en ymmärrä miksi jotkut ostaa kävelemään opettelevalle sellasen pehmokypärän.

voin kyllä kertoa erään tapauksen,olen siis 0-3v ryhmässä päiväkodissa LTO:na.Eräs äiti toi juuri 1v:n hoitoon,ja vaati meiltä että käyttäisimme pojalla tuollaista kypärää,kun poika on hereillä.Poika oli juuri ja juuri oppinut kävelemään ja oli hyvin vilkas poika.Kaatuili paljon.Eräänä päivänä unohdimme pojan kypärän ja kuinka ollakkaan poika ei enää kaatuillutkaan.Ehkä tajusi,että nyt ei ole kypärää,nyt täytyy skarpata.

 

[QUOTE="asdf";22244600] Voi näitä aloituksen riemuja. Voi tätä yksinkertaisuuden määrää tiivistettynä yhteen palstaan. Voi miten monta Pahvia täältä löytyy.[/QUOTE]

Sama tuli mieleen! Ei näihin kykene ees vastaamaan, ei kyl pidä pokka ja hermotkin menee!

 

Sama tuli mieleen! Ei näihin kykene ees vastaamaan, ei kyl pidä pokka ja hermotkin menee!

no on täällä tyhmempiäkin nähty.Ks.tällä hetkellä etusivu.

 

Kai sen nyt joakainen tajuaa ettei terveellä lapsella sellasella kypärällä todellakaan tee mitään.
Jos me tarvitsisimme kävelemisen harjoitteluun kypärän, olisimme syntyneet se päässä.

Turha alkaa nyt sitten viisastelemaan että kyllähän pyöräilyssä käytetään kypärää. Se on täysin eriasia. Ihminen on keksinyt pyörän, mutta kävely ja siitä johtuva kaatuilu on ihan luonnollista. Se takia lapsilla on joustavat luut.

 

Niin että aina pitää saada joku pysyvä vamma että kannattaa käyttää esim. kypärää?
Ei kyse nyt ole siitä. Ihan hyvinhän sen vauvan voi jättää yksin hoitopöydälle, koska eihän siihen kukkaan kuole jos siitä putoaa. Hohhoo...

Ja Horuksen silmää komppailen!

 

No vastaanpa kuitenkin. Esikoiseni alkoi nousemaan pystyasentoon tosi aikaisin verrattuna kykyynsä kannatella itseään tasapainossa, olisko ollut 7 kk ikäinen. Kaatuili sit ihan vaaka-asennossa lattialle. Oli ihan helvetin tärkeä kapistus se päähine. Kuopuksella en käyttänyt sit taas ollenkaan, kun oli myöhäinen pystyasentoon kiipeäjä ja myöhäisempi kävelijä.

 

No vastaanpa kuitenkin. Esikoiseni alkoi nousemaan pystyasentoon tosi aikaisin verrattuna kykyynsä kannatella itseään tasapainossa, olisko ollut 7 kk ikäinen. Kaatuili sit ihan vaaka-asennossa lattialle. Oli ihan helvetin tärkeä kapistus se päähine. Kuopuksella en käyttänyt sit taas ollenkaan, kun oli myöhäinen pystyasentoon kiipeäjä ja myöhäisempi kävelijä.

Sulla on sit kans sellainen vähemmän älykäs lapsi ollut, niin kuin mullakin

 

mä ostin esikoisel laitoin päähän ja eihän se pysyny hetkeäkää(siis ei sillä etteikö ois antanu olla,mut ku ei vaa pysyny)no roskiin meni ja yhtään pahaa kolhua ei o tullu vaik kivilattia ja molemmat o kävelemään oppineet,mut tosin vast 1v6kk ja 1v4kk!!

 

No vastaanpa kuitenkin. Esikoiseni alkoi nousemaan pystyasentoon tosi aikaisin verrattuna kykyynsä kannatella itseään tasapainossa, olisko ollut 7 kk ikäinen. Kaatuili sit ihan vaaka-asennossa lattialle. Oli ihan helvetin tärkeä kapistus se päähine. Kuopuksella en käyttänyt sit taas ollenkaan, kun oli myöhäinen pystyasentoon kiipeäjä ja myöhäisempi kävelijä.

Aijaa. Meillä sama homma, mutta mitään kypäriä en silti käyttänyt.Varmaan hirveen kiva olla joku kypärä päässä ja harjotella asioita...
Ihminen on nyt vaan rakennettu niin, että niistä kömmähdyksistä oppii.
Oppii varomaan tiettyjä liikkeitä esim, jos kaatuu ja sattuu...
mutta joakinen todellakin tyylillään.

 

Niin että aina pitää saada joku pysyvä vamma että kannattaa käyttää esim. kypärää?
Ei kyse nyt ole siitä. Ihan hyvinhän sen vauvan voi jättää yksin hoitopöydälle, koska eihän siihen kukkaan kuole jos siitä putoaa. Hohhoo...

Ja Horuksen silmää komppailen!

täh?

 

"virheist oppii ja kokemus karttuu"

 

Kypärää tarvitsee vain sellaiset lapset joilla on pään kannattelussa erityisvaikeutta (esim CP-vammainen lapsi.) tai sellainen lapsi joka ei kehitysvammansa vuoksi ymmärrä kipu aistimusta (esim lapset/nuoret/aikuiset jotka hakkaavat päätään pakanomaisesti)

Näitä erityis tilanteita varten ko kypärä on alunperin kehitetty ja sitten joku rahan ahne taho on keksinyt alkaa markkinoimaan kypärää ladtentarvikkeena, jota " ilman ei pärjää".

 

[QUOTE="maisa";22246067]kunkahan moni lapsi on kuollut tai vammautunut harjoitellessaan kävelemään?Entä kuinka moni moottoripyöräilijä?[/QUOTE]

Jos joku nyt ei tajunnut, niin mun viimeisin teksti oli kommentti tähän.
Niin että aina pitää saada joku pysyvä vamma että kannattaa käyttää esim. kypärää?
Ei kyse nyt ole siitä. Ihan hyvinhän sen vauvan voi jättää yksin hoitopöydälle, koska eihän siihen kukkaan kuole jos siitä putoaa. Hohhoo...

 

[QUOTE="pyhä jysäys";22246381]Aijaa. Meillä sama homma, mutta mitään kypäriä en silti käyttänyt.Varmaan hirveen kiva olla joku kypärä päässä ja harjotella asioita...
Ihminen on nyt vaan rakennettu niin, että niistä kömmähdyksistä oppii.
Oppii varomaan tiettyjä liikkeitä esim, jos kaatuu ja sattuu...
mutta joakinen todellakin tyylillään.[/QUOTE]

Ihminen toki oppii jos on oppiakseen. Meillä yksi kolmesta nousi seisomaan 6kk ikäisenä ja veti siitä aina selälleen. Milloin tuli verta nenästä, milloin huulesta. 7kk iässä lähti kävelemään käyttäen tukina kaikkea mahdollista, laatikoita, tuoleja jne. Käveli päin seiniä ja pöydänkulmia. Yhtään ei osannut varoa päätään. Tuossa vaiheessa hankittuiin kypärä. Lapsi ei siitä tykännyt, mutta jotui pitämään sitä päässää 2 viikkoa. Kunnes eräänä päivänä oivalsi ettei pää edellä tarvitse mennä seinään tai pöydänkulmaan. Tai että kaatuessa voi kohottaa päätään niin ettei se kolahda lattiaan.

 

Mitä tuohon tulee, ettei lapsi muka opi yhtään varomaan jos käytössä on konttauskypärä, niin ajatelkaas nyt vähän hei. Se on aika ohutta materiaalia. Lapsi tuntee kyllä iskun jos kaatuu, eikä se kivalta tunnu. Se voi vaan vaimentaa iskua ja pienentää kipua. Eli taatusti lapsi oppii...

Ei lapsi pieneen pään kolhimiseen kuole. Mutta ei lapsi kuole siihenkään, jos kolhii päätään terävään pöydänkulmaan, mutta silti suojukset kulmissa on ihan jees turhien vahinkojen välttämiseksi. Tai ovistopperit, ettei lapsella jää sormet väliin, vaikkei siihenkään kuole. Tai liesisuojus; kai lapsi oppii varomaan kuumaa, vaikka suojus olisikin käytössä? Portaatkin lapsi oppii nopeasti laskeutumaan, ja joustavat luut kestää kyllä kierimisen, mutta silti portti on näppärä juttu.

Jos mukelo on taipuvainen kolhimaan kuuppaansa, niin mitä järkeä olisi antaa toisen jatkuvasti loukata itseään, kun sen voi estää konttauskypärällä? Kipu ei kasvata, se ei karaise, ja pikkulapselle on ihan turha tuottaa kipua.

(meillä oli konttauskypärä kerran esikoisen päässä, kuopuksella ei koskaan, mutta lapsia on kovin erilaisia)

 

Meidän pojalla oli noin 1 v. 1 kk ikäiseksi asti ihan jumalaton vauhti päällä, mutta harkintaa tai vaarantajua ei ollenkaan. Uskon että jos ei olisi konttauskypärää käytetty, oltaisi monesti jouduttu käyttämään poikaa päivystyspolilla. Monta kertaa poika kaatui esim. suoraan johonkin seinänkulmaan tms. pää edeltä, tai parkettilattiaan tms. Kypärän käytön lopettamisesta ei tullut kerrassaan mitään ongelmia, eikä poika sen jälkeen enää itseään ole kolhinut, koska on oppinut pysymään paremmin tolpillaan.

Minusta nämä aloitukset, joissa joku ihmettelee miksi jotkut tekevät niin ja näin, ovat ihan älyttömiä. Ilman muuta lapset ovat erilaisia, kyllä jokaisenpitäisi se tajuta. :headwall:

 

jos kaatuu oikein pahasti,ei siinä paljon mitkään pehmokypärät auta,vaimentaa vain pikku muksahduksia.

 

Siis miksi ihmeessä mää en tajua. Ilmeisesti en ole käyttänyt kypärää lapsena ja aivot on vaurioitunu vai? Mut oikeesti, ne kypärät on tarkoitettu todellakin sairaille jotka eivät osaa varoa päätään tms.
Ostatteko oikeesti kaikki mitä mainostetaan kun ilman ei pärjää?
Teillä on varmaan kans
LUSIKKA JOKA ON TAIVUTETTU SITEN ETTÄ RUOKA MENEE AUTOMAATTISESTI SUUHUN
LAUTANEN JOKA PYSYY IMUKUPILLA KIINNI PÖYDÄSSÄ ETTEI LENNÄ LATTIALLE
SE HEMMETIN KYPÄRÄ
KÄVELYTUOLI

ou mitä mää vielä keksisin..

Oikeesti, meillä ei ole ikinä ollu mitään noista, ei myöskään lapsiporttia portaissa, ei liesinsuojusta ja mitä kaikkee tossa ny mainittiin... Ei eikä meillä ole oikeesiti laitettu edes pikkuesineitä pois. Lapsen nyt vaan on pakko oppia ja uskoa. Koska lapsi oppii kaiken jos kaikki tehdään hälle liian helpoksi ettei mitään vaan sattuisi. Voi herranen aika sentäs.

 

Oikeesti, meillä ei ole ikinä ollu mitään noista, ei myöskään lapsiporttia portaissa, ei liesinsuojusta ja mitä kaikkee tossa ny mainittiin... Ei eikä meillä ole oikeesiti laitettu edes pikkuesineitä pois. Lapsen nyt vaan on pakko oppia ja uskoa. Koska lapsi oppii kaiken jos kaikki tehdään hälle liian helpoksi ettei mitään vaan sattuisi. Voi herranen aika sentäs.

No herranen aika juu :xmas:

Hienosti ne oppii, vaikka pikkuesineet siirrettäisiinkin sivuun, tai vaikka portaisiin meno estettäisiin portilla.

Ja vanhemmat pääsee vähemmällä stressillä.

 

Pikkasen asian vierestä, muistan ( muutama vuosi sitten ) tällä palstalla pyörineen pitkän ketjun Pekko pojasta joka putosi vauvana sängystä ja sai aivovaurion tms.
En ymmärrä miksi se on niin paha jos päätään kolhivaa lasta koittaa suojella sen ajan kun lapsi oppii varomaan päätään? Kun kuitenkin vauvan päässä on aukileet.....

Pitäsikö tämä tulkita niin, että vauvoilla tulisi olla 24/7 päässä pehmustettu kypärä, jos vaikka sattuisi putoamaan sängystä...?
Kun muutenkaan ei vauvaiästä ole mahdollista selvitä hengissä.

 

Mutta ei lapsi kuole siihenkään, jos kolhii päätään terävään pöydänkulmaan, mutta silti suojukset kulmissa on ihan jees turhien vahinkojen välttämiseksi. Tai ovistopperit, ettei lapsella jää sormet väliin, vaikkei siihenkään kuole. Tai liesisuojus; kai lapsi oppii varomaan kuumaa, vaikka suojus olisikin käytössä? Portaatkin lapsi oppii nopeasti laskeutumaan, ja joustavat luut kestää kyllä kierimisen, mutta silti portti on näppärä juttu.

)

Vitsit, ei ollut muuten mitään noista käytössä meillä ja erittäin hyväkuntoisena on lapsi selvinnut tuosta vaikeasta vaiheesta. Enkä muista että erityisesti olisi ollut vahinkojakaan.
Maailma nyt vaan sattuu olemaan täynnä krääsää, jota ilman "lapsiperhe ei voi elää".

 

eil esikoinen oli lapsi joka kaatui ja nauraa rätkätti nous ylös ja jatko matkaa, sit taas tämä kakkonen, joka nous seisomaan 6kk iässä ni on aivan erilailla kipuherkkä, kun kaatuu ja satuttaa itseään itkee lohduttomasti niin kauan että varmasti pääsee äidin tai isän syliin. Alkuun pidin 1-2vk kypärää päässä jo ihan lapsen mukavuus syistä, mut pian sit tasapaino kehittyi ja jätettiin kypärä pois.

 

Voisiko lapsen luonteenpiirteitäkin selittää sillä, onko hän käyttänyt kypärää vai ei?
Omat lapseni eivät suostuneet käyttämään sitä, vaan repivät sen irti. Jos olisin pehmustanut heidän päänsä, olisiko heistä tullut vähemmän kovapäisiä?

 

Vitsit, ei ollut muuten mitään noista käytössä meillä ja erittäin hyväkuntoisena on lapsi selvinnut tuosta vaikeasta vaiheesta. Enkä muista että erityisesti olisi ollut vahinkojakaan.
Maailma nyt vaan sattuu olemaan täynnä krääsää, jota ilman "lapsiperhe ei voi elää".

Jos joku haluaa lapsensa pään suojata konttauskypärällä, niin ei siitä haittaa voi olla, ja varmaan se on ihan hänen oma asiansa. Riippumatta siitä, oliko se tarpeen teillä, meillä tai naapurin Maijalla.

Meillä oli vain nuo pöydänkulman suojukset. Kun sattui olemaan niin terävät kulmat senhetkisessä olkkarin pöydässä, ja kaksi seikkailunhaluista pientä lasta perheessä & vain yksi ihminen heitä kaitsemassa. Ei sattunut vahinkoja, ehkä ne oli ihan turhatkin. Mutta järkyttävän näköinen "tähden muotoinen" arpi on pojan kaverilla otsassa, kun samanmoiseen pöytään taaperona kaatui ja sai ison reiän otsaansa. Arpi seuraa mukana läpi elämän, siihenkään ei toki kuole mutta jos siltä välttyy laittamalla parin euron suojat pöydänkulmiin lapsen taaperoajaksi niin mikä ettei...

On erilaisia koteja, erilaisia lapsia, erilaisia perheitä, erilaisia tilanteita, ja sellaista tavaraa ei olekaan mikä olisi jokaiselle tuikitarpeellinen (meillä esim. pinnasänky ja yhdistelmävaunut oli oikeastaan täysin turhia, silti en naura niille joille ne oli tarpeellisia).