Gallup Oletko onnellinen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vastaa ja voit voittaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Miten sitä nyt voisi olla? Siis jos tarkoitat jotain täyttä onnen hekumaa vai mitä tarkoitat?

Muoks. Mielestäni vain itsekeskeiset ihmiset voivat olla täysin onnelllisia. Maailmassa on niin paljon pahaa ja vääryyttä, etten mitenkään päin voisi koskaan olla täysin onnellinen.

Eli, ihminen on itsekeskeinen jossei kuljeta koko maailman tuskaa harteillaan??
Onni on aika pienistä asioista kiinni, empaattinen ihminen voi olla onnellinen, vaikka tiedostaa ja mahd. auttaa muita jotka ei koe onnea.
 
Miten sitä nyt voisi olla? Siis jos tarkoitat jotain täyttä onnen hekumaa vai mitä tarkoitat?

Muoks. Mielestäni vain itsekeskeiset ihmiset voivat olla täysin onnelllisia. Maailmassa on niin paljon pahaa ja vääryyttä, etten mitenkään päin voisi koskaan olla täysin onnellinen.

Tämä psykoottinen pahis ymmärtää tunteesi. Joskus sellainen ilon aalto kuitenkin pyyhkäisee yli. Ainakin mun kohdalla näin. Huomenna on varmasti jo toisin ja saan taas tuntea täysillä Weltschmerziä.
 
No ajattelen että vain itsekeskeiset ihmiset voivat olla täysin onnellisia näin julmassa maailmassa. Kaikilla on omat mielipiteensä.

No mut ton yhden mielipide oli, et joidenkin asioiden turha murehtiminen on tekopyhää.

Mä olen useinkin täysin onnellinen, ihan vaan, koska olen tosi etuoikeutettu. Eikä se, että olisin vähemmän onnellinen tuo kellekään kumminkaan ruokaa nenän eteen. Mutta toisaalta, muahan pidetään todella itsekeskeisenä ja ilkeänä tyyppinä.

Saatan kyllä olla täysin onnellinen ja samalla tuntea surua jonkun toisen puolesta.
 
No ajattelen että vain itsekeskeiset ihmiset voivat olla täysin onnellisia näin julmassa maailmassa. Kaikilla on omat mielipiteensä.

ei kai se onni täydellisyyttä edellytä, edes sen oman elämän suhteen. Harvala edes omassa elämässä on kaikki viimeisenpäälle loistavasti, eli ei siihen koko maailman murheita tarvi edes mukaan laskea jos epäkohtia etsii. Silti voi olla onnellinen niistä asioista mitkä on hyvin.
 
No mut ton yhden mielipide oli, et joidenkin asioiden turha murehtiminen on tekopyhää.

Mä olen useinkin täysin onnellinen, ihan vaan, koska olen tosi etuoikeutettu. Eikä se, että olisin vähemmän onnellinen tuo kellekään kumminkaan ruokaa nenän eteen. Mutta toisaalta, muahan pidetään todella itsekeskeisenä ja ilkeänä tyyppinä.

Saatan kyllä olla täysin onnellinen ja samalla tuntea surua jonkun toisen puolesta.

Joo, no kerroinkin hälle ettei ole tekopyhää jos oikeasti suree maailman asioita.


Tummennetusta kohdasta, pidätkö itsekin itseäsi? Yks ilta olin lukevinani kun kerroit että sua kadehditaan.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Joo, no kerroinkin hälle ettei ole tekopyhää jos oikeasti suree maailman asioita.


Tummennetusta kohdasta, pidätkö itsekin itseäsi? Yks ilta olin lukevinani kun kerroit että sua kadehditaan.

En pidä itseäni ilkeänä. Minun mielestäni en ole ilkeä sen takia, että olen sitä mieltä, että jotkut ovat minulle ilkeitä kateuden takia. Ihmiset kadehtii outoja asioita. Sen sanominen ei tee minusta ilkeää.
 
[QUOTE="vieRas";22693807]Ei se ole muiden ihmisten surua ja murhetta lisäämässä jos mä olen onnellinen. Eikä se auta muita, jos mä suren ja murehdin niitä.[/QUOTE]

Totta.
 
Emmää oikein ole onnellinen, varsinaisesti.
Elämä on liian epätäydellistä ja aina on jotain rasitetta. Siis ihan normaalia aikuiselämää.
En mä nyt mitenkään onnetonkaan ole ja mielestäni olen ihan tasapainossa, mutta en nyt erityisen onnellinenkaan. Sellaisia "onnenhippuja" tulee kyllä säännöllisesti pienistä asioista.
 
11. Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua.
12. Minä tulin tietämään, ettei heillä ole muuta onnea kuin iloita ja tehdä hyvää eläessänsä.
13. Mutta jokaiselle ihmiselle on sekin, että hän syö ja juo ja nauttii hyvää kaiken vaivannäkönsä ohessa, Jumalan lahja.
14. Minä tulin tietämään, että kaikki, mitä Jumala tekee, pysyy iäti. Ei ole siihen lisäämistä eikä siitä vähentämistä. Ja Jumala on sen niin tehnyt, että häntä peljättäisiin. "

Saarnaajasta myös.
 
11. Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua.
12. Minä tulin tietämään, ettei heillä ole muuta onnea kuin iloita ja tehdä hyvää eläessänsä.
13. Mutta jokaiselle ihmiselle on sekin, että hän syö ja juo ja nauttii hyvää kaiken vaivannäkönsä ohessa, Jumalan lahja.
14. Minä tulin tietämään, että kaikki, mitä Jumala tekee, pysyy iäti. Ei ole siihen lisäämistä eikä siitä vähentämistä. Ja Jumala on sen niin tehnyt, että häntä peljättäisiin. "

Saarnaajasta myös.

Juu, luen tuota kirjaa usein. Se on mielenkiintoinen, koska siinä pohdiskellaan näitä asioita monelta kantilta. Sellaistahan se elämä on; joskus on iloa, joskus surua, sen kanssa on vain opittava elämään.
 
Minä uskon, että äärimmäisien traagisten ulkoisten olosuhteiden uhreja lukuunottamatta ihmiset saavat pääsääntöisesti itse valita, elävätkö onnellisina tai onnettomina.

Tarkoitan, että emme tietenkään saa valita kaikkea mitä meille tapahtuu. Kohdalle voi osua kuolemaa, kipua, surua ja niin edelleen siinä missä iloa, onnea ja onnistumisiakin. Mutta vaikka emme saa päättää mitä taphtuu, saamme päättää, mitä sallimme tapahtumien meille tehdä. Surut kuuluu surra, mutta suruun ei kuulu jäädä asumaan. Vihastuminen on tervettä, katkeruus ei. Ja niin edelleen. Lopullinen päätös on aina ihmisellä itsellään.

Minä olen valinnut omalle kohdalleni onnellisuuden.
Eli kyllä, minä olen onnellinen.
:)
 
Minä uskon, että äärimmäisien traagisten ulkoisten olosuhteiden uhreja lukuunottamatta ihmiset saavat pääsääntöisesti itse valita, elävätkö onnellisina tai onnettomina.

Tarkoitan, että emme tietenkään saa valita kaikkea mitä meille tapahtuu. Kohdalle voi osua kuolemaa, kipua, surua ja niin edelleen siinä missä iloa, onnea ja onnistumisiakin. Mutta vaikka emme saa päättää mitä taphtuu, saamme päättää, mitä sallimme tapahtumien meille tehdä. Surut kuuluu surra, mutta suruun ei kuulu jäädä asumaan. Vihastuminen on tervettä, katkeruus ei. Ja niin edelleen. Lopullinen päätös on aina ihmisellä itsellään.

Minä olen valinnut omalle kohdalleni onnellisuuden.
Eli kyllä, minä olen onnellinen.
:)

hienosti avattu.

olen samaa mieltä. elän onnellisena.
 
Se, mikä on ominaista jollekin, on luonnostaan sille parasta ja nautinnollisinta. Ihmisille sitä on elämä järjen mukaan, koska järki ennen muuta tekee ihmisen ihmiseksi. Tämä elämä on siis onnellista. (Aristoteles)
 
Mä en usko onnellisuuteen. Vain lapset, kylmät, tunteettomat tai yksinkertaiset voi olla onnellisia ( muut jauhaa paskaa onnellisuudestaan). Maailma on mätä. Ei täällä voi tuntea itseään onnelliseksi. Toki voi kokea onnellisuuden tunnetta hetkittäin, mutta että ois onnellinen sanan varsinaisessa merkityksessä.
 

Yhteistyössä