mitä jos ei halua imettää sairaalassa niin

[flower again]

no mun ainakaan kättärillä ei tarvinnu hakea ite mitään valmiiksi tuli eikä ite tarvinnu mihinkää liikkua vaikka olinkin tosi hyvässä kunnossa... näemmä riippuu ihan hoitajastakin.

 

[sunniee]

kättärillä meidän poika ainakin sai korviketta kunnes mulla maito nousi kunnolla,ite haettiin maidot ja pullot ja lämmitettiin huoneessa vesihauteessa..

 

[--]

Ilmoitin synnärille mennessä, että en imetä, sain heti synnytyksen jälkeen lääkkeet jotka estivät maidon nousun ja aina tuotiin vaaville pullo valmiina kun vaan pyysi (SAS) Ja itse en siksi imettämättä jättänyt että olisin bilettämään päässyt (Esikoinen oli kuopuksen syntyessä vasta päälle 1V) vaan ihan joka hetki olin vauvan vierellä ihan tasan saman verran kuin imettäväkin äiti, mutta ruoka vaan tuli tuttipullosta. Ihan ovat onnellisen oloisia ja terveitä lapsia molemmat vaikka nuorempi ei tosiaan tissimaitoa saanut tippaakaan, eikä vanhempikaan kun synnärillä ja viikon verran kotosalla.

 

["jooko"]

Mä haluaisin tietää että mitkä on ne syyt miksi te ette oo halunnu imettää? IHan mielenkiinnosta. LIittyykö se jotenki omaan ruumiiseenne, tuntuuko se inhottavalta, koetteko sen liian vaivalloisena vai mitä? Kertokaa joku jooko mulla on yks kaveri joka ei halunnu imettää mutta se 6 viikkoa lypsi omaa maitoaan ja syötti vauvalle. Kovan työn kyllä teki siinä. Mulle henk koht ois ihan hirvee paikka jos en voisi/saisi imettää ja mun kauhukuva on aina ollu että jos sairastuu tms niin ettei voi enää imettää. Mulle se on älyttömän tärkeä asia. Mutta, jos joku ei-imettänyt kertois omia tuntemuksia, ois kiva kuulla

 

[leijona76]

kättärillä meidän poika ainakin sai korviketta kunnes mulla maito nousi kunnolla,ite haettiin maidot ja pullot ja lämmitettiin huoneessa vesihauteessa..

Näin mekin tehtiin. Ja monet isit hiihtelemässä pullojen kera. Mekin saatiin pojalle välillä korviketta ja eipä kyl kukaa tullu sanomaan että oottakaas kun tuon sitä.

 

["Riksu"]

Mua oikeasti kiinnostaa, miksi joku ei halua imettää. Kertokaa kiinnostuneelle!

Ymmärrän ehkä vähäsen, jos on kokeillut ja huomannut, että "ei oo mun juttu", mutta miten voi sanoa noin, jos ei ole edes kokeillut?

Itse en edes ajatellut asiaa ennen synnytystä. Onneksi imetys onnistui eikä tarvinnut pelata niiden pullojen kanssa. Se kuulostaa niin raskaalta ja vaivalloiselta. Aina pitäisi olla oikean lämpöistä maitoa ja puhtaat pullot. Tississa sopiva maito kulki koko ajan mukana. Yölläkin oli helppoa, kun ei tarvinnut montaa kertaa nousta ja kömpiä maidonlämmitykseen, lykkäsi vaan tissin suuhun ja jatkoi unia. Ulkona pystyi tekemään pitkiä kävelylenkkejä ja lueskelemaan puistossa, kun ei tarvinnut olla jääkaapin ja mikron lähettyvillä koko ajan. Ja automatkoilla vaan pysähdyttiin tinposkeen välipalalle. Tuntuu hassulta, että niin monen mielestä pulloruokinta on jotenkin helpompaa.

 

[--]

Ensimmäisen kanssa kokeiltu juttu, tuntui kivuliaalta, hankalalta ja vastenmieliseltä. Laspi kuitenkin saa sitä tarvitsemaansa läheisyyttä sylissä samalla tavalla kuin tissilläkin, kun äidin vapaudenkaipuu ei ole syy tähän valintaan, kuin ei myöskään mikään pelko kropan kärsimisestä tms. vain se, että ilman imettämistä vauva-ajasta pystyin nauttimaan paremmin ja lapsen läheisyys tuntui hyvältä, kun´imettäminen aiheuttaa vain stressiä ja inhotusta. Tiedä sitten mistä nää tunteet johtui, mutta meillä ehdottomasti oikea valinta kaikkien kannalta.

 

[Ooo]

[QUOTE="vieras";22775814]Tarvitseeko imetyksen edes olla edes mikään juttu kun vauvan ruokintaahan se on?[/QUOTE]

Siinäpä se. Mitä jos synnytys ei vain olisi sun juttu? Tai jos se lapsikaan ei ole sun juttu. Oho, tulipa tehtyä virhe... Sinällään pulloruokinta on ihan ok, mutta kannattaa miettiä noita omia ajatuksia, valmiutta äitiyteen, suhtautumista omaan kroppaan jne. Jotenkin outoa päättää nämä asiat etukäteen. Omalla synnärillä ei kyllä kyselty mitään, vaan tuotiin lapsi rinnalle suoraan, jotta heti alkaisi maidontuotto paremmin. Ymmärtääkseni kannattaa puhua etukäteen, jotta saat jo lääkettä estämään maidon nousun, muuten oletkin tuskissasi tissit valuen kun ei ole mitään mihin maito menisi -kun se kerran ei ole sun juttu.

 

["uuu"]

Mä tunnen monta ihmistä jotka ei olis halunnu imettää, kaikki kyllä imettivät, enemmän tai vähemmän, mutta moni on sanonut että mielellää olis jättäny senkin tekemättä..Ite kuulun siihen porukkaan joka ei olisi halunnut imettää, mutta kuten moni muukin, laitoksella päätin edes yrittää kun sai tuon ensin ulos..
Imetys nyt vaan ei ole mikään miellyttävä juttu omasta mielestäni, sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa et tissit menis (hei haloo, ne tissit levähtää jo pelkästään siinä kun maito nousee...) tai et pääsis ite liikkuu vapaammin..Mä en myöskään kovin mielelläni ole nenäkkäin ihmisen kanssa joka imettää lastaan samalla yms.. Se on vaan jotenkin niin...Vastenmielistä...Anteeks nyt vaan...

Peesi täysin tälle. Mun mielestä myös imetys on todella epämiellyttävää ja vastenmielistä ja en kertakaikkiaan voi olla samassa huoneessa naisen kanssa, joka imettää. Itse imetin muutaman kuukauden lastani ja senkin osittain. Syy lopettamiseen tosin oli se, että lapsi ei halunnut imeä. Seuraavan kanssa teen todennäköisesti samalla tavalla, eli muutaman kuuakuden iästä lähtien menemme korvikkeilla kokonaan.

En tiedä, mistä ajatukseni johtuvat. Varmaan ainakin osaksi siitä, että äitini on pakkoimetyksen kannalla ja sai minut esikoiseni kanssa niin huonolle tuulelle ja loukkaannuin muutamasta hänen kommentista (haukkui mm huonoksi äidiksi kun en imetä) että jotenkin kai se on vienut minut entistä kauemmanksi imettämisestä.

 

[--]

Ja en väitäkään että olisi helpompaa, onhan siinä pullopyykit, pullojen kuskaamiset yms...mutta koskaan en itse ainakaan tätä mitenkään vaivalloisena pitänyt, toisin kuin vuotavia ja kipeitä tissejä ja jatkuvaa sohlaamista rintakumien yms kanssa kun matalat rinnanpäät ei muuten imetyksessä toiminut jne... Yösyöttämistäkin pidin helpompana, koska korkeintaan 4 ylösnousua yön aikana tuli meilä ja pullo oli äkkiä hörpätty tyhjäksi ja samalla nukahtaneen vaavin sai laskea sänkyyn jatkamaan unia. Itse sen verran kerkisin yöimetystä kokeilla, että omasta nukkumisesta ei ainakaan tullut koko yönä mitään jos vauva oli tissi suussa vieressä vähän väliä.

 

[kmkm]

[QUOTE="Riksu";22775960]Mua oikeasti kiinnostaa, miksi joku ei halua imettää. Kertokaa kiinnostuneelle!

Ymmärrän ehkä vähäsen, jos on kokeillut ja huomannut, että "ei oo mun juttu", mutta miten voi sanoa noin, jos ei ole edes kokeillut?

Itse en edes ajatellut asiaa ennen synnytystä. Onneksi imetys onnistui eikä tarvinnut pelata niiden pullojen kanssa. Se kuulostaa niin raskaalta ja vaivalloiselta. Aina pitäisi olla oikean lämpöistä maitoa ja puhtaat pullot. Tississa sopiva maito kulki koko ajan mukana. Yölläkin oli helppoa, kun ei tarvinnut montaa kertaa nousta ja kömpiä maidonlämmitykseen, lykkäsi vaan tissin suuhun ja jatkoi unia. Ulkona pystyi tekemään pitkiä kävelylenkkejä ja lueskelemaan puistossa, kun ei tarvinnut olla jääkaapin ja mikron lähettyvillä koko ajan. Ja automatkoilla vaan pysähdyttiin tinposkeen välipalalle. Tuntuu hassulta, että niin monen mielestä pulloruokinta on jotenkin helpompaa.[/QUOTE]

mä koen henk koht myös että imettäminen on helppoa ja vaivatonta varsinkin yöllä.ei tarvi nousta lämmittelemään maitoja, senkun tissi suuhun vaan. mun esikoisen imetys päättyi 6kk iässä vaikeitten allergioiden takia (reagoi rintamaidon kautta lähes kaikkiin ruokiin) ja siitä lähtien mentiin pullolla ja voi että se oli hankalaa. aina piti miettiä kauanko on reissussa, montako pulloa tarvitaan matkaan, missä lämmität. kesälomareissulla ongelma että missä pesee niitä pulloja jne. imettäessä ruoka on aina mukana, stä on aina tarpeeksi ja se on valmiiksi lämmitettyä. toista lasta imetin 13kk ja nyt kolmatta oon täysimettäny kohta sen 6kk. ja aion jatkaa vuoden ikään ellei mitään tuu esteeksi.

ehkä joku toinen kokee asian sitte eri tavalla, mulla on ystäviä joiden mielestä pulloruokinta on helpompaa.

 

["Riksu"]

Hei nyt mä tajusin yhden jutun!
Voiskos olla, että nämä, joilla "imetys ei ole mun juttu" polttaa tupakkaa?

Laitoksella mun huoneessa oli yksi nuori nainen, joka kävi heti osastolle päästyään pihalla tupakalla. Ei imettänyt kertaakaan, ei edes yrittänyt. Tosin kuulin, että sanoi kätilölle, että on yrittänyt monta kertaa eikä onnistu. Lapsiraukka painoi kaksi kiloa (täysaikainen) ja itki taukoamatta nikotiinintuskaansa. Ja joo, tiedän, että voi hyvin olla, että pieni koko ja itkuisuus johtui ihan muusta syystä, mutta en voinut olla yhdistämättä näitä asioita.

 

[kmkm]

[QUOTE="uuu";22775994]Peesi täysin tälle. Mun mielestä myös imetys on todella epämiellyttävää ja vastenmielistä ja en kertakaikkiaan voi olla samassa huoneessa naisen kanssa, joka imettää. Itse imetin muutaman kuukauden lastani ja senkin osittain. Syy lopettamiseen tosin oli se, että lapsi ei halunnut imeä. Seuraavan kanssa teen todennäköisesti samalla tavalla, eli muutaman kuuakuden iästä lähtien menemme korvikkeilla kokonaan.

En tiedä, mistä ajatukseni johtuvat. Varmaan ainakin osaksi siitä, että äitini on pakkoimetyksen kannalla ja sai minut esikoiseni kanssa niin huonolle tuulelle ja loukkaannuin muutamasta hänen kommentista (haukkui mm huonoksi äidiksi kun en imetä) että jotenkin kai se on vienut minut entistä kauemmanksi imettämisestä.[/QUOTE]

ok kiva kun kerroit ja kiitti muillekki jotka vastas kysymykseeni. tuo on kyllä asiatonta että sanoo huonoksi äidiksi jos ei imetä. imetyshän ei oo hyvän äitiyden mittari kuitenkaan.

 

[kmkm]

Ja en väitäkään että olisi helpompaa, onhan siinä pullopyykit, pullojen kuskaamiset yms...mutta koskaan en itse ainakaan tätä mitenkään vaivalloisena pitänyt, toisin kuin vuotavia ja kipeitä tissejä ja jatkuvaa sohlaamista rintakumien yms kanssa kun matalat rinnanpäät ei muuten imetyksessä toiminut jne... Yösyöttämistäkin pidin helpompana, koska korkeintaan 4 ylösnousua yön aikana tuli meilä ja pullo oli äkkiä hörpätty tyhjäksi ja samalla nukahtaneen vaavin sai laskea sänkyyn jatkamaan unia. Itse sen verran kerkisin yöimetystä kokeilla, että omasta nukkumisesta ei ainakaan tullut koko yönä mitään jos vauva oli tissi suussa vieressä vähän väliä.

tuokin on varmaan vauvakohtaista. meidän täysimetyksellä oleva kuopus heerää vain kerran tai kaksi yön aikana tissille. mä olisin ihan hajalla jos pitäis neljästi nousta ylös, kun oon vielä sellanen etten saa uudestaan unenpäästä kii jos nousen ylös, saatan sit valvoa jopa 2h sen päälle.

 

[Phoebsi]

Mä tunnen monta ihmistä jotka ei olis halunnu imettää, kaikki kyllä imettivät, enemmän tai vähemmän, mutta moni on sanonut että mielellää olis jättäny senkin tekemättä..Ite kuulun siihen porukkaan joka ei olisi halunnut imettää, mutta kuten moni muukin, laitoksella päätin edes yrittää kun sai tuon ensin ulos..
Imetys nyt vaan ei ole mikään miellyttävä juttu omasta mielestäni, sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa et tissit menis (hei haloo, ne tissit levähtää jo pelkästään siinä kun maito nousee...) tai et pääsis ite liikkuu vapaammin..Mä en myöskään kovin mielelläni ole nenäkkäin ihmisen kanssa joka imettää lastaan samalla yms.. Se on vaan jotenkin niin...Vastenmielistä...Anteeks nyt vaan...

Minäkään en koe että imetys olisi mikään ihana juttu, enkä siitä osaa edes puhua vaikka imettänyt olenkin. Enkä tykkää olla vieressä jos joku ihan peittämättä nännejään imettää siinä. Ja koen vastenmielisenä myös sen ihmeellisen autuuden ja idioottimaisen katseen mikä joillain naisilla on kun ne puhuu imettämisestä. Itse ainakin sain kiksit jostain ihan muusta :

 

[Phoebsi]

no mun ainakaan kättärillä ei tarvinnu hakea ite mitään valmiiksi tuli eikä ite tarvinnu mihinkää liikkua vaikka olinkin tosi hyvässä kunnossa... näemmä riippuu ihan hoitajastakin.

Minä taas PHKS:sä halusin hakea kaiken ihan itse, olisi ollut noloa juoksuttaa hoitajia hakemaan lisämaidot ja lämmittämään ne. Vaippaakaan eivät vaihtaneet kertaakaan, minun lapsi, minä hoidan. Eri juttu jos olisin ollut huonossa kunnossa.

 

[Ooo]

En minäkään imettämisestä nauttinut. Mutta ei olisi tullut mieleenkään kieltäytyä. 1v3kk imetin eikä lapsi koskenut pulloon koskaan, ei siis kertakaikkiaan osannut/halunnut.

 

[kiekuva kana]

Mä tiedän että näihin ketjuihin ei saisi näin vastata..mutta miten voi olla että imetys ei ole jonkun juttu? Eihän se nyt mikään harrastus tms ole?

 

[vnk-]

Mulle taas tuli mieleen, että johtuukohan se imettämisen "vastenmielisyys" siitä imetyksen aikana erittyvästä oksitosiinista? Imetyksen aikana itselläkin oli varsinkin alkuaikoina todellinen ällötys päällä, mutta yhdistin sen mielessäni esim. ruokiin (eli imettäessä ajattelin, että hyi ei tee mieli edes suklaata) enkä vauvaan.

 

[Ooo]

Mä tiedän että näihin ketjuihin ei saisi näin vastata..mutta miten voi olla että imetys ei ole jonkun juttu? Eihän se nyt mikään harrastus tms ole?

Mäkin tiedän, etten halua hypätä benji-hyppyä enkä siis aiokaan. Mutta jos on halunnut raskautua, niin miten voi päättää nämä ruokailutkin jo etukäteen?

 

["uuu"]

ok kiva kun kerroit ja kiitti muillekki jotka vastas kysymykseeni. tuo on kyllä asiatonta että sanoo huonoksi äidiksi jos ei imetä. imetyshän ei oo hyvän äitiyden mittari kuitenkaan.

Juu, mulle on jäänyt äitini käytöksestä ihan totaaliset traumat. Olin synnyttänyt edellisenä päivänä ja maitoa vaan ei tullut paljoa. Lisäksi nännini on sellainen, ettei lapsi saa siitä helposti otetta. Muistan vielä täysin selvästi äitini ilmeet ja kommentit, kun hän alkoi paasaamaan siinä huonetoverini kuullen imetyksestä. Otti lopuksi oman rintansa käteensä ja näytti että näin vaan tissi suuhun - kyllä se lapsi imee. Itkin koko loppuillan hänen käyntiään enkä ole sitä vieläkään pystynyt unohtamaan. Imetyskommentteja kuulin vielä lapsen ollessa vuosikas - että miten hänet olisi pitänyt imettää.

 

[Phoebsi]

Mä tiedän että näihin ketjuihin ei saisi näin vastata..mutta miten voi olla että imetys ei ole jonkun juttu? Eihän se nyt mikään harrastus tms ole?

Näihin ketjuihin on moni vastannut ihan asiallisesti, käyttäen ilmaisua "ei ole minun juttuni". On selitetty että voi olla todella kivuliasta, vauva ei opi oikeaa otetta kun kukaan ei ole ollut opettamassa tai vauva ei jaksa imeä, tai maitoa tulee niin vähän että siirtyminen korvikkeelle on ihan luontainen seuraus siitä. Syitä on lukemattomia mutta aina tulee muutama vähän yksinkertainen ihmettelemään tätä joka kerta ja sanomaan, että et taida välittää vauvastasi?

Imettäminen selvästi tekee äidistä todella fiksun ja empaattisen

 

[Ooo]

Noi kaikki on kokemuksia siitä, ettei imetys ole sujunut. On siis kuitenkin jo koekiltu ja todettu, ettei onnistu. Käytännössä on mennyt opastus synnärillä pieleen kiireen tai huonon yhteyden vuoksi. Mutta miten voi etukäteen päättää, sehän tässä ihmetyttää?

 

[sunniee]

Näin mekin tehtiin. Ja monet isit hiihtelemässä pullojen kera. Mekin saatiin pojalle välillä korviketta ja eipä kyl kukaa tullu sanomaan että oottakaas kun tuon sitä.

näinpä.. ite mentiin,joko mies tai minä,pyytämään lisämaitoa kun sen tarve oli..

 

[attt]

Näihin ketjuihin on moni vastannut ihan asiallisesti, käyttäen ilmaisua "ei ole minun juttuni". On selitetty että voi olla todella kivuliasta, vauva ei opi oikeaa otetta kun kukaan ei ole ollut opettamassa tai vauva ei jaksa imeä, tai maitoa tulee niin vähän että siirtyminen korvikkeelle on ihan luontainen seuraus siitä. Syitä on lukemattomia mutta aina tulee muutama vähän yksinkertainen ihmettelemään tätä joka kerta ja sanomaan, että et taida välittää vauvastasi?

Imettäminen selvästi tekee äidistä todella fiksun ja empaattisen

Ehkä se johtuu siitä, että ne imettämisessä (lopulta?) onnistuneet äidit ovat käyneet läpi ihan samat jutut (kivuliasta, maito nousee hitaasti, lapsen imuotteen opetteleminen), mutta he ovat ottaneet asiasta selvää, opetelleet ja pitäneet pintansa, eivätkä siirtyneet korvikkeelle. Eli he ovat "vielä enemmän" välittäneet vauvastaan?