Kuinkahan mun mahtaa käydä...?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Aurinkokunta
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Aurinkokunta

Aktiivinen jäsen
01.11.2006
11 030
1
36
Kouvolan peräkylä
Onko karjalanpiirakoiden tekeminen (se rypytys minua eniten ”jännittää”) vaikeaa?
Siis jos mie huomenna mielihaluni toteutan ja teen puuron ja kuoritaikinan ja koitan vielä saada jonkinmoiset piirakatkin aikaiseksi kera pikkuväen, niin onko lopputulos edes jonkunmoiset piirakat, vai käykö miehen ihanan kannustava ennustus toteen? Hän meinaan ennusti, että kun hän tulee kotiin, niin kuoritaikina löytyy kuulemma seinästä, kattolampusta ja katosta ja puuro on syöty... siis se osa puurosta, joka ei ole hiuksissa, lattialla ja katossa.

Jostain syystä mies oli ehdottomasti sitämieltä, että mun kannattaisi vaan pysytellä sämpylä / limppu / pulla-linjalla ja jättää ne piirakat johonkin muuhun päivään, mieluiten viikonloppuun, jolloin hänkin on kotona, mutta mie taas haluan ehdottomasti tehdä elämäni ensimmäiset ”koepiirakat” ilman miehen läsnäoloa... sillä varsinkin hänen läsnäollessaan mahdollisesti epäonnistuessani se taikina tosissaan saattaa lentää ufon lailla...
 
kuule se rypytys siinä on se helpoin homma! hyvin se menee, rohkeasti vaan. ja mitä sitten jos taikina löytyy seinästä ja puurot on syöty? =)

Näin muuten on. Rypytys on se helpoin osuus.
Ootas, kun kaulittet sen taikinan mahdollisimman ohueksi, yrität saada sen pöydästä ehjänä irti tai irti ylipäätään ollenkaan, niin ei ole muuten paljon seinään heitettävää..:rolleyes:
 
Ai, musta se rypytys on aina ollut vaikeinta, johtuisiko että kateellisena oon kattellu miten näppärästi mummo sen tekee ja itse oon ihan onneton rypyttämisessä.
Mut onneks se ei makuun vaikuta eikä sillä ulkonäöllä oo niin väliä :D
 
Ai, musta se rypytys on aina ollut vaikeinta, johtuisiko että kateellisena oon kattellu miten näppärästi mummo sen tekee ja itse oon ihan onneton rypyttämisessä.
Mut onneks se ei makuun vaikuta eikä sillä ulkonäöllä oo niin väliä :D

Juu ja ku meillä äitillä ainakin oli tapana höpöttää kokoajan että älä nipistä sitä vaan pökkää...näin juu pökkään... älä nipistä...
 

Yhteistyössä