Kyllä mä näen itse ne valjaat turvallisuustekijänä. Ei kaikissa perheissä, joissa on useampi lapsi ja toivotaan että ne ruokailut tapahtuu yhtä aikaa (ettei koko päivä ole vain syömistä kun yksi kerrallaan tulevat syömään) voida valvoa sitä nuorinta ikiliikkujaa joka sekunti jos niitä vilkkaita tai muuten vain apua tarvitsevia on siinä pöydän ääressä useampi. Voi sitä valita valjaat missä lapsi pääsee vähän liikkumaan ees taas, mutta ei kiipeämään pois sieltä tuolistaan.
Vai miten valjaiden vastustajat tuon tekisivät, 4 lasta, pari vilkasta, joista toinen syöttötuoli-ikäinen. Muillekin pitää antaa ruokaa, lisätä juotavaa jos tarvitsevat eikä huomio riitä vahtimaan sitä pienintä joka sekunti. 11kk voi jo viihtyä syömisopetteluineen hetken, jos saa itse ottaa lautaselta jotain, mutta luultavasti ne sisarusten lautaset kiehtoo vielä enemmän. Pitääkö sen lapsen takia sitten muuttaa tapoja (syödään sitten yksitellen, menee kiertona että kun viimeinenkin on syönyt, ekalla on taas seuraava ruoka-aika helposti) vai antaa tippua useita kertoja sieltä tuolista, oli se sitten tavallinen tai syöttötuoli?
Pidetäänhän usein rattaissakin valjaita pienimmillä päällä, etteivät lähde kiipeilemään ja tipu, pahimmillaan autojen alle. Ja autossakin on ihan pakko ne turvavyöt laittaa kiinni...
Kaikki lapset ei tarvitse mitään valjaita, mutta kaikki eivät olekaan niitä kilttejä jotka eivät tee mitään vaarallista. Siis oikeasti voi olla vaarallista tippua pää edellä sieltä syöttötuolista tai rattaista. Ja lapset osaa olla nopeita, ei tarvitse kuin katse kääntää, ottaa vähän kauempaa vaikka lisää juotavaa ja hups, lapsi onkin jo jossain muualla kuin syöttötuolissaan tai missä olikaan...
Esim sisko hyvin tiesi (ikää oli 5-6v tai enemmän jos oikein muistan), ettei pöytien välillä keikuta. Muistona on ikuiset kuhmut otsassa, enemmän kai kuin kolme, osa pariinkin kertaan lattiaan kolautettuja, kun ei sitä kerrasta oppinut edes silloin kun vahinko kävi... Että on tainnut olla aika vilkas jo silloin kun valjaat oli käytössä, tuskin ihan turhaan äiti meistä kumpaakaan kiinnitti yhtään mihinkään. Ja meillä sentään isovanhemmat muutti samaan pihapiiriin vähän ennen kuin sisko syntyi, eli 2 lapsella oli parhaimmillaan 4 aikuista vahtimassa. Ja silti mm. minä ehdin kiivetä katolle vajaa kolmivuotiaana, paappa sai tulla sitten perässä et päästiin takas alaskin joskus.