M
"mimmu"
Vieras
Ap, miksi et voi sietää ajatusta että lapsesi olisi vaikkapa vaan tunnin tai kaksi mummolassaan, miehesi kanssa? Sekö ahdistaa että lapsi jää kahden ihmisen kanssa jota et siedä?
T
tarkemmin
Vieras
Sun vauva on SUN ikioma vauva. Se tarvii vain äitinsä lähelleen. Sun ei tarvi antaa vauvaasi kenenkään hoitoon (ellet halua) !!!!!
Alkuperäinen kirjoittaja liekkö;23164172:
No, ei se olisi oikein. Ja jos vauva ei vierasta ja näkee mummua kuitenkin viikottain niin juu, kyllä tietysti vois nyt ajatella että ap voisi joustaa ja antaa miehen kyläillä lapsen kanssa muutaman tunnin.
Mutta, kun välit eivät ole hyvät ja äidillä on tunne ettei miehen perhe voi edes sietää häntä, niin minä ainakin ymmärrän oikein hyvin ettei silloin tee mieli luottaa omaa lastaan heidän hoitoonsa, se ei tunnu vaan hyvältä ajatukselta, ollenkaan.
Lisäänpä nyt vielä senkin että mun mielestä lapsen iällä on tässä(kin) asiassa merkitystä. Muutaman vuoden ikäinen kun osaisi jo itse haluta kylään mummolaan ja se olisikin todella ikävää jos äiti sellaisen estäisi. Mutta 6kk ikäinen vauva ei paljoa perusta kyläilyistä.
Mutta kuten tuolla jo kirjoitinkin, pyytäisin varmaankin itse heitä kylään omaan kotiini.
Viimeksi muokattu:
P
Painostettu
Vieras
Kyllä, valitettavasti antaa. Hän on "pahoillaan" mutta ei uskalla vastustaa siskoaan tai äitiään (missään asiassa).
Ja nimenomaan: sitten kun lapsi on vanhempi ja me molemmat kestämme olla erossa toisistamme, päästän hänet mielelläni mieheni mukaan mummolaan ja nautin itse kotona omasta ajasta. Pointtini on se, että näin pientä en voi enkä halua antaa hoitoon -vaikka anoppi HALUAA.
Me siis olemme olleet tiivisti miehen perheen kanssa tekemisissä jo ennen vauvan syntymää, vaikka se melkoista piinaa minulle onkin. En ikinä antaisi oman perheeni kohdella miestäni yhtä huonosti vaan puolustaisin miestäni, mutta valitettavasti homma ei näköjään toimi toisin päin.
N
"niin"
Vieras
Jatkan vielä kysymystä niin että jos sinun miehesi ei tulisi toimeen vanhempiesi kanssa niin kokisitko oikeaksi jos miehesi kieltäisi sinut menemästä vanhemmillesi ilman että hän on vahtimassa. Siis osittain sama kysymys, mutta jos miehesi vaan ei tuntisi hyväksi sitä että lapsenne menisi vanhemmillesi niin silloin sinun ajatuksillasi ei olisi väliä.
N
noinko
Vieras
I
itsekäs olet!
Vieras
No voi perse. Kitistään siitä kun joku haluaa olla avuksi! Minäkin toivon, että sulle tulee oikeen raskaita aikoja vauvasi kanssa, olet väsynyt ja puolikuollut, eikä anoppisi haluakkaan ottaa kersaa hoitoon!
Todella kökkö tilanne... :hug:
Mutta juu, en itsekään tuon ikäistä noin ilman omaa tarvetta tai halua antaisi hoitoon. Joten ei kai siinä sitten auta kuin kestää noita appivanhempien vierailuja kunnes napanuora alkaa antaa perää. Todella harmillista käytöstä kyllä mieheltä, jo se että hän alkaisi vähän pitää puoliasi voisi korjata tilannetta jo kummasti.
N
"niin"
Vieras
P
Painostettu
Vieras
[QUOTE="mimmu";23164242]Ap, miksi et voi sietää ajatusta että lapsesi olisi vaikkapa vaan tunnin tai kaksi mummolassaan, miehesi kanssa? Sekö ahdistaa että lapsi jää kahden ihmisen kanssa jota et siedä?[/QUOTE]
Kyllä, voin myöntää että se ahdistaa. Unohdetaanpa hetkeksi että kyse on nimenomaan anopista ja laajennetaan ajatusta: haluaisitko itse antaa pienen vauvasi hoitoon ihmiselle, josta et pidä? Et varmaankaan. Lisäksi olen hiukan hädissäni vauvan hyvinvoinnista, jos olen erossa vauvasta parikin tuntia, minä kun siis vasta harjoittelen sitä erossa oloa. Ja nyt on käynyt kahdesti niin, että vauva ei osaa nukahtaa kummankaan isoäidin kanssa vaan on itkenyt/känissyt niin kauan kunnes on päässyt minun syliini, onneksi ei kuitenkaan kauaa kummallakaan kerralla. Tästäkin saan varmaan kuraa niskaan, mutta tuntuu pahalta ajatus, että minä rentoutuisin tai yrittäisin rentoutua yksin kotona samalla kun 6 kk vauva itkee äitiä mummolassa.
Ja sanon nyt vielä kerran: anoppi on saanut hoivailla vauvaa viikottain ja saa jatkossakin hoivailla, mutta minä olen mukana vielä jonkin aikaa. Työstän koko ajan tätä ongelmaa että pääsisin sen henkisen kynnyksen yli.
Kyllä, voin myöntää että se ahdistaa. Unohdetaanpa hetkeksi että kyse on nimenomaan anopista ja laajennetaan ajatusta: haluaisitko itse antaa pienen vauvasi hoitoon ihmiselle, josta et pidä? Et varmaankaan. Lisäksi olen hiukan hädissäni vauvan hyvinvoinnista, jos olen erossa vauvasta parikin tuntia, minä kun siis vasta harjoittelen sitä erossa oloa. Ja nyt on käynyt kahdesti niin, että vauva ei osaa nukahtaa kummankaan isoäidin kanssa vaan on itkenyt/känissyt niin kauan kunnes on päässyt minun syliini, onneksi ei kuitenkaan kauaa kummallakaan kerralla. Tästäkin saan varmaan kuraa niskaan, mutta tuntuu pahalta ajatus, että minä rentoutuisin tai yrittäisin rentoutua yksin kotona samalla kun 6 kk vauva itkee äitiä mummolassa.
Ja sanon nyt vielä kerran: anoppi on saanut hoivailla vauvaa viikottain ja saa jatkossakin hoivailla, mutta minä olen mukana vielä jonkin aikaa. Työstän koko ajan tätä ongelmaa että pääsisin sen henkisen kynnyksen yli.
N
näin meillä..
Vieras
en minäkään antanut puoli vuotiasta (tai edes vuoden ikäistä) kenellekkään hoitoon.. en edes muutamaksi tunniksi. Oli sitten kyse kenestä vaan.. Anoppi painosti jo kun lapsi oli 2kk ikäinen, että mun olisi pitänyt lopettaa imettäminen, ETTÄ VAUVA PÄÄSEE HOITOON!! :O Tämä on aivan totta!
Vasta n. 1½ vuoden iässä alkoi käymään anopilla kerran viikossa yhden päivän. ja nyt kun lapsi on 3 ja itse olen töihin mennyt ja lapsi päivähoitoon, niin sekään ei meinaa mennä anopin tajuntaan etten sitä lasta enää niin usein (kerran viikossa!!) anna enää hoitoon.
Tsemppiä sulle, tiedän miltä susta tuntuu!!! Ja meillä ainakin mies kannusti mua silloin ja oli myös samaa mieltä siinä, ettei alle vuoden ikäistä vielä anneta kenellekkään...
Näin meillä.
P
Painostettu
Vieras
Ihanaa että joku tajuaa pointtini: en halua antaa noin pientä hoitoon huvin vuoksi, jollei mitään oikeaa tarvetta ole. Itse asiassa ihmetyttää miten tästä asiasta nousi tällainen älämölö: 6 kk vauvan äiti haluaa hoitaa lapsensa itse, eikä antaa hoitoon muuten vaan -eikö olekin kauheaa
Minua painostetaan antamaan pieni vauva hoitoon huvin vuoksi, enkä pidä siitä. That's all folks
S
se jonka kyssäriin vatasit
Vieras
Tosiasia on se että sukulaiset on aikalailla eri asia kuin kuka tahansa. Valitettavasti. Toki miehesi vanhemmat ovat sinulle tavallaan "kuin kuka tahansa", mutta ei lapsellesi koska he jakavat sen saman veren.
Fiksua että käyt asiaa läpi, se on hyvä. Lapsi kuitenkin näkee nämä isovanhempansa ihan eri vinkkelistä ja se katsanta kanta saattaa olla huomattavasti positiivisempi kuin sinun kokemukset. Ota toki aikaa, mutta kyllä miehesikin saisi hieman skarpata. Ei teidän tarvitse anopin pillin mukaan kokoajan tanssia vaan kompromissiahan tuonkin suhteen on oltava.
P
Painostettu
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja näin meillä..;23164537:
Kiitos, on tosiaan mukavaa että tässä ketjussa jotkut ymmärtävät minunkin näkökantani. Minäkin olen ajatellut että noin vuoden iästä eteenpäin lapsi voisi vierailla mummolassa "omatoimisemmin", aluksi tietysti harjoitellaan niin, että jätämme lapsen hetkeksi sinne ja tulemme sitten hakemaan ja siitä sitten vähitellen pidennetään aikoja.
V
"vieras"
Vieras
Mäkään en antaisi noin pientä hoidettavaksi muille enkä antanutkaan. Tuossa puolen vuoden iässähän vauvat on lähestulkoon vielä täysimetettyjäkin, että millä ihmeellä se anoppi sen sitten ruokkisi.. Lusikallisella jotain sosetta, jonka vauva saattaa vielä punkea pois suustaan? Se lapsi ehtii kyllä myöhemminkin hoitoon, pidä vaan oma pääsi asiassa.
M
"minä"
Vieras
AP, kirjoitit kyllä aika paljon muustakin kuin vaan siitä että et halua antaa lata noin pienenä hoitoon. Hirmu paljon muustakin...Ja hyvin vahvasti.
N
näin meillä..
Vieras
meillä myös silloin 1½vuoden iässä meni, eli annoin vähäksi aikaa anopille.. tosin anoppi oli jo lapsellemme tuttu, kun näkivät kumminkin aika usein.
Kannattaa ihmeessä sitten "hyödyntää" hoitoapu, jos on vaan luotettava ja hyvä hoitaja. Itselleni tulivat ne vapaapäivät todella tarpeeseen!! Sain levättyä ja sitä omaa aikaa myös.
E
Eep
Vieras
Jos mä oisin sä, en antaisi lasta hoitoon. Mä en yhtään tajua näitä "mummolla on oikeus olla mummo" -argumentteja. Mun anopilla ei ainakaan ole minkäänsorttista oikeutta lapsenlapsiinsa - toki on sukua, ja pidämme yhteyttä koska sen hyväksi näemme. Mutta jos en sitä näkisi hyväksi, en anopin oikeuksia surisi. En yhtään ymmärrä, miten lapsella ja mummolla olisi NOIN PIENENÄ joku OMA suhde, ilman että se, miten mummo kohtelee lapsen äitiä, vaikuttaisi.
Ja MIKSI ihmeessä vauvan pitäisi olla erossa äidistä ja mennä isänsä kanssa mummolaan, jossa isä ei ole sen vauvan kanssa? Jos äiti ei kaipaa vapaa-aikaa, ei vauvaa mihinkään viedä! Se ennättää vielä! Lapsi viedään hoitoon, kun hoitajaa tarvitaan, ei sitä hoitajan vuoksi minnekään viedä.
Mä oon 110 % samaa mieltä ap:n kanssa. Hiiteen moinen anoppi. Nauti sun vauvasta ja vauva-ajasta kuten susta parhaalta tuntuu! Miehesi tunteet sun tarvii ottaa huomioon, mutta musta on ihan älyttömästi huomioonotettu jo, jos lähes joka viikonloppu käytte miehen vanhemmilla. Mua ei sais miehen vanhemmille noin usein, mun oma perhe-elämä on niin ihanaa, etten jaksa ikävää anoppia (ja onneks meillä ollaan miehen kans tästä samaa mieltä.)
Ja MIKSI ihmeessä vauvan pitäisi olla erossa äidistä ja mennä isänsä kanssa mummolaan, jossa isä ei ole sen vauvan kanssa? Jos äiti ei kaipaa vapaa-aikaa, ei vauvaa mihinkään viedä! Se ennättää vielä! Lapsi viedään hoitoon, kun hoitajaa tarvitaan, ei sitä hoitajan vuoksi minnekään viedä.
Mä oon 110 % samaa mieltä ap:n kanssa. Hiiteen moinen anoppi. Nauti sun vauvasta ja vauva-ajasta kuten susta parhaalta tuntuu! Miehesi tunteet sun tarvii ottaa huomioon, mutta musta on ihan älyttömästi huomioonotettu jo, jos lähes joka viikonloppu käytte miehen vanhemmilla. Mua ei sais miehen vanhemmille noin usein, mun oma perhe-elämä on niin ihanaa, etten jaksa ikävää anoppia (ja onneks meillä ollaan miehen kans tästä samaa mieltä.)
V
vauvan ja äidin symbioosi
Vieras
Vauva ja äiti ovat symbioosissa läheisessä yhteydessä toisiinsa. Tätä älköön kukaan rikkoko. Vauvan ei kuulu olla äidistä erossa ja sillä selvä! Isän merkitys korostuu sitten kun vauva on hieman isompi.
N
"niin"
Vieras
Entäs jo miehesi kieltäisi sinut tapaamasta omia vanhempiasi vauvasi kanssa kaksin?
M
"mei"
Vieras
Hihhulihei...toiset isät vaan haluaa olla mukana tässä pyhässä yhteydessä. Ja minä sen ainakin suon hänelle. En häntä pois työnnä. Mutta jokainen tekee niin kuin tykkään, edestään sen helposti löytää kun se mies ei sitten yhtäkkiä "osaakaan olla" lapsen kanssa.Alkuperäinen kirjoittaja vauvan ja äidin symbioosi;23164745:
P
Painostettu
Vieras
[QUOTE="minä";23164604]AP, kirjoitit kyllä aika paljon muustakin kuin vaan siitä että et halua antaa lata noin pienenä hoitoon. Hirmu paljon muustakin...Ja hyvin vahvasti.[/QUOTE]
No joo, totta. Mutta aloitusviesti käsitteli pääasiassa itse asiaa eli sitä etten halua antaa vauvaa vielä hoitoon ja että painostus tuntuu ahdistavalta. Kirjoitin anopista, koska hänen taholtaan se painostus tulee, mutta en siis olisi valmis antamaan vauvaa esimerkiksi puoleksi päiväksi omille vanhemmillenikaan.
No joo, totta. Mutta aloitusviesti käsitteli pääasiassa itse asiaa eli sitä etten halua antaa vauvaa vielä hoitoon ja että painostus tuntuu ahdistavalta. Kirjoitin anopista, koska hänen taholtaan se painostus tulee, mutta en siis olisi valmis antamaan vauvaa esimerkiksi puoleksi päiväksi omille vanhemmillenikaan.
M
Meillä näin..
Vieras
Painostettu: toi oli hyvä pointti, kun vielä ilmaisit sen, ettet antaisi edes omille vanhemmille.. sama juttu oli täällä.
E
että
Vieras
Noh itse en antanut noin pienenä kumpaakaan lasta hoitoon kuin hetkeksi jos täyty käydä lääkärissä yms ja silloinkin oma mies tai äitini hoiti. Vauvat on toki myös erilaisia mutta yleensä kiintyvät eniten äitiinsä ja omani kokivat tosi herkästi eroahdistusta pienin nyt 10 kk vielä enemmän. Kyllä varmasti lapsesi vielä ehtii mummullensa kun on vähän isompi. Varsinkin kun näkevät säännöllisesti peräti kerran viikossa mikä on ihan hyvä määrä kun ajattelet että omalle perheellekin jää aikaa.
Ja mielestäni anopilla ja siskolla olisi kasvun paikka koska vaikkeivät sinusta välitä niin hyvät tavat kunniaan. Jos he eivät välitä tunteistasi eivätkä sinusta voi olla todella vaikea luottaa sellaisiin ihmisiin ja kunnioittaisivat sinun miehesi valintaa jakaa oma elämänsä ja yhteinen perhe sinun kanssasi. Miehelläsikin toivoisin olevan edes sen verran sisua sanoa siskolleen ja äidilleen että sinua kohtaan voisi käyttäytyä inhimillisemmin. Voimia noin vaikean tilanteen edessä.
Kaikki miehet eivät välttämättä vietä tunti kaupalla aikaa omien pieniensä kanssa vaikka se olisi mahdollista niin ei se turvallinen tunne välttämättä synny lapselle jos jää yllättäen isänsä kanssa.
Toivoisin joskus että meilläkin mies oisi enemmän lasten kanssa mutta on työt vie aikalailla aikaa
toki parhaansa tekee silti. Ja meillä kyllä mies pärjää jo muutaman tunnin kyläilyissä 10 kk ikäisen kanssa niin äiti saa touhuta muuta halutessaan mutta vahtii kyllä itse lastansa kuin haukka tuon ajan.
Ja mielestäni anopilla ja siskolla olisi kasvun paikka koska vaikkeivät sinusta välitä niin hyvät tavat kunniaan. Jos he eivät välitä tunteistasi eivätkä sinusta voi olla todella vaikea luottaa sellaisiin ihmisiin ja kunnioittaisivat sinun miehesi valintaa jakaa oma elämänsä ja yhteinen perhe sinun kanssasi. Miehelläsikin toivoisin olevan edes sen verran sisua sanoa siskolleen ja äidilleen että sinua kohtaan voisi käyttäytyä inhimillisemmin. Voimia noin vaikean tilanteen edessä.
Kaikki miehet eivät välttämättä vietä tunti kaupalla aikaa omien pieniensä kanssa vaikka se olisi mahdollista niin ei se turvallinen tunne välttämättä synny lapselle jos jää yllättäen isänsä kanssa.
Toivoisin joskus että meilläkin mies oisi enemmän lasten kanssa mutta on työt vie aikalailla aikaa
toki parhaansa tekee silti. Ja meillä kyllä mies pärjää jo muutaman tunnin kyläilyissä 10 kk ikäisen kanssa niin äiti saa touhuta muuta halutessaan mutta vahtii kyllä itse lastansa kuin haukka tuon ajan.
P
Painostettu
Vieras
Mieheni on saanut viettää kahdenkeskeistä aikaa vauvan kanssa. Kun täällä tuntuu olevan sellainen henki päällä että olisin riistänyt lapsen isältään. Mieheni on silloin tällöin ollut töiden jälkeen vauvan kanssa kotona kun minä olen ollut kaupungilla asioilla. Silloinkaan en pysty olemaan erossa vauvasta kuin max. 3 tuntia, tulee vaan niin ikävä Jollei tutut ole minua jo tähän mennessä tunnistaneet, niin tunnistavat varmaan viimeistään nyt kun kerron lisäksi, että mieheni on vauvan syntymästä alkaen viettänyt lähes kaiken vapaa-aikansa omissa harrastuksissaan, ts. ei ole halunut viettää viikonloppuna aikaa kotona minun ja vauvan kanssa, vaikka sitä kovasti toivoisin. (Poislukien ne meidän pakkovierailut anoppilassa). Se on hurjan paljon isän ja vauvan yhteisestä ajasta pois, mutta minkäs minä sille voin. Eli minä en ole "ominut" vauvaa isältään.
Jollei tutut ole minua jo tähän mennessä tunnistaneet, niin tunnistavat varmaan viimeistään nyt kun kerron lisäksi, että mieheni on vauvan syntymästä alkaen viettänyt lähes kaiken vapaa-aikansa omissa harrastuksissaan, ts. ei ole halunut viettää viikonloppuna aikaa kotona minun ja vauvan kanssa, vaikka sitä kovasti toivoisin. (Poislukien ne meidän pakkovierailut anoppilassa). Se on hurjan paljon isän ja vauvan yhteisestä ajasta pois, mutta minkäs minä sille voin. Eli minä en ole "ominut" vauvaa isältään.