hoidossa, niin ehkä tuo kiintymyssuhde hoitajan ja kenties myös muitten lasten puolelta, ei pääse syntymään.

En nyt tarkoita, että teidän pitäisi viedä lastanne yhtään enempää hoitoon. Hienoa, että voit hoitaa häntä kotona noin paljon. Pitäisikö sinun keskustella asiasta hoitajan kanssa ja neuvotella, miten lapsi tuntisi olonsa enemmän tervetulleeksi hoitoon.

 

[alkper]

Kiitos vastauksistanne. Zxc: Olen miettinyt itsekin, että kerkeääkö hoitaja ja poikamme rakentaa minkäänlaista suhdetta, kun on niin vähän hoidossa. Mutta tuntuisi todella tylyltä laittaa poika enemmän hoitoon vain sen takia, että katsotaan parantuuko hoidossa olo. Kun tuntuu, että tuon ikäiselle ei voi olla muuta kuin eduksi, että saa olla kotona niin paljon kuin haluaa.

Hoitajalla on yksi lapsi ollut nyt 3v ja sisarukset 1v. Joten en usko, että on suosikkilapsia. Ainakin tuntui ottavan huomioon kaikki hyvin, kun olin siellä tutustumassa. Ja hoitopäivät menee kuulemma tosi hyvin aamuitkuista huolimatta. Syö reippaasti ja paljon (mitä kotona harvemmin tapahtuu), nukkuu pitkät ja hyvät päiväunet, päiväunille meno on helppoa jne. Ja kun käyvät esim. kerhoista, hakee kuulemma turvaa hoitajasta. Joten tuntuu, että hoitopaikka on hyvä, mutta eroaminen meistä vanhemmista on yhtä tuskaa joka kerta.

Saa nähä...

 

["vieras"]

Meillä on tuollaista vielä 5-vuotiaankin kanssa. Hoitopaikka on hyvä ja tykkää olla siellä mutta ero äidistä ottaa edelleen koville. Itkuisuutta on silloin, jos en ole ehtinyt viettää lapsen kanssa aikaa paljon. En väitä, että teillä olisi näin, mutta se voi olla yksi vaihtoehto, jos kerran hoitopaikka on mieluinen. Eli meillä ainakin tilannetta parantaa se, jos vietän paljon laatuaikaa lapsen kanssa.

 

[zxc]

En tiedä vieläkö ap on linjoilla, mutta tulipa mieleeni sekin, että meillä lapsi jää aina itkemään, jos minä vien lapsen hoitoon. Isä viekin tavallisesti, mutta jos poikkeustapauksessa minä vien, niin eroaminen on tosi tuskaa.

Onko teillä mahdollista kokeilla sitä, että toinen vanhemmista viekin? Jospa eroaminen isästä/äidistä olisi helpompaa.

 

["vieras"]

Pieni lapsi, vähän hoitopäiviä, siinähän se ilmiselvä syy on. Kyllä se siitä kuhan aika kuluu.
Lohduttaudu sillä, että ei se lapsi siellä koko päivää itke.

 

[alkper]

Linjoilla ollaan. Ollaan huomattu kaikki (isä, äiti ja pph) että itkut pahempia ja pidempiä kun äiti vie hoitoon. Onneksi isä vie enemmän, mutta aamuvuorojen takia on myös äidin vietävä. Ja se on tuskaa se... Onhan tuo isäkin aika pahoillaan, kun pitää jättää itkevä lapsi hoitoon, kun on niin rakas tuo pienokainen meille. Ja kotona oltaisiin hoidettu pidempään, jos suinkin rahat siihen riittäisivät.

 

["ehkä apua"]

Linjoilla ollaan. Ollaan huomattu kaikki (isä, äiti ja pph) että itkut pahempia ja pidempiä kun äiti vie hoitoon. Onneksi isä vie enemmän, mutta aamuvuorojen takia on myös äidin vietävä. Ja se on tuskaa se... Onhan tuo isäkin aika pahoillaan, kun pitää jättää itkevä lapsi hoitoon, kun on niin rakas tuo pienokainen meille. Ja kotona oltaisiin hoidettu pidempään, jos suinkin rahat siihen riittäisivät.

Pöiväkodeissa ikävään on auttanut kun antaa lapselle mukaan äidin kuvan tai vaatteen jossa äidin tuoksu. Kun sitten vielä lapselle sanoo että kun ikävä niin voi ottaa vaatteen tai kuvan ja jutella hoitajan kanssa ikävästä ja myös äidistä ja miettiä mitä se äiti siellätöissä tekee ja että äidilläkin lasta ikävä jne.

 

["mamman"]

Lapset voivat itkeä ihan pelkkää ikävää hoidon eri vaiheissa. Olen huomannut, että hankaliin aamuihin ei ole mitään logiikkaa.

Se ei ole ainakaan kenenkään edun mukaista jos aletaan vainoharhaisina miettimään, että mitähän pahaa se hoitaja nyt on tehnyt.

 

[Anatolia]

Vasta 2 kk hoidossa, vasta 1 v 10 kk ikäinen lapsi, vain 10 hoitopäivää ja vastikään parin viikon poissaolojakso. Onhan siinä niitä potentiaalisia syitä.

Toinen vaihtoehto on se, jota tyttöni LTO aikoinaan ennusti käyvän kun tytön hoitoura alkoi täysin itkuitta: kun lapsi tajuaa, ettei hoidossa käyminen olekaan joku hetken spesiaalijuttu, kun uutuudenviehätys on mennyt ohi, niin voi tulla takapakkia ja itkuisia aamuja. Se on osa sopeutumista. Meillä se tuli pojalle, muttei tytölle.

 

[EJK]

Ainakin kiintymyssuhde näyttää aktivoituneen. Ihan normaalilta reagoinnilta kuulostaa parin viikon tauon jälkeen hoitoon palaaminen.