Vanhempien "oikeus" lapsiin erotilanteessa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kysympä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kysympä

Vieras
Täällä käytiin eräässä ketjussa keskustelua mm isän oikeudesta lapseen ja siitä että on jotenkin epäreilua jos äiti ei antaisi pienen lapsen (alle 1v) mennä isälleen viikonlopuksi. Isälle joka ei ole juurikaan lapsensa kanssa aikaa viettänyt.

Miksi ihmiset ajattelee, että miehellä joka ei ole yhdessä ollessa paskan vertaa ollut kiinnostunut lapsesta, pitäs olla eron tullen "yhtäläinen oikeus" lapseensa siinä missä äidillä joka on ollut ehkä jopa "pakotettu" olemaan lapsen kanssa liki 24/7? Onhan se nyt sekä lapselle että äidille rankka paikka että sit siinä muutenkin muuttuneessa tilanteessa heidät revitään väkisin erilleen kun mies yht´äkkiä hoksaa että haluaakin olla lapsen kanssa jopa 50-50.
 
Mäkin luin sitä ketjua, mutta selviskö se vasta lopussa, että isä ei ollut kauheasti lapsen kanssa ollut tekemisissä? Ei sitä siinä alussa ainakaan lukenut ja mun mielestä se on julmaa siinä tapauksessa, että isä osallistuu yhtälailla (miten se mun mielestä pitäis normaalissa perheessä mennä).
 
[QUOTE="aapee";23357559]Oli huidellut "isä" vapaallaan omissa menoissaan. Samoin kuin viikonloppuisin, vaikka vaimo oli pyytänyt viettämään aikaa perheen kanssa.[/QUOTE]

Jaa... Olikohan sitten edes sama keskustelu...
 
tässä keskustelussa oli vasta lopussa ap kertonut että isä ei ole viettänyt heidän kanssaan aikaa. mutta mun mielestä esim. yks vkloppu kuukaudessa ei oo paljoa vaikka isä ei ois ollu aikasemmin kauheen kiinnostunu perhe-elämästä. jos äiti viettää lapsen kanssa kaiken muun ja isä saa yhden vklopun niin ei se ole erilleen repimistä.
 
Lapsella on tosiaan oikeus molempiin vanhempiinsa. Kumpikaan vanhemmisata ei ole milloinkaan täydellinen. On erittäin hyödyllistä, että lapsi tapaa säännöllisesti myös etävanhempaansa. Aiti ja isä ovat lapselle aivan yhtä tärkeitä. Sukupuolen perusteella ei voida laittaa järjestystä sille kumpi on tärkeämpi.
 
[QUOTE="joo";23357720]tässä keskustelussa oli vasta lopussa ap kertonut että isä ei ole viettänyt heidän kanssaan aikaa. mutta mun mielestä esim. yks vkloppu kuukaudessa ei oo paljoa vaikka isä ei ois ollu aikasemmin kauheen kiinnostunu perhe-elämästä. jos äiti viettää lapsen kanssa kaiken muun ja isä saa yhden vklopun niin ei se ole erilleen repimistä.[/QUOTE]

Siinä ketjussa paistoi läpi, että isä ei viihtynyt kotona koska ei viihtynyt lapsen äidin kanssa. Vaikka joku olisikin "huono" aviomies, kyseessä voi silti olla aivan hyvä isä lapselle.
 
Siinä ketjussa paistoi läpi, että isä ei viihtynyt kotona koska ei viihtynyt lapsen äidin kanssa. Vaikka joku olisikin "huono" aviomies, kyseessä voi silti olla aivan hyvä isä lapselle.

Niin miten muka paistoi moinen läpi? En kyllä huomannut. =0 Lasta oli ymmärtääkseni yritetty pidempään ja innolla yhdessä odotettu. Miksi mies olisi yht´äkkiä kyllästynyt vaimon seuraan kun lapsi syntyi?

Mutta ei tässä ketjussa ollut tarkoitus pohtia sitä ketjua vaan yleisesti miksi nousee hirveä äkinä isien oikeudesta lapseen erotilanteessa jos isää ei ole aikaisemminkaan lapsi pahemmin kiinnostanut.
 
Huom! Sen ketjun ap puhui tämän hetkisestä tilanteesta eli kun lapsi on vasta pieni vauva. Minusta pitäisi nyt erottaa se, puhutaanko vauvoista vai vanhemmista lapsista. Se ap ei aikonut estää miestä tapaamasta vauvaa, mutta ymmärrettävästi ei halua antaa vauvaa koko viikonlopuksi miehelle tässä vaiheessa.
Muistaakseni kertoi että vauva on ollut erossa äidistä vain pari tuntia kerrallaan, ei sellaista vauvaa voi repiä irti äidistä yhtäkkiä koko viikonlopuksi.
 
[QUOTE="joo";23357817]väitinkö jotain muuta? sitä ainakin yritin sanoa että ei ole paljoa vaadittu että lapsi saisi tavata isäänsä säännöllisesti vaikka edes yhden vklopun.[/QUOTE]

Mutta miksi? Jos ei ole aiemminkaan halunnut viettää viikonloppuja perheen kanssa edes lapsen oikeuksien takia? Miksi päivätapaamiset ei olisi riittäviä varsinkin kun lapsi on ihan vauva vasta?
 
[QUOTE="aapee";23357805]Niin miten muka paistoi moinen läpi? En kyllä huomannut. =0 Lasta oli ymmärtääkseni yritetty pidempään ja innolla yhdessä odotettu. Miksi mies olisi yht´äkkiä kyllästynyt vaimon seuraan kun lapsi syntyi?

Mutta ei tässä ketjussa ollut tarkoitus pohtia sitä ketjua vaan yleisesti miksi nousee hirveä äkinä isien oikeudesta lapseen erotilanteessa jos isää ei ole aikaisemminkaan lapsi pahemmin kiinnostanut.[/QUOTE]

mutta lapsi on kuitenkin oppinut tuntemaan isänsä kun vanhemmat ovat yhdessä. vaikka olisi kuinka pieni niin hän tarvitsee molempia vanhempia. juuri jostain taisin lukea että kun alle vuoden ikäiseltä katoaa joku todella läheinen ihminen esim äiti tai isä niin se vaikuttaa lapseen ja hän saattaa jopa masentua, ja se sitten taas vaikuttaa lapseen isompana. en ajattele pätkääkään miltä mihestä tuntuu vaan sitä miltä lapsesta tuntuu jos isä yhtäkkiä katoaa elämästä vaikka ei olisikaan hoitanu 24/7.
 
Ei se ole oikeasti LAPSEN oikeus, sillä ei isää voida pakottaa lasta tapaamaan, jos isä ei halua. Lapsi taas pakotetaan, vaikka lapsi ei haluaisi. Kyse on siis puhtaasti vanhemmat oikeudesta tavata lasta.
 
[QUOTE="aapee";23357847]Mutta miksi? Jos ei ole aiemminkaan halunnut viettää viikonloppuja perheen kanssa edes lapsen oikeuksien takia? Miksi päivätapaamiset ei olisi riittäviä varsinkin kun lapsi on ihan vauva vasta?[/QUOTE]

Tottakai ne riittää. Mutta en näin siinä mitään pahaa että lapsi olis säännöllisesti isällään yötä.
 
[QUOTE="joo";23357856]mutta lapsi on kuitenkin oppinut tuntemaan isänsä kun vanhemmat ovat yhdessä. vaikka olisi kuinka pieni niin hän tarvitsee molempia vanhempia. juuri jostain taisin lukea että kun alle vuoden ikäiseltä katoaa joku todella läheinen ihminen esim äiti tai isä niin se vaikuttaa lapseen ja hän saattaa jopa masentua, ja se sitten taas vaikuttaa lapseen isompana. en ajattele pätkääkään miltä mihestä tuntuu vaan sitä miltä lapsesta tuntuu jos isä yhtäkkiä katoaa elämästä vaikka ei olisikaan hoitanu 24/7.[/QUOTE]

Tietenkään ei ole hyvä jos isä katoaa lapsen elämästä. Mutta jos viittaat siihen toiseen ketjuun, niin siellä ap ei ole viemässä vauvaltaan isää, vaan sanoi että isä saa tavata vauvaa hänen puolestaan vaika joka päivä, mutta niin pientä vauvaa ei halua antaa koko viikonlopuksi pois.

Ihan yleisesti tuntuu olevan kovin mustavalkoista ajattelua: jos äiti ei halua antaa vasta 7 kk vauvaansa viikonlopuksi reissuun, se mukamas tarkoittaa että isä ei saisi tavata lastaan lainkaan. Eikä se, että vauvaa ei noin pienenä anneta yökylään mihinkään, myöskään tarkoita etteikö isä ja lapsi pääsisi sitten vähän myöhemmin viettämään kahdestaan viikonloppuja, kun lapsi on hiukan vanhempi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja lait pyllystä;23357870:
Ei se ole oikeasti LAPSEN oikeus, sillä ei isää voida pakottaa lasta tapaamaan, jos isä ei halua. Lapsi taas pakotetaan, vaikka lapsi ei haluaisi. Kyse on siis puhtaasti vanhemmat oikeudesta tavata lasta.

Näin se valitettavasti monesti tuntuu olevan. Mutta kaippa ne monet lapset vaan ei ymmärrä omaa parastaan. ;)
 
Se on sekä lapsen että vanhemman oikeus saada elää yhdessä. Viranomaisilla ei ole kuitenkin keinoja pakottaa vanhempia (äitejä tai isejä) olemaan lastensa kanssa sen takia että se on katsottu olevan haitallista lapselle. Mitä tiheämmin/enemmän on tapaamisia sitä paremmin myös tapaamiset sujuu. Samoin huoltajuus vaikuttaa paljon.
 
Ihan yleisesti tuntuu olevan kovin mustavalkoista ajattelua: jos äiti ei halua antaa vasta 7 kk vauvaansa viikonlopuksi reissuun, se mukamas tarkoittaa että isä ei saisi tavata lastaan lainkaan. Eikä se, että vauvaa ei noin pienenä anneta yökylään mihinkään, myöskään tarkoita etteikö isä ja lapsi pääsisi sitten vähän myöhemmin viettämään kahdestaan viikonloppuja, kun lapsi on hiukan vanhempi.
Yökylään ?!! Jos vauva on 7 kuukautta asunut isänsä kanssa niin sitten yhtäkkiä tämä muuttuu vieraaksi ihmiseksi jonka luona kyläillään? Miten vauva reagoi sitten siihen että joutuu olemaan erossa isästään (jonka kanssa hän on elänyt koko elämänsä) kaksi viikkoa putkessa?
 
Lapsella on tosiaan oikeus molempiin vanhempiinsa. Kumpikaan vanhemmisata ei ole milloinkaan täydellinen. On erittäin hyödyllistä, että lapsi tapaa säännöllisesti myös etävanhempaansa. Aiti ja isä ovat lapselle aivan yhtä tärkeitä. Sukupuolen perusteella ei voida laittaa järjestystä sille kumpi on tärkeämpi.

Kun on kyse vauvasta niin tottahelvetissä voidaan "suosia" äitiä, kyse on biologiasta ja normaalista kehityksestä, ei siitä, että naiset olisivat arvokkaampia tai tärkeämpiä yhteiskunnan jäseniä.

Säännölliset tapaamiset ovat tottakai tärkeitä, kukaan ei sitä ole kiistänyt. Nyt puhuttiin kahden yön erosta ensisijaiseen hoitajaan. Säännöllisiä tapaamisia voi olla ilman viikonloppuyökyliä. Yökyläilyjen aika tulee myöhemmin.
 
Yökylään ?!! Jos vauva on 7 kuukautta asunut isänsä kanssa niin sitten yhtäkkiä tämä muuttuu vieraaksi ihmiseksi jonka luona kyläillään? Miten vauva reagoi sitten siihen että joutuu olemaan erossa isästään (jonka kanssa hän on elänyt koko elämänsä) kaksi viikkoa putkessa?

Ei isä ole vieras ihminen, mutta siitä ei ollutkaan kyse. Oli ihan kuin tuttu tahansa, vauvaa ei pitäisi erottaa (varsinkaan säännöllisesti) noin pitkiksi ajoiksi ensisijaisesta hoitajastaan. Nyt ei kukaan ole väittänyt, että isä olisi huono vanhempi tai etteikö hänen olisi hyvä tavata lastaan. Kahden viikon ero isästä on mielestäni liian iso, isän tulisi tavata lasta vähintään 2-3 krt VIIKOSSA. Mutta EI yökyläilyjä noin pienelle. Vasta sitten, kun imetyksen kannalta olisi luontevaa lapselle olla yötä poissa äidin luota, eli vasta yli 1-vuotiaana.
 

Similar threads

Yhteistyössä