Onko täällä ketään joka olisi toivonut ennemmin poika- kuin tyttövauvaa?

[pakko kysyä]

Kysyn, koska lähipiirissäni olevista (ystävät, sukulaiset, tutut, tutuntutut) odottavista/odottaneista 99% toivoo ensisijaisesti tyttövauvaa.

Onko tämä joku nykyajan muoti-ilmiö?

 

[Empuuu]

Mä toivoin.

 

[Ehdottomasti.]

tottakai!
ja tietää että miehetkin toivoo aina poikaa, tulee sit mieskin onnelliseksi.

 

[e]

Kysyn, koska lähipiirissäni olevista (ystävät, sukulaiset, tutut, tutuntutut) odottavista/odottaneista 99% toivoo ensisijaisesti tyttövauvaa.

Onko tämä joku nykyajan muoti-ilmiö?

Minä toivoin tyttövauvaa ja tyttö tuli, mutta ei johtunut mistään muoti-ilmiöstä, vaan omasta tunteestani vain. En kuitenkaan tehnyt asiasta elämää suurempaa, vaan ensisijaisesti odotin vauvaa ja rehellisesti sanottuna synnytyskipujen temmellyksessä en koko sukupuolta ajatellut kertaakaan, vasta kun näin vauvan siinä pöydällä nakuna, huomasin, että jaahas, tyttö tuli.

 

["mia"]

Minä toivoin mieluummin tyttövauvaa,omaa pikku rinsessaa...ja nyt mulla on jo pari niitä,vanhin 15v.

 

["inka"]

tottakai!
ja tietää että miehetkin toivoo aina poikaa, tulee sit mieskin onnelliseksi.

Miehesi taitaa olla idiootti? vai huono itsetunto? säälittävää.

Kyllä se tunne, että isällä on oma pieni prinsessa on vähintään yhtä hyvä tunne ellei parempi, kuin meillä

 

[Madicken04]

Itsellä on ollut tyttö enemmän toiveissa, kahdessa ensimmäisessä raskaudessa siksi että ylipäätänsä halusin tytön. Kolmannessa olisi sitten ollut ihan yksi ja sama oikeastaan, käytännönsyyt taas kallistivat toiveita jälleen tytön suuntaan.

Suurin osa suvustani on taas ollut aina poikia ihailevaa, eli pidetään itsestäänselvyytenä että ensisijainen toive on aina poika, tyttöä voidaan toivoa sitten kun se poika on saatu.

 

[meille vaan poikia]

Meillä 2 poikaa ja jos kolmas lapsi tulee niin molemmat halutaan poikaa. Sanoinkin että jos tyttö tulee niin annan adoptoitavaksi Niinhän se maailmallakin on että ei nuo tytöt ole kovin arvostettuja joten parempi tehdä poikia vaan

 

["vieras"]

Olen kuulllut perusteeksi, että tytöt ovat rauhallisempia ja heidän kanssaan voi keskustella paremmin ja suhde on parempi aikuisena

Stereotypiat toteuttavat itsensä jos sille antaa tilaa. Tällaiset vanhemmat myös kasvattavat stereotyyppisesti lapsia helpommin kuin vanhemmat, jotka ajattelevat lasta ensisijaisesti lapsen luonteen ja taipumusten mukaan. Ja toisaalta onhan se melkein nautinnollista katsottavaa kun syntyykin rauhallinen, pohdiskeleva poika tai eläväinen äänekäs tyttö

 

["viivi"]

Myönnän että tän toisen kanssa toivoin poikaa koska tyttö on jo ja ultrassa selvisi että poika tulossa. Mukava kun on molempaa sukupuolta kunhan tämä nyt syntyy alkuvuodesta.

 

["joo"]

Meillä 2 poikaa ja jos kolmas lapsi tulee niin molemmat halutaan poikaa. Sanoinkin että jos tyttö tulee niin annan adoptoitavaksi Niinhän se maailmallakin on että ei nuo tytöt ole kovin arvostettuja joten parempi tehdä poikia vaan

toivottavasti saisitte pojan riesaksenne, jumala ei teille tyttölasta antaisi, koska ajatusmaailma on noin mielipuolista ja sairasta. menee iho kananlihalle, kun ajattelee, miten sinun kaltaisella ihmisellä voi ylipäätään olla lapsia kasvatettavana kun oma ajatusmaailmakin on noin päin persettä

 

[Blue]

:wave:

Siinä vaiheessa kun kolmas oli tulossa ja oli jo kaksi tyttöä.

 

[meille vaan poikia]

[QUOTE="joo";22465481]toivottavasti saisitte pojan riesaksenne, jumala ei teille tyttölasta antaisi, koska ajatusmaailma on noin mielipuolista ja sairasta. menee iho kananlihalle, kun ajattelee, miten sinun kaltaisella ihmisellä voi ylipäätään olla lapsia kasvatettavana kun oma ajatusmaailmakin on noin päin persettä[/QUOTE]

mee sä vaan leikkimään prinsessaleikkejäs ja ostamaan rintsikoita ja kuukautissiteitä tytöilles, mahtaa miehes olla onnessaan

 

["Kenguru"]

[QUOTE="joo";22465481]toivottavasti saisitte pojan riesaksenne, jumala ei teille tyttölasta antaisi, koska ajatusmaailma on noin mielipuolista ja sairasta. menee iho kananlihalle, kun ajattelee, miten sinun kaltaisella ihmisellä voi ylipäätään olla lapsia kasvatettavana kun oma ajatusmaailmakin on noin päin persettä[/QUOTE]

Mietis nyt vähän ennenkuin menetät järkesi kokonaan! Tuskin kuule oli tosissaan.

 

["heluna"]

Esikoisesta toivoin poikaa, mies tyttöä. Poika tuli. Kakkosesta toivottiin molemmat tyttöä ja tuli tyttö. odotan kolmatta ja toivon poikaa. Olen huomannut että ne prinsessat ei tosiaankaan ole aina niitä prinsessoja ja vaan kauheita riiviöitä. Pojat helpompia, ainakin meidän perheessä

 

[narikka83]

toivoin kuopuksesta tyttöä. rakenneultrassa selvis että poika tulee. en vaihtais pois. enää ei lapsia tule, joten kaks poikaa saa riittää.

 

[Madicken04]

[QUOTE="vieras";22465475]Olen kuulllut perusteeksi, että tytöt ovat rauhallisempia ja heidän kanssaan voi keskustella paremmin ja suhde on parempi aikuisena

Stereotypiat toteuttavat itsensä jos sille antaa tilaa. Tällaiset vanhemmat myös kasvattavat stereotyyppisesti lapsia helpommin kuin vanhemmat, jotka ajattelevat lasta ensisijaisesti lapsen luonteen ja taipumusten mukaan. Ja toisaalta onhan se melkein nautinnollista katsottavaa kun syntyykin rauhallinen, pohdiskeleva poika tai eläväinen äänekäs tyttö [/QUOTE]

Itse olen taas aina ajatellut (ja siis sen suuntaista kuullut muilta) että tytöt ovat varsinkin äidille hankalampia kuin pojat. Okei, pojat voivat olla villimpiä ja rajumpia mutta muuten helpompia ja yksioikoisempia, tytöillä taas on pienestä pitäen sellaista natinaa ja kädenvääntöä yms. Tyttöjen maailma, kaverisuhteet ja kaikki on monimutkaisempaa ja tytöt ottavat kovemmin yhteen äidin kanssa kuin pojat. Tietty yhetisiä juttuja on helposti enemmän ja tyttären akutta äiti voi kokea jotains ellaista mistä on omassa lapsuudessaan haaveillut, tyttären kiinnostuksenkohteet ja harrastukset tuntuvat tutummilta ja niihin on helpompi samaistua.

Loppupelissä se suhde voi sitten kasvaa läheisemmäksi ihan aikuisuuteen ja mummolla on helpompi olla osana tyttären puolen lastenlasten elämää kuin pojan puolen.

 

[app]

[QUOTE="joo";22465481]toivottavasti saisitte pojan riesaksenne, jumala ei teille tyttölasta antaisi, koska ajatusmaailma on noin mielipuolista ja sairasta. menee iho kananlihalle, kun ajattelee, miten sinun kaltaisella ihmisellä voi ylipäätään olla lapsia kasvatettavana kun oma ajatusmaailmakin on noin päin persettä[/QUOTE]

Jos joku olisi kirjoittanut päinvastoin, että haluaakin vain tyttölapsia, se olisi kaikista normaalia. Jos joku sanoo haluavansa vain poikalapsia, se on epänormaalia? Perusteet olivat toki huonot, mutta silti.

 

[Madicken04]

Jos joku olisi kirjoittanut päinvastoin, että haluaakin vain tyttölapsia, se olisi kaikista normaalia. Jos joku sanoo haluavansa vain poikalapsia, se on epänormaalia? Perusteet olivat toki huonot, mutta silti.

Tuo on kanssa jännä juttu. Siis jos vaikka isä toivoo poikaa niin se nostattaa helposti vastarintaa, mutta taas jos äiti toivoo tyttöä niin sitä pidetään ihan luonnollisena juttuna...

 

["tina"]

Mun täytyy sanoa, että olen aina toivonut ensisijaisesti saavani vauvan terveenä ja elävänä maailmaan, sukupuolella ei ole ollut merkitystä. Kolmen tytön jälkeen kuitenkin luonnollisesti oli salainen haave pojasta. Mutta haave muuttui toiveeksi saada todellakin terve vauva ja elävä sellainen maailmaan. Sitä ei ennen tajua ennenkuin onnellinen odotus muuttuukin epävarmuudeksi ja hermoja raastavaksi ajaksi. Mutta ihanaa on nyt, kun on 3 tyttöä ja pikkuinen poika.

 

["Vieras"]

Minä toivoin esikoisen olevan poika ja niinhän se sitten olikin.

 

["vieras"]

Itse olen taas aina ajatellut (ja siis sen suuntaista kuullut muilta) että tytöt ovat varsinkin äidille hankalampia kuin pojat. Okei, pojat voivat olla villimpiä ja rajumpia mutta muuten helpompia ja yksioikoisempia, tytöillä taas on pienestä pitäen sellaista natinaa ja kädenvääntöä yms. Tyttöjen maailma, kaverisuhteet ja kaikki on monimutkaisempaa ja tytöt ottavat kovemmin yhteen äidin kanssa kuin pojat. Tietty yhetisiä juttuja on helposti enemmän ja tyttären akutta äiti voi kokea jotains ellaista mistä on omassa lapsuudessaan haaveillut, tyttären kiinnostuksenkohteet ja harrastukset tuntuvat tutummilta ja niihin on helpompi samaistua.

Loppupelissä se suhde voi sitten kasvaa läheisemmäksi ihan aikuisuuteen ja mummolla on helpompi olla osana tyttären puolen lastenlasten elämää kuin pojan puolen.

Varmaan on jotain piirteitä jotka pätevät enemmän äidin ja tyttären suhteeseen, mutta meillä ainakin kaksi hyvin erilaista poikaa. Toinen on suora ja mutkaton poika, toinen temperamenttinen, ailahteleva ja ajatuksiltaan monisäikeinen poika. Toisen kanssa konfliktit ratkaistaan hetkessä, toisen kanssa tuntien, päivien, viikkojen kuluessa.

En myöskään komppaa harrastuskohtaa, itse kun en ole koskaan samaistunut balettitunteihin tms.mitä ne tyttömäiset harrastukset mahtavat sitten olla kellekin. Pojat ovat olleet kiinnostuneita laidasta laitaan asioista, askartelusta, eläimistä, peleistä, rakentelusta, koriksesta, sählystä, tanssista jne. jne. Vauvaakin tykkäsi isompi hoitaa aikansa. Kai se on siitäkin kiinni, minkälaiset eväät lapselle antaa ja miten hänet näkee, näkeekö vahvemmin lapsena vaiko tyttönä/poikana .

Jos ajattelen ikäisteni suhdetta äiteihinsä niin monilla suhde on varsin ongelmallinen ja riitaisa. Samoin on paljon aikuisia poikia joilla hyvin läheiset välit äitiin ilman että ovat peräkammarin poikia

 

[...]

tottakai!
ja tietää että miehetkin toivoo aina poikaa, tulee sit mieskin onnelliseksi.

Meillä meni toisinpäin. Itse toivoin poikaa, mies tyttövauvaa.

 

[...]

Tuo on kanssa jännä juttu. Siis jos vaikka isä toivoo poikaa niin se nostattaa helposti vastarintaa, mutta taas jos äiti toivoo tyttöä niin sitä pidetään ihan luonnollisena juttuna...

Johtuu ihan historiallisesta painolastista. Poikalapset ovat olleet aikaisemmin huomattavasti halutumpia ja arvokkaampia lapsia kuin mitä tyttölapset. Pojat kun ottivat kotitilan hallintaan, tytöt sen sijaan lähtivät toisiin taloihin emänniksi. Ja edelleen, esim. kiinassa ym aasiassa tyttölapsia jopa adoptoidaan, kun halutaan poikalapsi.

Näin ollen on selvää, että poikalapsen toivominen herättää enenmmän tunnereaktioita kuin mitä tyttölapsen toivominen, kosksa tyttölapsen toivominen on vähän niin kuin vähemmistön tukemista.

 

[pakko kysyä]

Tuo on kanssa jännä juttu. Siis jos vaikka isä toivoo poikaa niin se nostattaa helposti vastarintaa, mutta taas jos äiti toivoo tyttöä niin sitä pidetään ihan luonnollisena juttuna...

Mulle on ihan sama mitä kukin toivoo, halusin vain kysäistä onko tämä tyttöjen toivominen niin yleistä kuin olen ymmärtänyt. Tähän joukkoon kuitenkin näyttäis mahtuvan muutama poikaa toivonutkin