Nyt alkaa riittämään. Tää raskaus on tehnyt mun elämästä ihan helvettiä. :'(
En enää tiedä miten pystyn rakastamaan tätä lasta kun tuntuu että päivä päivältä tulee enemmän vastoinkäymisiä, ja kun luulet että asiat ei voi enää huonommaksi mennä, niin taas olo pahenee.
Ennen olin onnellinen, rakastin liikuntaa ja kävin töissä.
Nyt pystyn juuri ja juuri kotona kävelemään, kauppareissut on yhtä helvettiä, mutta pakko sielläkin on käydä. Päivät makaan sohvalla kun liikkumaan ei enää pysty. Vauva painaa keuhkoja tosi pahasti, ja ennestään vaikea hengittäminen on lähes mahdotonta. Hyvää asentoa ei löydy.
Oon ihan masentunut, tuntuu että valoa ei ole tunnelin päässä, haluan tän vauvan ulos!
Viikkoja on vasta 32...
Raskausdiabetes kruunasi kaiken, ja eihän noi mun sokeriarvot pysy kurissa millään. En voisi syödä yhtään minkäänlaista hiilaria tai ne pomppaa. Ennen tätä sai sentään syödä vähän karkkia tai pystyi käymään kävelyllä...
En enää tiedä miten pystyn rakastamaan tätä lasta kun tuntuu että päivä päivältä tulee enemmän vastoinkäymisiä, ja kun luulet että asiat ei voi enää huonommaksi mennä, niin taas olo pahenee.
Ennen olin onnellinen, rakastin liikuntaa ja kävin töissä.
Nyt pystyn juuri ja juuri kotona kävelemään, kauppareissut on yhtä helvettiä, mutta pakko sielläkin on käydä. Päivät makaan sohvalla kun liikkumaan ei enää pysty. Vauva painaa keuhkoja tosi pahasti, ja ennestään vaikea hengittäminen on lähes mahdotonta. Hyvää asentoa ei löydy.
Oon ihan masentunut, tuntuu että valoa ei ole tunnelin päässä, haluan tän vauvan ulos!
Viikkoja on vasta 32...
Raskausdiabetes kruunasi kaiken, ja eihän noi mun sokeriarvot pysy kurissa millään. En voisi syödä yhtään minkäänlaista hiilaria tai ne pomppaa. Ennen tätä sai sentään syödä vähän karkkia tai pystyi käymään kävelyllä...