Missä menee raja? 5v:n jokailtainen pompotus.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Vettä! Peittoo! Yöpaita! Vessaan! Äitii! Isii! JOKA ILTA. Ja sama rumba parhaimmillaan kymmenen kertaa putkeen. Jos sanotaan että nyt suu kiinni ja pää tyynyyn,niin alkaa karsea ulvonta ja se JAKSAA todellakin ulvoa. Puoltoista tuntia on ennätys. En jaksais.
 
[QUOTE="vieras";22989743]Vettä! Peittoo! Yöpaita! Vessaan! Äitii! Isii! JOKA ILTA. Ja sama rumba parhaimmillaan kymmenen kertaa putkeen. Jos sanotaan että nyt suu kiinni ja pää tyynyyn,niin alkaa karsea ulvonta ja se JAKSAA todellakin ulvoa. Puoltoista tuntia on ennätys. En jaksais.[/QUOTE]

Ja selvennykseksi siis,että laittaa yöpaidan,mutta ottaa sen pois. Juo vettä ja käy pissalla,mutat viiden minuutin päästä on taas jano ja sen jälkeen pissille. Päättymätön rumba.
 
Me ei olla koskaan lähdetty mukaan tuohon.

Joskus etenkin poika yritti tuota, mutta teeskenneltiin ettei kuulla.

Mä en menisi peittelemään, tms, vaan sanoisin jo ennen nukkumaanmenoa että peittelen sut tasan kerran ja sen jälkeen saat itse peitellä itsesi jos peiton potkit pois. Vettä juodaan ennen nukkumaanmenoa eikä enää sängyssä. Kun on hyvät yöt toivotettu ja petiin menty, myös suu pysyy kiinni. Eikä mitään reaktiota huuteluihin.
 
Ensinnäkin nukkumaanmenon voi ilmaista muutenkin kuin "suu kiinni" ja "pää tyynyyn" :) Toiseksi, vesilasi sängyn viereen, pissalla käydään ennen sänkyyn menoa ja lapselle vaikka yövalo sängyn viereen jotta voi selailla kirjaa/kuunnella satua ennen nukahtamista. Huuteluun ei tarvitse vastata/kiinnittää huomiota, mikäli se jatkuu ja jatkuu vastaamisesta huolimatta.
 
[QUOTE="a.p";22989768]Kyllä me vuorotellaankin siinä että kumpi menee peittelemään jne. mutta toi huutelu ja ulvonta kuuluu joka tapauksessa läpi asunnon,että ei sitä pakoon pääse kuin pihalle.[/QUOTE]

Korvatulpat :D .

Uskotko, että muutaman illan ulvomisen jälkeen lapsi luovuttaa? Jos tekee liian häijyä, niin ole poissa kotoa ja anna miehen panna nukkumaan (tulpat korvissa).
 
Teette selväksi, että nuo rituaalit hoidetaan ennen sänkyynmenoa ja sen jälkeen sängystä ei nousta kuin korkeintaan vessahädän yllättäessä. Jos annatte tuon pompottamisen jatkua niin sehän jatkuu. Olette johdonmukaisia ja puhutte lapsenne kanssa päiväaikaan asiasta. Toimisiko palkinto viidestä "kiltisti nukkumaan meno-kerrasta" lapsellanne?

En osaa teitä muuten neuvoa, mutta omasta kokemuksesta tiedän millaista tuo rumba on.
 
Me ei olla koskaan lähdetty mukaan tuohon.

Joskus etenkin poika yritti tuota, mutta teeskenneltiin ettei kuulla.

Mä en menisi peittelemään, tms, vaan sanoisin jo ennen nukkumaanmenoa että peittelen sut tasan kerran ja sen jälkeen saat itse peitellä itsesi jos peiton potkit pois. Vettä juodaan ennen nukkumaanmenoa eikä enää sängyssä. Kun on hyvät yöt toivotettu ja petiin menty, myös suu pysyy kiinni. Eikä mitään reaktiota huuteluihin.

Näin meilläkin, toki jos lapsi on sairaana asia on toinen. Mutta pääsääntöisesti sen jälkeen kun on menty sänkyyn, ei lapsilla ole minulle enää mitään asiaa.
 
Voi ei, kaunko te ootte tuota rumbaa kestäneet?

Ei muuta ku tiukka linja: iltapesut, pisut, vettä ja sänkyyn. Selitätte lapselle miten toimitaan ja pidätte siitä kiinni. Johdonmukaisuutta.
 
Meillä oli sama homma kun lapsi oli 3. Juoksi sängystä sata kertaa illassa millon milläkin verukkeella. Muistan, että oli älyttömän rankkaa. Lapsella ei ollut tuollon omaa huonetta, alkovissa nukuttiin eikä saanut ees ovea kiinni.

Muistaakseni mulla oli sellanen taktiikka, että menin sohvalle istumaan siksi aikaa kunnes lapsi nukahti, enkä noussut vaikka mikä olis. Kolme kertaa vastasin vielä, että hyvää yötä, sen jälkeen en sanonu mitään. Taisin jossain vaiheessa mikamas itekin nukkua siinä sohvalla, että oli hyvä syy olla hiljaa. Meillä kans yritti sitä, että on pissahätä ja jano ja vaikka mitä. Illalla käytiin vessassa ja joi ennen unille menoa, ja sen jälkeen ei enää hypätä sängystä. Meillä se oli ainakin juuri sitä huomionhakua nuo pyynnöt, eikä mikään aito jano tai hätä. Ja jos ihan oikeasti on kamala jano ja pissahätä jatkuvasti, niin kannattaisi käydä lääkärissä.



Huomattavasti homma helpottui, kun muutettiin ja lapsellakin on nyt oma huone. Nyt 5-vuotiaana on yhä tarkat iltarutiinit. Kun illalla peitellään ja sanotaan hyvät yöt, sen jälkeen ei kommunikoida enää. Kyllä ton ikänen osaa jo käydä ihan ite vessassa tai riisua ja pukea jos ihan pakko on, mutta vanhempien ei tarvitse sillon huomioida asiaa mitenkään.

Tsemppiä ja sinnikkyyttä, kyllä se siitä.
 
Meillä hörpätään vettä just ennen sänkyyn menoa, pissalla saa käydä, mutta ei siitäkään tietysti saa mitään rumbaa tulla. Jos jotain huutelee tai kiljuu, niin todetaan vaan seinän toiselta puolelta "öitä". Ja jos vaatteitaan rupee riisumaan tai peittoa huutelemaan, niin toteaisin vaan, että yöpuku puettiin kyllä päälle ja peiteltiin sänkyyn, joten on oma ongelmansa.
 
Mulla menee raja siinä ekassa ylimääräisessä huudahduksessa. Palvelua ei tule enää hyvän yön toivotusten jälkeen. Kukaan kolmesta ei ole missään vaiheessa pompottanut.
 
Me ei olla koskaan lähdetty mukaan tuohon.

Joskus etenkin poika yritti tuota, mutta teeskenneltiin ettei kuulla.

Mä en menisi peittelemään, tms, vaan sanoisin jo ennen nukkumaanmenoa että peittelen sut tasan kerran ja sen jälkeen saat itse peitellä itsesi jos peiton potkit pois. Vettä juodaan ennen nukkumaanmenoa eikä enää sängyssä. Kun on hyvät yöt toivotettu ja petiin menty, myös suu pysyy kiinni. Eikä mitään reaktiota huuteluihin.

Joo,me ollaan yritetty tuhannet kerrat :/ Tolla kaavalla ne illat meneekin,joka kerta sanotaan että kerran peitellään,mut ei mitään tulosta.
 
Ensinnäkin nukkumaanmenon voi ilmaista muutenkin kuin "suu kiinni" ja "pää tyynyyn" :) Toiseksi, vesilasi sängyn viereen, pissalla käydään ennen sänkyyn menoa ja lapselle vaikka yövalo sängyn viereen jotta voi selailla kirjaa/kuunnella satua ennen nukahtamista. Huuteluun ei tarvitse vastata/kiinnittää huomiota, mikäli se jatkuu ja jatkuu vastaamisesta huolimatta.

Joo,no ei ehkä ihan ekat repliikit ole noi "suu kiinni" ym. Nuo tulee sit sen jälkeen,kun on viidennen kerran peitelty lapsi sänkyyn ja oon laittamassa ovea kiinni,kun muksu huutaa että haluaa vielä yöpaidan päälle. Jonka otti pois ennen kuin meni vessaan viisi minuuttia sitten.
 
[QUOTE="a.p";22990136]Joo,me ollaan yritetty tuhannet kerrat :/ Tolla kaavalla ne illat meneekin,joka kerta sanotaan että kerran peitellään,mut ei mitään tulosta.[/QUOTE]

sitten teidän täytyy antaa sen lapsen huutaa. Jos ei kaunis, napakka tai vähemmän kaunis ja napakkaakin iskevämpi puhe tuota tulosta. Tuskin jaksaa hirvittävän monena iltana tuntikausia huutaa.
 
[QUOTE="a.p";22990136]Joo,me ollaan yritetty tuhannet kerrat :/ Tolla kaavalla ne illat meneekin,joka kerta sanotaan että kerran peitellään,mut ei mitään tulosta.[/QUOTE]

Oletteko pysyneet päätöksessänne? Vai annatteko pian periksi...

Ei kai kukaan lapsi jaksa viikkoja, kuukausia, vuosia huutaa? Tiukka linja vaan. Lapsi oppii, kun pysytte vahvoina.
 
Mulla menee raja siinä ekassa ylimääräisessä huudahduksessa. Palvelua ei tule enää hyvän yön toivotusten jälkeen. Kukaan kolmesta ei ole missään vaiheessa pompottanut.

joo, mullakaan kolme neljästä ei ole pompottanut, mutta nyt tuo neiti melkein 5v (ei siis ole kuopus) on aloittanut tuon...viikon ajan "pissattaa, janottaa, on nälkä..." 3h on tytön enari! Ja tuo sillä mentaliteteilla, että huuteluihin ei reagoida!! Tähän asti nukahtaminen on sujunut ihan hyvin...ei meinaa jaksaa ei...
 
[QUOTE="Hillis";22989917]Meillä oli sama homma kun lapsi oli 3. Juoksi sängystä sata kertaa illassa millon milläkin verukkeella. Muistan, että oli älyttömän rankkaa. Lapsella ei ollut tuollon omaa huonetta, alkovissa nukuttiin eikä saanut ees ovea kiinni.

Muistaakseni mulla oli sellanen taktiikka, että menin sohvalle istumaan siksi aikaa kunnes lapsi nukahti, enkä noussut vaikka mikä olis. Kolme kertaa vastasin vielä, että hyvää yötä, sen jälkeen en sanonu mitään. Taisin jossain vaiheessa mikamas itekin nukkua siinä sohvalla, että oli hyvä syy olla hiljaa. Meillä kans yritti sitä, että on pissahätä ja jano ja vaikka mitä. Illalla käytiin vessassa ja joi ennen unille menoa, ja sen jälkeen ei enää hypätä sängystä. Meillä se oli ainakin juuri sitä huomionhakua nuo pyynnöt, eikä mikään aito jano tai hätä. Ja jos ihan oikeasti on kamala jano ja pissahätä jatkuvasti, niin kannattaisi käydä lääkärissä.



Huomattavasti homma helpottui, kun muutettiin ja lapsellakin on nyt oma huone. Nyt 5-vuotiaana on yhä tarkat iltarutiinit. Kun illalla peitellään ja sanotaan hyvät yöt, sen jälkeen ei kommunikoida enää. Kyllä ton ikänen osaa jo käydä ihan ite vessassa tai riisua ja pukea jos ihan pakko on, mutta vanhempien ei tarvitse sillon huomioida asiaa mitenkään.

Tsemppiä ja sinnikkyyttä, kyllä se siitä.[/QUOTE]

Kiitos :) Ohimeneevähän tää toivon mukaan on,välillä vaan todella palaa käämit kun tuntuu että menee koko ilta lapsen pillin tahdissa hyppimiseen. Janoa ei kyllä oikeasti edes ole,ottaa ihan minimaalisen huikan aina lasista ja se on siinä. Mut jos sanotaan että nyt ei juoda,niin tulee sängystään vaikka olohuoneeseen rutkattamaan että "haluan vettä,haluan vettäääää,ANNA VETTÄÄÄÄÄ!!!" ja sit se pikku huikka. Tai ulvontaa,jos ei vettä heru.
 
Lapsi ei mene rikki siitä, että hän ulvoo. Etenkään, jos ulvonta on teatraalista ja vanhempien huomiota tavoittelevaa. Vanhempien korvat ja hermot toki ovat koetuksella, mutta ulvonnan huomiotta jättäminen, jos lapsella ei oikeasti hätää ole ( enkä usko, että ap,n tapauksessa on) on varmin keino saada se vähitellen loppumaan.
 
Oletteko pysyneet päätöksessänne? Vai annatteko pian periksi...

Ei kai kukaan lapsi jaksa viikkoja, kuukausia, vuosia huutaa? Tiukka linja vaan. Lapsi oppii, kun pysytte vahvoina.

Tunnustan kyllä että useinmiten tuo kuurouden teeskentely ei onnistu. Viimeistään tunnin jälkeen mies yleensä menee ja ärjäsee että NYT loppuu! Eli se siitä :/ Tätä on jatkunut noin pari vuotta ja ollaan tosiaan puhuttu tästä nätisti ja yritetty selittää ja ihan kaikkea mitä on vaan mieleen tullut. Oon sanonut lapselle peitellessäni,että nyt menen omiin iltahommiini ja lapsen on aika käydä nukkumaan ja että jos on vielä jotain asiaa niin sanoo sen nyt,sit en enää tuu. Lapsi sanoo että ei ole asiaa,hyvät yöt jne. ja sit alkaa se vettä-pissille-äitii-isii-asiaa-yökkäri-peitto-rumba. Ihan kuin seinille puhuis.
 
Meillä kuopuksen suosikki huutelu on: päätä särkee! Joskus sille on viety minisun särkylääkkeenä ja heti auttanut.

Mulla riittäis hermot mutta mies on ihan tytön vietävissä.
 
Mä niin tiedän miltä susta tuntuu, meillä tuo 5v kyllä käy nätisti nukkumaan, mutta sen iltarumban pitääkin 10v. Ei nyt peittelemään pyydä, mutta "äiti, mulla on yks juttu...", "mä käyn juomassa", "mä käyn vessassa", "mitä sä teet?", "mitä ohjelmaa te katotte?" jne jne, tuota saattaa jatkua se parikin tuntia. Jos siihen ei reagoi, tulee viereen ulisemaan kun ei vastata. Sitten kun mä loppujen lopuks olen niin ääriä myöten menettänyt hermoni ja karjun että SÄNKYYN SIITÄ JA SUU KIINNI, alkaa taas ulina että "mä en saa unta kun sä huudat"....
 

Yhteistyössä