Miten Sinä selität sen, että lapset voivat aina vaan huonommin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Rouva Hulda Huolestunut
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Iso syy voi tosiaan olla se, että me pieninä vanhemmista erotetut, joita ei ole 1kk pidempään imetettykään ja avain kaulassa koulua käyvät lapset, olemme nyt vanhempia ja emme vain yksinkertaisesti osaa ottaa kunnolla vastuuta pienistämme ja meille lasten välittömät hellyyden osoitukset saattavat olla "pelottavia".
Mä luulen, että syy nykytilanteeseen on monen asian yhteissumma. Perheet ja lapset selviävät ihan hyvin, vaikka jotain ongelmia olisikin. Mutta perheet ja lapset, joilla niitä ongelmia kertyy keskivertoa enemmän, alkavat oirehtia.
 
[QUOTE="Esmeralda";22343452]Sosiaalinen ja ekonominen eriarvoistuminen.[/QUOTE]
Eikä yksin tuo vaan se, että tuo eriarvoistuminen myös näkyy. Oli 60-80 -luvuillakin ihmisiä varsin erilaisista sosiaaliluokista, mutta vaikka esim murkku saikin sen ikioman kasettimankan vuoden myöhemmin kuin toinen, niin molemmilla oli silti ne kasettimankat. Uusi mankka ostettiin - vanhempien varallisuudesta riippumatta - vasta sitten, kun se edellinen meni rikki ( = noin 10 vuoden päästä). Nykyisin vuoden vanhat hilavitkuttimet on jo ihan lääst siisön ja kaverilla on ollut vuoden sisällä jo kaksi uudempaa ja hienompaa hilavitkutinta.
 
On yleistä että naapureita ei tunneta, hyvä jos tervehditään..
Isovanhemmilla ei ole aina ovi ja syli auki, vaan heillä on työnsä, mökkeilynsä, matkustelunsa, harrastuksensa..
Tuttavaperheille tai neuvolaan on suuri kynnys tunnustaa olevansa rättiväsynyt, koska saa pelätä lastensuojelun toimenpiteitä.
Kyläily ja yökyläily on harventunut.
 
- ilottomia lapsia näkee aina vaan enemmän *vanhemmat ovat aina töissä, menossa, poissa.

- raivokohtauksia saavat lapset lisääntyvät koko ajan*kuri on löyhää, järjetöntä ettei kohta saa edes komentaa lastaan, koska se on rikos

- levottomia lapsia on iso osa ikäluokasta*likaa televisiota, virikkeitä...
- yhä useammat lapset eivät osaa syödä normaalia ruokaa*nykymaailman yleisin ruokavalio on muutenkin sieltä itsestään
 
No, etenkin äitiys on tehty nykyään aika vaikeaksi, haukut saat aina teet niin tai näin. Mammat haukkuu toisiaan jos on mokannut yhdessäkin asiassa sen sijaan että tukisivat. se voi tehdä äitiydestä raskasta
 
No, etenkin äitiys on tehty nykyään aika vaikeaksi, haukut saat aina teet niin tai näin. Mammat haukkuu toisiaan jos on mokannut yhdessäkin asiassa sen sijaan että tukisivat. se voi tehdä äitiydestä raskasta
Tosta olen kyllä samaa mieltä. Ja monta kertaa olen ollut pelkästään iloinen siitä, että sain kasvattaa lapseni ennen Internetin keskustelupalstoja. Tai oli kuopuksen aikaan jo sellaisia, mutta niissä oli vain nörttipoikia puhumassa biosista ja koneen ylikellottamisesta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;22342502:
Mä suhtaudun hieman varauksella tuohon köyhyyden lisääntymiseen. Ja perustan näkemykseni siihen, että moni rehellisesti sanoo, että ei ole taloudellisesti kannattavaa mennä töihin tai työstä saatu hyöty olisi vain muutaman satasen. Tuloerot sen sijaan ovat kasvaneet ja luultavasti tulevat kasvamaan jatkossakin, koska kaikki eivät tule tyytymään siihen minimituloon vaan haluavat ponnistella päästäkseen nk paremmalle oksalle. Osa ihmisistä taas tyytyy ajatellen, että en minä voi tälle tilanteelleni kuitenkaan mitään.

On aika paljon perheitä, joissa lapset eivät saa säännöllisesti ruokaa. :( Päihdeongelmaisia vanhempia ym. Yleensä lastensuojelu määrää lapset päiväkotiin, jossa he saavat varmasti monta ateriaa päivän aikana.
 
Liika kyttäminen ja vahtaaminen pilaa lapset. Ei anneta mitää tehdä, ku kaikkea pelätään ja luetaan vitun typerät opukset kasvatuksesta, millä ei ole elävän elämän kanssa mtn tekemistä. Ja toki sit kurituksen puute
 
Mikä on Sinun selityksesi sille, että lapset voivat aina vaan huonommin?

Mistä voi mielestäsi johtua, että esim:
- ilottomia lapsia näkee aina vaan enemmän
- raivokohtauksia saavat lapset lisääntyvät koko ajan
- levottomia lapsia on iso osa ikäluokasta
- yhä useammat lapset eivät osaa syödä normaalia ruokaa

Ihan vaan mielenkiinnosta kyselen.

Vanhemmilla kiire, stressi
-lasten ravinto RAVINNEKÖYHÄÄ, LISÄAINEILLA KYLLÄSTETTYÄ
 
Mä etsin pitkään viestiä, jota voisin parhaiten peesata. Tässä se on :).

Jos vanhemmilla on jo se asenne elämään, että kaikki on vaan huonosti ja kurjaa ja paskaa eikä mistään tule mitään, niin onko ihme että lapset ajattelee samalla tavalla.

Toinen syy lasten ilottomuuteen ja huonovointisuuteen on tässäkin ketjussa moneen kertaan mainittu läsnäolo. Tai itse asiassa sen puute. Yhteinen aika kuitataan sillä, että lapset pelaa tietokoneella tai pleikkarilla ja vanhemmat on kannettavilla.

Mua yleensä muuten ärsyttää tosi paljon (eikä ole kohdistettu sulle erityisesti) tän tyyppinen voivottelu ja vali-valittelu, että kerrotaan mikä on vialla ja jätetään sitten kertomatta se tärkeämpi, eli joku idea tai neuvo asian korjaamiseksi. Jos ihminen on kyyninen, iloton, masentunut, joka toki heijastuu lapsiin, mitenkä muuten, niin ... eli niin, mitä asialle pitäisi tehdä? Jos usko elämään on mennyt, eipä sitä takaisin saa ainakaan siten että huomaa ympäristön vain tuomitsevan, kenenkään ei auttavan, välittävän yms.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;22343621:
Tosta olen kyllä samaa mieltä. Ja monta kertaa olen ollut pelkästään iloinen siitä, että sain kasvattaa lapseni ennen Internetin keskustelupalstoja. Tai oli kuopuksen aikaan jo sellaisia, mutta niissä oli vain nörttipoikia puhumassa biosista ja koneen ylikellottamisesta.

tai sitten kannattaa pysytellä erossa näistä palstoista. :D Siskolla on 10v, 5v ja 3v lapset eikä hän ole koskaan käynyt missään mammapalstoilla, perhekerhoissa yms myös valikoiden. Loppupelissä hän on autuaan tietämätön kaikista niistä ihmeellisistä asioista, kasvatusvirheistä yms mikä maailma täällä on auennut...
 
[QUOTE="vieras";22343652]On aika paljon perheitä, joissa lapset eivät saa säännöllisesti ruokaa. :( Päihdeongelmaisia vanhempia ym. Yleensä lastensuojelu määrää lapset päiväkotiin, jossa he saavat varmasti monta ateriaa päivän aikana.[/QUOTE]
Olet oikeassa, mutta niissä perheissä rahaa ei käytetäkään lasten ruokaan vaan niihin päihteisiin tai muuhun. Tai sitten ruokarahaa on, mutta ei vanhempaa, joka ruokaa laittaisi. Jos hyvätuloinen pistää rahansa lomamatkoihin, rakennekynsiin, kampaajalle, personaltraineriin ja muotivaatteisiin eikä laita lapsilleen säännöllisesti ruokaa, niin ei se siitä perheestä silti köyhää tee. Tai jos hyvätuloinen sairastuu burnoutiin eikä jaksa huolehtia asioista, niin ei siltikään ole köyhä.
 
tai sitten kannattaa pysytellä erossa näistä palstoista. :D Siskolla on 10v, 5v ja 3v lapset eikä hän ole koskaan käynyt missään mammapalstoilla, perhekerhoissa yms myös valikoiden. Loppupelissä hän on autuaan tietämätön kaikista niistä ihmeellisistä asioista, kasvatusvirheistä yms mikä maailma täällä on auennut...

Mä opin kans täältä vasta että mä oon ihan paska mutsi. :D

Onneksi mua ei paljo hetkauta, mitä täällä kirjotellaan. Teen niinku oon aina tehnyt. On tässä palstassa paljon hyvääkin, en mä sentään nyt mikään puhdas masokisti ole. Ettekä tekään oo! :D :D :D
 
[QUOTE="vieras";22343652]On aika paljon perheitä, joissa lapset eivät saa säännöllisesti ruokaa. :( Päihdeongelmaisia vanhempia ym. Yleensä lastensuojelu määrää lapset päiväkotiin, jossa he saavat varmasti monta ateriaa päivän aikana.[/QUOTE]


Mä taasen uskon, että päihdeongelmaisia perheitä on aina ollut ja nykyään sentään on se lastensuojelu, joka hyvässälykyssä tavoittaa ne oikeat perheet ja joskus saattavat jopa pelastaa lapsia.
 
Mua yleensä muuten ärsyttää tosi paljon (eikä ole kohdistettu sulle erityisesti) tän tyyppinen voivottelu ja vali-valittelu, että kerrotaan mikä on vialla ja jätetään sitten kertomatta se tärkeämpi, eli joku idea tai neuvo asian korjaamiseksi. Jos ihminen on kyyninen, iloton, masentunut, joka toki heijastuu lapsiin, mitenkä muuten, niin ... eli niin, mitä asialle pitäisi tehdä? Jos usko elämään on mennyt, eipä sitä takaisin saa ainakaan siten että huomaa ympäristön vain tuomitsevan, kenenkään ei auttavan, välittävän yms.

Mäkin vastasin vaan sen mukaan, mitä kysyttiin :). Mutta jos mietitään, että mitä asialle sitten pitäisi tehdä.... Ensinnäkin aika moni vanhempi täälläkin eli lapsuutensa 90-luvun lamassa. Lamassa, joka suisti monet perheet ihan raiteiltaan, muutti koko lapsuuden ja moni saattoi jopa menettää äitinsä tai isänsä, tavalla ta toisella. Eli monen tämän päivän vanhemman oma lapsuus on jo ollut negatiivisten asioiden ymäpäröimä. On omien vanhempien epätoivoa siitä, miten tästä oikein selvitäänkään. Monen vanhemmat ratkesivat ryyppäämään. Tuli avioeroja, muutettiin työn perässä paikkakunnalta toiselle. Tämän päivän lasten huonovointisuus voi siis johtua jo näiden lasten isovanhempien huonovointisuudesta.

Tänä päivänä on paljon erilaista apua saatavilla, jos oma elämä tuntuu menevän penkin alle. Teoriassa. Käytännössä jos äitiä tai isää masentaa, nopeimman avun saa kun menee terveyskeskukseen ja uhkaa vetää ranteensa auki. Jonot mielenterveyspalveluihin on hävyttömän pitkät. Ja se byrokratia... Ensin pitää soittaa terveyskeskukseen, että elämänhalu on tiessään, saisinko ajan lääkärille. Joo odotas... tuossa puolentoista kuukauden päästä olisi yksi aika, otatko sen? Sitten juttelet tk-lääkärin kanssa, joka antaa purkin masennuslääkkeitä ja sanoo, että katsotaan sen jälkeen sitten, vieläkö tarvitset muuta. Psykologille ja terapiaan on vaikea päästä, vaikka se olisi ihan ensiarvoisen tärkeää, jopa tärkeämpää kuin ne pillerit. Että olisi joku joka kuuntelee.
 
En minäkään. Tilastollisesti niitä lienee kuitenkin on.
Onko niin, että pahoinvointi nykyään rekisteröidään toisin kuin ennen?


Mun pojan koulussa (1-9lk) on opettajien ja avustajien, terveyden hoitjan ja työelämäänvalmentavan lisäksi nuoriso-ohjaaja ja psykologi viikoittain oppilaisen käytettävissä. Kyseessä siis pieni maalaiskoulu eli todellakin aikuisia riittää kuuntelemaan lapsia ja huomaamaan, jos jollakulla joku hätänä. Mun mielestä ihan hyvä juttu.
 
Mun mielestä lähestulkoon samasta syystä kuin Anna Wahlgrenin mielestä.

Läheskään kaikesta en ole Annan kanssa samaa mieltä. Silti hänen lapsikirjansa on yhä ainoa lukemani kasvatusopas jota en kammoksu sekopäähorinoina.
Siinä kirjassa on paljon hyviä ajatuksia ja todellista, testattua kokemusta.
 
Mun pojan koulussa (1-9lk) on opettajien ja avustajien, terveyden hoitjan ja työelämäänvalmentavan lisäksi nuoriso-ohjaaja ja psykologi viikoittain oppilaisen käytettävissä. Kyseessä siis pieni maalaiskoulu eli todellakin aikuisia riittää kuuntelemaan lapsia ja huomaamaan, jos jollakulla joku hätänä. Mun mielestä ihan hyvä juttu.

Niin on. Pienissä kunnissa toi toimii. Isoissa helposti ylilyödään kun ei tunneta perheiden tarinoita.
 

Yhteistyössä