En halua imettää!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja eieieiei
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Jos olisit synnyttänyt muutama vuosikymmen sitten, niin lapsesi olisi kuollut, jos et olisi häntä imettänyt, koska muutakaan ei ollut tarjolla. Harmi, ettei luonnon valinta enää toimi. Maailmassa on nykyään niin paljon käsittämättömiä vääristymiä, eikä suuntaus ole hyvä.
 
[QUOTE="Sanna";25496793]Jos olisit synnyttänyt muutama vuosikymmen sitten, niin lapsesi olisi kuollut, jos et olisi häntä imettänyt, koska muutakaan ei ollut tarjolla. Harmi, ettei luonnon valinta enää toimi. Maailmassa on nykyään niin paljon käsittämättömiä vääristymiä, eikä suuntaus ole hyvä.[/QUOTE]
"Muutama vuosikymmen sitten" tollasessa tilanteessa annettiin kaiketi ihan lehmänmaitoa. Sillä mutkin on kasvatettu kun ei äidiltäni imetys onnistunut. Ja ihan sitä ehtaa pastöroimatonta. Mulla ei ole allergiaa, ylipainoa, oppimisvaikeuksia tai muutakaan mitä voisi imettämättömyyden piikkiin laittaa. Vittumaisuus johtuu muista syistä.
 
  • Tykkää
Reactions: Tepadj
Minä en edes vielä ole synnyttänyt enkä halua imettää. Olen aina ajatellut että en halua imettää, jokin siinä tökkii. Aion yrittää kun vauva tulee, mutta ei musta ainakaan mitään täysimettäjää tule. Korviketta käytetään meilläkin varmasti, ainakin lisäksi.
 
Itse pidän imetystä tärkeänä ja olen imettänyt kaikkia lapsia suht pitkään, esikoisen kohdalla tehnyt alkuun paljonkin työtä tuon eteen. Tykkään että äidinmaito on vauvalle se paras ravinto ja uskon terveysvaikutuksiin vaikka tunnenkin perheitä joissa se imetetty lapsi on sairastanut paljon enemmän kuin korvikkeella ollut.

Mutta siltikään en näe imetystä velvollisuutena jota kunnon äidin on pakko motsattas oli se miten vastenmielistä ja kipeää tekevää hyvänsä. Kokonaisuus ratkaisee, jos imetys on äidille pelkkää tuskaa niin uskon vauvan hyötyvän enemmän iloisesta ja onnellisesta äidistä kuin siitä rintamaidosta.
 
Myönnän että minunkin on aika vaikea ymmärtää ajatusta, että nainen haluaa lapsen, mutta jo ennen lapsen syntymää pitää imetystä aivan vastenmielisenä asiana. Sen ymmärrän vähän paremmin, jos imetyksen kanssa tulee ongelmia, ja sitten syystä tai toisesta väsyy touhuun heti alkuunsa, eikä sen vuoksi halua enää jatkaa yrittämistä. (Eikä kenties seuraavien lasten kohdalla aiempien ikävien kokemusten vuoksi halua edes yrittää.) Sen verran hienotunteinen kuitenkin olen, että ei minulla olisi ikinä pokkaa mennä keneltäkään kysymään miksi joku ei vauvaansa imetä.

Mitä näihin imetysten pituuksiin ja korvatulehduksiin tulee, niin omasta takaa löytyy taas yksittäinen esimerkki toisesta päästä. Esikoisemme ei ollut sairastanut yhtään korvatulehdusta ensimmäisen kahden ikävuotensa aikana, jolloin häntä imetin. Imetyksen lopettamisesta meni vajaa kuukausi, kun korvakierre alkoi. Tietenkin nämä kaikki ketjussa esitetyt esimerkit ovat yksittäistapauksia - ja tilastotkin ovat "vain tilastoja".
 
[QUOTE="Sanna";25496793]Jos olisit synnyttänyt muutama vuosikymmen sitten, niin lapsesi olisi kuollut, jos et olisi häntä imettänyt, koska muutakaan ei ollut tarjolla. Harmi, ettei luonnon valinta enää toimi. Maailmassa on nykyään niin paljon käsittämättömiä vääristymiä, eikä suuntaus ole hyvä.[/QUOTE]

Itse täytän kohta 35v ja kummasti olen yhä hengissä vaikka minua imetettiin vain sen aikaa mitä synnytyssairaalassa oltiin. Sama juttu ksikilla sisaruksillani.
 
Ajatus imettämisestä tuntui minusta vastenmieliseltä, mutta imetin kuitenkin osittain 3kk ajan. Imetys sattui pitkään eikä ikinä onnistunut kunnolla koska vauvan otetta ei vaan saanut korjatuksi. Lopulta pumppasin päivällä ja imetin yöllä, kunnes maidontulo hiipui pois. Se oli yhtä aikaa helpottavaa, toisaalta koin epäonnistuneeni. Imetin koska ajattelin sne olevan lapselle hyväksi ja niinhän se on tarkoitettu menevän, tuntui äidistä sitten miltä tahansa. Omaan suhtautumiseen voi vaikuttaa niin moni asia. Rintojen seksuaalinen puoli on niin korostettu, että on vaikea kuvitella rinnoista olevan muuhunkin. Myös lähipiirin, minun kohdallani oman äidin, asenteet vaikuttavat myös. Äidilleni imetys oli joku tabu ja opin pitämänn sitä jotenkin hävettävänä, vaikka ei se sitä mielestäni ihan oikeasti ollut. Jollakin voi olla ongelmia sen riippuvuuden suhteen, sen intiimiyden suhteen joka imetyksessä on lapsen ja äidin välillä, ei haluta olla "liian läheisiä". Syitä on monia ja mielestäni niitä olisi hyvä tutkia..
 
Mulla on dm1 enkä voinut imettää koska verensokerit laskivat minulla koko ajan vaarallisen alas. (Oma äitini on imettänyt munia ja sisaruksiani kaikkia vuoden ja meistä kahdella on kuitenkin dm1) Omat lapset ovat kasvaneet korvikkeella. Vanhin 15v. Kaikki ovat olleet todella terveitä, ei korvatulehduksia, ei oikein flunssiakaan, ei mitään. Korvikkeesta huolimatta. Että "korvike äitejä on turha syyllistää :)
 
Omasta mielestäni äidinmaito on helppoa ravintoa lapselle..mutta en myöskään ymmärrä sitä käsitettä että se olisi äitiyden mittari jollain tapaa. Äiti voi olla erinomainen ja rakastava äiti ilman imetystäkin. Hän voi aivan hyvin ajatella lapsensa parasta niinkin.
 
Minusta se on jokaisen henkilökohtainen asia imettääkö vai ei. Kaikilla ei ole mahdollisuutta imettää vaikka haluaisikin. Itse olisin halunnut imettää ja aluksi maitoakin tuli tosi hyvin, mutta mulla poika vietti ensimmäisen vikkonsa teholla eikä sairaalassa keretty kokeilla rinnalla oloa, päästiin eri aikaan sairaalasta kotiin. Pojalla olikin kotona vaikeuksia pitkän pullosta juonnin jälkeen opetella rinnalle, ja kaikki mahdolliset konstit kokeilleena lopulta luovutin kun pelkkä rinnan esille ottaminen sai aikaan raivokohtauksen. Pumppaamisen aloitin sairaalassa ja poika saikin pari viikkoa osittain minun maitoa ja osittain korviketta. Ongelmaksi muodostui se etten kerennyt kotona pumppaamaan niin monta kertaa vuorokaudessa kuin olisi tarvinnut ja maidontulo tyrehtyi, ja niinpä suosiolla luovutin.

Ja kyllä minä olen saanut arvostelua osakseni kun alle kuukauden ikäinen poika juo pullosta korviketta, mutta kaikki ei ole aina niin mustavalkoista.
 
"Muutama vuosikymmen sitten" tollasessa tilanteessa annettiin kaiketi ihan lehmänmaitoa. Sillä mutkin on kasvatettu kun ei äidiltäni imetys onnistunut. Ja ihan sitä ehtaa pastöroimatonta. Mulla ei ole allergiaa, ylipainoa, oppimisvaikeuksia tai muutakaan mitä voisi imettämättömyyden piikkiin laittaa. Vittumaisuus johtuu muista syistä.

Muutama vuosikymmen sitten kaupoissa myytiin mm.Tuttelia, äidinmaidonvastiketta. Jopa 1950- luvulla vauvaperheet saivat ostaa ns. punakorkkista maitoa, joten en usko, että lehmänmaidolla sinua on ruokittu. Kukaan vastuullinen äiti ei olisi saattanut lastaan vaaralle alttiiksi.
 
Täälläkin on yksi joka pitää imetystä vastenmielisenä. Kokemusta löytyy ensimmäisen kohdalta 8kk ja toisen 2,5kk ja kolmatta en aio imettää kahta viikkoa kauempaa. Ajatus etten imetä enempää on kypsynyt tämän raskauden alusta asti, mun mielestä se on jokaisen naisen itsepäätettävissä imettääkö vai ei eikä se todellakaan ole mikän hyvän äidin mittari.
 
Ei kukaan sinua pakota imettämään ja mitä se muille kuuluu, imetätkö vai et?! Ihan sinun oma asia ja päätös! Minulla on 4 lasta ja jokaista olen imettänyt max. 4-6 vkoa, kauempaa ei pää kestänyt, inhoan imettämistä. Tee kuten sinusta itsestäsi tuntuu, se on myös parasta lapsellesi!
 
[QUOTE="hyvää päivää";25499699]"en halua imettää"
"en halua pestä kakkapyllyä"
"en halua valvo öisin vauvan kanssa"

Vitunko takia sen vauvan sitten teit? Grow up[/QUOTE]


Sä ilmeisesti teet vauvan imettämisen takia? Tämä on taas niin nähty ja kuultu. Onnksi oma elämä pyörii ihan itsekin ilman tämän palstan "hyviä" neuvoja ja normeja. Kasva aikuiseksi.
 
[QUOTE="Mummeli";25497659]Muutama vuosikymmen sitten kaupoissa myytiin mm.Tuttelia, äidinmaidonvastiketta. Jopa 1950- luvulla vauvaperheet saivat ostaa ns. punakorkkista maitoa, joten en usko, että lehmänmaidolla sinua on ruokittu. Kukaan vastuullinen äiti ei olisi saattanut lastaan vaaralle alttiiksi.[/QUOTE]
Onko oma äitini sitten valehdellut minulle kertoessaan et lehmänmaitoa join?
 
[QUOTE="Sanna";25496793]Jos olisit synnyttänyt muutama vuosikymmen sitten, niin lapsesi olisi kuollut, jos et olisi häntä imettänyt, koska muutakaan ei ollut tarjolla. Harmi, ettei luonnon valinta enää toimi. Maailmassa on nykyään niin paljon käsittämättömiä vääristymiä, eikä suuntaus ole hyvä.[/QUOTE]

Jo Arvo Ylpöllä oli monta erilaista äidinmaidonkorvikereseptiä, joista valita. Tehtaissa tehtyjä valmisjauheita hän ei suositellut, koska "ei niistä tiedä".
 
Kyllähän vauva kasvaa ilmankin. Mutta imetyksestä on silti tutkitusti hyötyä, ja kaikkea niistä hyödyistä ei vielä tiedetä. Ap tietää tämän.

Siitä huolimatta hän laittaa omat negatiiviset tunteensa imettämistä kohtaan lapsensa edelle. Tämä epäilyttää, ja sen pitäisikin epäilyttää, koska äidin tehtäviin kuuluu mennä oman mukavuusalueensa yli. Ap ei ole sanonut olevansa valmis edes yrittämään.
Eli en olisi niinkään huolissani lapsen kohtalosta jos nyt jotain verisuonitautiriskin kohoamista tulevaisuudessa onkin odotettavissa. Mutta olen mietteliäs sen suhteen, että onko tässä nyt laajemminkin kyse äidistä, joka ei ole kypsä äidiksi sitten kuitenkaan.

Sillä kyllähän niitä epäkypsiäkin on pilvin pimein. Ja tämän takia äiti-ihmisen olisi hyvä se käsi sydämen päälle laittaa ja miettiä tarkkaan, että miten suuresta kyvyttömyydestä nyt sitten on kysymys. Että osaisi ottaa sitten vajaasti kypsänä äitinä edes sen huomioon, että itsessä on vikoja. Olisi valmiimpi myöhemmissä tilanteissa sitten etsimään ratkaisua ongelmiin muualtakin kuin lasten vioista.

Eikä tämä nyt sitten tarkoittanut, että imettäjissä ei epäkypsyyttä esiintyisi. Mielestäni hyvästä äitiydestä ei voida tehdä puoluekysymystä. Mutta tämä ei tarkoita, etteikö huonoa äitiyttä pitäisi vainuta, etsiä, ja nostaa tapetille. Pitää, koska hyssyttelystä kärsivät ne lapset.
 
Tää Kaisa Liskin juttu nosti taas nämä imetys-asiat mun päähäni...ja löysin tän ketjun.

Mua on jo pitkään huvittanut tälläinen asia:
Maailmahan muuttuu, se on jo nähty ihan muutamassa vuosikymmenessä, kaikilla on kännykät, telkkarit, tietokoneet, ruoka lämmitetään uunissa, vesi tulee hanasta, kameralla voi kuvata liikkuvaa kuvaa, ihminen lentää avaruuteen, eläin/ihminen voidaan kloonata, vauva voidaan "tehdä" koeputkessa, ihminen voi elää hengityskoneen varassa jne.

Mutta voi luoja, imetys. Se vaan on ja pysyy ja on MUKA EDELLEEN NAISEN VELVOLLISUUS?! Kaikki muut asiat saakoot muuttua, mutta herran tähden imetys.

Eikö se vaan ole pääasia, että lapsi kasvaa ja voi hyvin?

Me ei olla enää apinoita ja ihmiset on valinneet suuntansa ja se on TIEDE. Tarkoittaa siis sitäkin, että nää kaikki ihmisen alkukantaisimmat tavat alkaa pikkuhiljaa väistyä, luulenpa, että 100 000 vuoden päästä lapsia ei enää edes tehdä tällä perinteisellä tavalla eikä naisella välttämättä enää ole edes tissejä.

Kuulostaa varmasti ihan hullulta, mutta näin se evoluutio etenee, uskokaa pois. :)

Itse en lapsiani juurikaan imettänyt, vaikka tää evoluutio onkin nyt menossa ihan väärille urille.
 
onko kukaan imetyksestä vaahtoava noteerannut sitä että samoja lisäaineita yms. kulkee äidinmaidon mukana ellei äiti nyt sitten ihan omasta maasta kaikkea ruokaansa hanki...on makeutusaineita, väriaineita, aromeja...mutta eihän se tietty oo sama jos se äidin kautta kulkee... Nimim. lääketiede ja ravitsemustiede
 
Se on ihana huomata että saapi oman vauvan syötettyä, ja siinä samalla hellyyttä jota tietenkin muulloinkin annetaan vauvalle.
Öisin on helppoo vaan ottaa vauva viekkuun ja syötettyä, ei tartte lähteä hakemaan pulloa ja korviketta kaapista...

Mutta siihen se jääkin. Tuntuu että oma vartalo kuuluu muulle kun vauva vaan syö rinnasta. Seksielämää on, mutta ei oo kovin nautinnollista jos maitoo pursuu yli rinnasta...

Tyttöni on nyt 3,5kk ikäinen, ja vastustelee päivittäin 1-2 syöttökerran verran rintaa niin silloin saa pullosta joko korviketta tai velliä.

Ei oo mielestäni väärin antaa korviketta!
Pitäähän vauvan äiti olla onnellinen, ja hän saattaa olla onnellisempi jos ei imetä! :)

Se on jokaisen oma asia imettääkö ja jos imettää niin mitenkä pitkään!
 

Yhteistyössä