Mummeliisa, sun lapsella on välikausitakki pakkasella ulkona?

  • Viestiketjun aloittaja pisti silmään
  • Ensimmäinen viesti
[QUOTE="höh";22641110]Miksen mä löydä tuota sieltä blogista? :O Toisaalta, voi olla hyväkin, koska sitte mäkin itkisin silmät päästäni varmaankin... mutta kuitenkin, mistä se löytyy? Ja osanotto minultakin. :( Mummeliisa on mun ehdoton ykkössuosikki täällä palstalla kyllä :) :)[/QUOTE]

Nyt minun on pakko myöntää, että hetken emmin ennen kuin laitoin linkin.
Lylen elämäntarina ei ole salaisuus. Olen iloinen ja onnellinen siitä, että saimme jakaa hänet niin monen ihmisen kanssa. Mutta tuntuu tavallaan väärältä, jos joku alkaa prinsessaan tai perheeseen tutustumisen yhdestä kaikkein tummimmasta hetkestämme. Liikaa melodramatiikkaa tai jotain... antaa liian kapean kuvan kaikesta. Tai liian tumman.

Toisaalta blogi ON julkinen ja julkiseksi tarkoitettu , myös tämä:
Hapuilua
 
"höh"
Nyt minun on pakko myöntää, että hetken emmin ennen kuin laitoin linkin.
Lylen elämäntarina ei ole salaisuus. Olen iloinen ja onnellinen siitä, että saimme jakaa hänet niin monen ihmisen kanssa. Mutta tuntuu tavallaan väärältä, jos joku alkaa prinsessaan tai perheeseen tutustumisen yhdestä kaikkein tummimmasta hetkestämme. Liikaa melodramatiikkaa tai jotain... antaa liian kapean kuvan kaikesta. Tai liian tumman.

Toisaalta blogi ON julkinen ja julkiseksi tarkoitettu , myös tämä:
Hapuilua
Minä myös emmin, kysynkö linkkiä juuri tuosta syystä... ja emmin nyt, luenko sitä sittenkään, tuntuu ehkä jotenkin yksityisyyttänne loukkaavalta minustakin, vaikka onkin julkiseksi tarkoitettu, mutta varsinkin, kun itse olit tuota mieltä... Mutta kiitos. Ja "liian tummaa kuvaa" tuskin voisi saada sinusta, kun olen palstakirjoituksiasi lukenut, olen saanut sinusta hyvin sydämellisen ja valoisan kuvan :)
 
[QUOTE="höh";22641339]Minä myös emmin, kysynkö linkkiä juuri tuosta syystä... ja emmin nyt, luenko sitä sittenkään, tuntuu ehkä jotenkin yksityisyyttänne loukkaavalta minustakin, vaikka onkin julkiseksi tarkoitettu, mutta varsinkin, kun itse olit tuota mieltä... Mutta kiitos. Ja "liian tummaa kuvaa" tuskin voisi saada sinusta, kun olen palstakirjoituksiasi lukenut, olen saanut sinusta hyvin sydämellisen ja valoisan kuvan :)[/QUOTE]

Kiitos lämpimistä sanoistasi.

En minä sitä yksityisyyden loukkausta vaan jotenkin niin, että Lylen kuolema ei ole Lylen tarina. Jos alkaa häneen tutustumisen kuolemasta, alkaa tavallaan väärästä päästä ja missaa ison osan siitä kaikesta ihanasta mitä hänen eloonsa kuului... vaikka sen muun lukisi myöhemmin, sen lukee sitten jo surusilmillä.
 
"höh"
Nyt minun on pakko myöntää, että hetken emmin ennen kuin laitoin linkin.
Lylen elämäntarina ei ole salaisuus. Olen iloinen ja onnellinen siitä, että saimme jakaa hänet niin monen ihmisen kanssa. Mutta tuntuu tavallaan väärältä, jos joku alkaa prinsessaan tai perheeseen tutustumisen yhdestä kaikkein tummimmasta hetkestämme. Liikaa melodramatiikkaa tai jotain... antaa liian kapean kuvan kaikesta. Tai liian tumman.

Toisaalta blogi ON julkinen ja julkiseksi tarkoitettu , myös tämä:
Hapuilua
Anteeksi, ei ollut tarkoitus pyytää linkkiä juuri tuohon viimeiseen päivään, vaan ylipäätään tästä prinsessasta kertovaa linkkiä :´( Olen pahoillani.
 
"höh"
Kiitos lämpimistä sanoistasi.

En minä sitä yksityisyyden loukkausta vaan jotenkin niin, että Lylen kuolema ei ole Lylen tarina. Jos alkaa häneen tutustumisen kuolemasta, alkaa tavallaan väärästä päästä ja missaa ison osan siitä kaikesta ihanasta mitä hänen eloonsa kuului... vaikka sen muun lukisi myöhemmin, sen lukee sitten jo surusilmillä.
Kirjoitettiinkin yhtä aikaa. En tajunnut siis, että blogissasi kerrotaan noin yksityiskohtaisesti päivä päivältä tytön tarina. Tottakai olisin muuten aloittanut alusta. Joten otetaanko uusiks, linkki ekaan päivään? :) Mä oon oikeesti niin urpo näitten koneitten kanssa, etten itse osannut etsiä... :(
 
[QUOTE="höh";22641573]Kirjoitettiinkin yhtä aikaa. En tajunnut siis, että blogissasi kerrotaan noin yksityiskohtaisesti päivä päivältä tytön tarina. Tottakai olisin muuten aloittanut alusta. Joten otetaanko uusiks, linkki ekaan päivään? :) Mä oon oikeesti niin urpo näitten koneitten kanssa, etten itse osannut etsiä... :([/QUOTE]

Lyle syntyi 8.12.07 Ei tullut Suleimania, tuli Lyyli.

mutta varsinaisesti hänen tarinansa hänenä itsenään (aikaisemmat ovat normaalia raskaushehkutusta) alkaa tuosta
Pitkiä sekunteja

Kuten siitä ja seuraavista päivistä näkyy, niin alussakin oli mukana valtavasti dramatiikkaa, mutta se oli toisenlaista. Se kaikki johti siihen, mikä ilman muuta oli ja aina tulee ajatuksissani olemaan elämäni onnellisin päivä: Lylen syntymäpäivä.

:)
 
Viimeksi muokattu:
Lyle syntyi 8.12.07 Ei tullut Suleimania, tuli Lyyli.

mutta varsinaisesti hänen tarinansa hänenä itsenään (aikaisemmat ovat normaalia raskaushehkutusta) alkaa tuosta
Pitkiä sekunteja

Kuten siitä ja seuraavista päivistä näkyy, niin alussakin oli mukana valtavasti dramatiikkaa, mutta se oli toisenlaista. Se kaikki johti siihen, mikä ilman muuta oli ja aina tulee ajatuksissani olemaan elämäni onnellisin päivä: Lylen syntymäpäivä.

:)
löysin blogiisi lylen elämän viimeisinä päivinä. luin läpi hurjaa vauhtia tuon pienen ihanan tytön elämän ja seurasin järkyttyneenä blogiasi tuolloin. olen seurannut teidän elämään siitä lähtien, mutta aina palaan lueskelemaan lylestä. en tiedä miksi. lyle on ollut minun ajatuksissa usein jo kolmen ja puolen vuoden ajan. noita viimeisiä päiviäkin olen lukenut uudestaan, tuntuu joka kerta kuin menettäisi jotain uudestaan. minä, joka en ole koskaan teitä edes tavannut.

sinä osaat kirjoittaa. moni voi jakaa elämäänsä blogissaan, mutta on eri asia kuinka moni onnistuu jakamaan tunteita ja kuinka moni uskaltaa olla niin auki. olen kiittänyt sinua ennenkin ja kiitän taaskin, että kiitos kun kirjoitat. ja lyle elää minunkin mielessäni, enkä tahdo kuulostaa siltä, että veisin teiltä palasen ihanaa tyttöstänne, mutta olen tosi kiitollinen, että olen saanut tietää lylen tarinan. lyle oli onnekas pieni tyttö, kun syntyi teidän suureen perheeseen.
 
Mummeliisa,
mä en yleensä harrasta blogeja, harva niistä on kirjoitettu niin, että ulkopuolinen lukija saisi jotakin teksteistä irti. Ei sinun Viipaleita-blogisi. Luin tekstejä pitkään, itkien ja nauraen. Koskettavaa ja elämänmakuista. Kiitos :heart:!

Niin, ja miten multa on mennyt ihan ohi, että sinä(kin) olet Etelä-Pohjanmaalta :heart:
 
ummelwalad harmaana
Voi pientä Lyleä. Paljon mahtui pienen tytön lyhyeen elämään. Onneksi kuitenkin sai kokea paljon rakkautta ja läheisyyttä.

Olet kirjoittanut todella hyvin, joten kaikkeen on ulkopuolisenkin helppo samaistua. Sitä tuntuu, että olisi itsekin tuntenut tuon pienen ihmisen, vaikka täältä kaukaa ja pitkän ajan jälkeen vain hänen tarinansa luki.

Kiitos, että olet jakanut nämä hetket meidän kaikkien kanssa, vaikka se ei varmasti aina ole niin helppoa.
 
löysin blogiisi lylen elämän viimeisinä päivinä. luin läpi hurjaa vauhtia tuon pienen ihanan tytön elämän ja seurasin järkyttyneenä blogiasi tuolloin. olen seurannut teidän elämään siitä lähtien, mutta aina palaan lueskelemaan lylestä. en tiedä miksi. lyle on ollut minun ajatuksissa usein jo kolmen ja puolen vuoden ajan. noita viimeisiä päiviäkin olen lukenut uudestaan, tuntuu joka kerta kuin menettäisi jotain uudestaan. minä, joka en ole koskaan teitä edes tavannut.

sinä osaat kirjoittaa. moni voi jakaa elämäänsä blogissaan, mutta on eri asia kuinka moni onnistuu jakamaan tunteita ja kuinka moni uskaltaa olla niin auki. olen kiittänyt sinua ennenkin ja kiitän taaskin, että kiitos kun kirjoitat. ja lyle elää minunkin mielessäni, enkä tahdo kuulostaa siltä, että veisin teiltä palasen ihanaa tyttöstänne, mutta olen tosi kiitollinen, että olen saanut tietää lylen tarinan. lyle oli onnekas pieni tyttö, kun syntyi teidän suureen perheeseen.
Kiitos itsellesi. Tavallaan juuri tuota toivonkin kun mietin Lylestä blogattuja kirjoituksia - sitä, että emme omineet häntä vaan annoimme muidenkin Kohdata Ihmeen.
Sinut minä muistan ja tunnistan rinnallakulkijaksi jo pitkän ajan takaa.
Aina välillä "törmäämme" netissä.
:)
 
Mummeliisa,
mä en yleensä harrasta blogeja, harva niistä on kirjoitettu niin, että ulkopuolinen lukija saisi jotakin teksteistä irti. Ei sinun Viipaleita-blogisi. Luin tekstejä pitkään, itkien ja nauraen. Koskettavaa ja elämänmakuista. Kiitos :heart:!

Niin, ja miten multa on mennyt ihan ohi, että sinä(kin) olet Etelä-Pohjanmaalta :heart:
Kiitos itsellesi kauniista sanoista.
Ja pohjalainen eukkohan minäkin... ;)
 
Voi pientä Lyleä. Paljon mahtui pienen tytön lyhyeen elämään. Onneksi kuitenkin sai kokea paljon rakkautta ja läheisyyttä.

Olet kirjoittanut todella hyvin, joten kaikkeen on ulkopuolisenkin helppo samaistua. Sitä tuntuu, että olisi itsekin tuntenut tuon pienen ihmisen, vaikka täältä kaukaa ja pitkän ajan jälkeen vain hänen tarinansa luki.

Kiitos, että olet jakanut nämä hetket meidän kaikkien kanssa, vaikka se ei varmasti aina ole niin helppoa.
Lylellä oli hyvä elämä ja olemme poikkeuksellisen onnekkaita kun saimme kulkea sen hänen rinnallaan. Tuntuu hyvälle ajatella, että hän kosketti sinuakin.
Kiitos itsellesi kauniista sanoista.
 
"xyz"
Pakko oli käydä katsomassa Mummeliisan blogia. Niin kauniisti kirjoitettua, surullisista asioista, arkisista asioista, iloisista asioista. Toivottavasti saamme jonain päivänä lukea tekstejäsi Mummeliisa kovakantista kirjoista. Vai onko niitä jo julkaistukin?
 
[QUOTE="xyz";22642685]Pakko oli käydä katsomassa Mummeliisan blogia. Niin kauniisti kirjoitettua, surullisista asioista, arkisista asioista, iloisista asioista. Toivottavasti saamme jonain päivänä lukea tekstejäsi Mummeliisa kovakantista kirjoista. Vai onko niitä jo julkaistukin?[/QUOTE]

Kiitos.

Ei tuommoisia "todellisia" kirjoja ole minulta julkaistu.
Olen kyllä kirjoittanut työkseni vuosikymmeniä, mutta lähinnä lehtijuttuja ja "roskaromantiikkaa" eli esim. novellilehtiin tarinoita joissa tyttö ja poika kohtaavat, tulee ongelma ja sitten happy end. :)
Ei mitään, mistä voi olla erityisen ylpeä, mutta ovat tuoneet leipää pöytään, joten en varsinaisesti häpeäkään.

Lylen ja mummon tarinasta olen kirjoittanut avainromaanin, mutta sitä ei ole julkaistu missään, vaikka tarkoitus on ollut laittaa se omakustanteeksi tai Bodiksi.
En vain ole saanut aikaiseksi. Tavallaan itselle "riitti" jo kun sai sen kirjoitettua.
Mutta joku pivä otan itseäni niskasta kiinni ja laitan eteenpäin...

Parhaillaan olen sairaslomalla ja kun en oikein jaksa "normaalisti" touhuta, olen pikkuhiljaa kirjoitellut runkoa leikkimieliselle keittokirjalle. Sen toivon saavani alkukeväästä valmiiksi.
 
"xyz"
Kiitos.

Ei tuommoisia "todellisia" kirjoja ole minulta julkaistu.
Olen kyllä kirjoittanut työkseni vuosikymmeniä, mutta lähinnä lehtijuttuja ja "roskaromantiikkaa" eli esim. novellilehtiin tarinoita joissa tyttö ja poika kohtaavat, tulee ongelma ja sitten happy end. :)
Ei mitään, mistä voi olla erityisen ylpeä, mutta ovat tuoneet leipää pöytään, joten en varsinaisesti häpeäkään.

Lylen ja mummon tarinasta olen kirjoittanut avainromaanin, mutta sitä ei ole julkaistu missään, vaikka tarkoitus on ollut laittaa se omakustanteeksi tai Bodiksi.
En vain ole saanut aikaiseksi. Tavallaan itselle "riitti" jo kun sai sen kirjoitettua.
Mutta joku pivä otan itseäni niskasta kiinni ja laitan eteenpäin...

Parhaillaan olen sairaslomalla ja kun en oikein jaksa "normaalisti" touhuta, olen pikkuhiljaa kirjoitellut runkoa leikkimieliselle keittokirjalle. Sen toivon saavani alkukeväästä valmiiksi.
AInakin tuossa sun blogissas on minusta tekstiä, joka on tosi hyvin kirjoitettu. Siis huomattavasti heikompaa tavaraa olen lukenut kovakantisena. Et lie tarjonnut päiväkirjatyyppisenä kustantajalle? Lahjoja sulla kyllä on. Mut on se hyvä, että ketjunaloittaja jaksoi huolestua välikausihaalareista. Pääsinpä lukijaksi mielenkiintoiseen blogiin...
 

Yhteistyössä