G: Kuinka kauan "kestät" ilman omaa aikaa?

Tuli tässä mieleen tällainen, kun olin 10 päivää ilman hetkenkään yksinoloa ja alkoi olla hermo melko kireällä. Taitaa n. viikko olla minulla maksimi. Tarkoitan siis sellaista omaa aikaa, että saa olla ihan yksin ja tehdä mitä huvittaa. Miten teillä? Kuinka usein tarvitsette latautumisaikaa?

 

viikko, nyt taas sellanen tilanne päällä että ei pidempään pysty...

 

Hmm, mä tässä koitan miettiä, koska mulla on viimeks ollu sitä omaa aikaa. Lasketaanko se, että joulukuun ekalla viikolla kävin muutaman tunnin kaverin kanssa kaupungilla lahjaostoksilla ilman lapsia? Mutta ihan että kokonaisen päivän olisin saanut ihan itselleni, niin öö....onhan siitä jo yli vuosi ainakin, eikä nyt kiristä sen kummemmin.

 

No paras aika on 6kk mutta tota ei se tuntunu missään En ma halua olla yksin ja jos haluan niin sulkeudun makkariin tunniksi lukemaan tai muuta

 

Pakkoko niitä kersoja on hankkia jos hermoheikko luonne tarvii koko ajan omaa aikaansa?

 

Kestän jos pakko, miehen työn takia oon hoitanu pojan pääasiassa yksin. Mut ei se mitää herkkua oo ollu ja huilitauot kyl tarpeen välillä. Emmä ajallisesti osaa sanoa kauanko. Huomaa vaan että ajankuluessa alkaa kiristää.

 

Viimeks omaa aikaa oli 9.12. kun kävin kampaajalla. Useammin tarttis, mutta ei ole mahdollista. Se on siis suhteellista miten kauan kestää, kestäähän sitä jos on pakko.

Kerta viikkoon ois hyvä määrä vähintään.

 

Mä olen kyllä aika vaativainen, mutta tarvitse omaa aikaa joka päivä vähintään puoli tuntia. Yleensä otan sen ajan sitten kun lapset nukkuu, joten ei ole lasten ajasta pois. On vaan pakko saada olla omassa rauhassa, lukea kirjaa tai olla netissä.

 

Pakkoko niitä kersoja on hankkia jos hermoheikko luonne tarvii koko ajan omaa aikaansa?

mikä on susta kokoajan? Ootko sä hoitanu yksin ja voit sanoa toistenkin puolesta? Ei vanhemmuus meinaa sitä että vastuu ois vaan äidillä.

 

No nykyään tuo yksinolo onnistuu helposti, kun lapset kuitenkin leikkii paljon keskenään. Periaatteessa olen kuitenkin aina heidän kanssaan... usein käyn tietenkin koulussa tms. Sitä pidän omana aikana kyllä. Tosin sielläkin ollaan muiden kanssa. Mutta ne on aikuisia ja antaa mun esim. syödä rauhassa. Nytkin mulla on mielestäni omaa aikaa, yksinoloa, mutta lapset tuossa vieressä leikkii ja mä saan olla rauhassa netissä.

Se alkoi ottaa vähän hermoon kun me oltiin n. 3 viikkoa kipeänä enkä päässyt käymään missään.

 

Joka päivä sillä aikaa kun lapsi nukkuu. Sellasta aikaa et lähtisin käymään jossain itsekseni/lapsi pois kotoa on ehkä kerran pari kuussa muutaman tunnin.

 

Viimeks oli omaa aikaa joulukuun alussa kun kävit kaverin kaa ulkona syömässä, sitä edellinen kerta oli heinäkuussa.

Mun omaa aikaa on se klo 21-24, kun lapset nukkuu ja mä surffaan netissä, katon telkkaa tai siivoon. Jos toi aika jää pois niin sit menee hermo

 

Lasten isä kuoli kun kuopus oli 2, muksun täytettyä kolme mä lähdin työelämään, lasketaanko se omaksi ajaksi? Mut sellaista aikaa, ettei tarvinnut välittää tai huolehtia muusta kuin omasta perseestä ei kyllä ollut kuin muutama tunti/kk jos nyt viitsin vinkua jonkun meille lapsia kaitsemaan. Muuten olin lasten kanssa tai töissä, sillee aika moni yh elää tässäkin maassa.

 

Pyrin siihen, että päivittäin olisi jonkin aikaa myös ihan yksinoloa.
Ja vähintään kerran viikossa on hyvä tehdä jotain "ihan itselle"; käydä jossain näyttelyssä, elokuvissa, teatterissa tms. Silloin on jotenkin enemmän annettavaa läheisillekin.

 

[QUOTE="yhäippä";22751182]

Mun omaa aikaa on se klo 21-24, kun lapset nukkuu ja mä surffaan netissä, katon telkkaa tai siivoon. Jos toi aika jää pois niin sit menee hermo [/QUOTE]

Kyllä minäkin luen tuon omaksi ajaksi, mutta nyt oli tilanne, ettei tuokaan onnistunut (oltiin reissussa ja nämä jouluhässäkät). Jotenkin tarvitsee sitä yksinoloa vaikka lapsia onkin hankkinut. Kyllä se hermo vaan menee muuten.

 

Kyllä päivittäin tarviin yksinoloa,yleensä se onnistuu sitten kun lapsi nukkuu.

 

2 viikkoa.

 

viimeks kesällä,ja no tietty iltasin ku lapset nukkuu niin nautin amusin herään ennen lapsia,eli onhan tätä vapaata yllinkyllin.

 

En tarvitse paljoakaan yksinoloa...sillon tällön kun ei jaksa niin lähden yksin shoppailee niin kuin nyt olen lähdössä yksin ale-myynteihin
Olishan se kiva olla KOTONA joskus yksin mutta siihen ei oikein mahdollisuuksia ole.

 

Viikon, max. 2 viikkoa.

 

Lasketaanko tähän aika, joka ollaan ilman lasten läsnäoloa? Entä jos on töissä ja lapset hoidossa? Onko se OMAA AIKAA, jos on itse töissä ja lapset hoidossa? Vähän epäselvä tää kyssäri.

 

Kyllä tarvitsen (ettei pipo käy kiristämään liikaa) vähintään joka toinen päivä oman hetken. Käyn yksin kaupassa tms. Sen kummemmista omista ajoista en haaveile.

 

Mä tarviin omaa aikaa paljon, ei sen tarvitse olla mitää päivän kestävää menoa mihinkään, mutta edes tunti joskus että sais vaan olla kotona rauhassa ja vaikka lukea lehteä. Kyllähän mä noita hetkiä varastan sitten aina, kun on oikein kovasti miinuksella se oma aika, mutta tuntuu että se pitää sitten heti maksaa takaisin. Nytkin kun lapsi on päikkärillä niin tulin tähän koneell, mutta munhan pitäis olla nyt siivoamassa keittiössä ja tekemässä kinkuntähteistä pitsaa. No, kohta menen, mutta tuntuu että mun on PAKKO ottaa tämä pieni hetki. Seuraava kerta on sitten illalla klo 21 jälkeen.

 

Kaikista paras on jos saan joka päivä edes tunnin-kaks olla rauhassa yksin kun lapset on päikkäreillä.. Isompi jättää päikkäreitä joskus väliin ja niinä päivinä olen illalla aivan loppu.

Kokonaista päivää en ole ollut lapsista erossa varmaan koskaan... Lapset siis kuitenkin vasta 2v4kk ja 1v4kk...

 

Kaikista paras on jos saan joka päivä edes tunnin-kaks olla rauhassa yksin kun lapset on päikkäreillä.. Isompi jättää päikkäreitä joskus väliin ja niinä päivinä olen illalla aivan loppu.

Meillä molemmat nukkuvat vielä päikkärit, mutta ihanasti niin että toinen herää kun saan toisen vihdoin nukahtamaan :headwall:
Nytkin nuorempi on puoliunessa tässä sylissäni, ei halunnut enää nukkua sängyssään. Ei hetken rauhaa.