Tutti pois 2v:ltä,vinkkejä.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nunnunannu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Nunnunannu

Jäsen
23.02.2010
405
0
16
Meidän 2v syö tuttia. Tarhassa ollessaan vai unilla,mutta ensimmäiset sanat kun haen tytön on "anna mun tutti ´ja rätti" jos en anna niin aivan järkky huuto.
Olen alkanut pohjustaa tuttin pois jättämistä. Et viedään ne orava-vauvoille ym. Nyt saatiin lainaksi tuttikeiju kirja,jonka avulla yritän pohjustaa,et saa jonkun lahjan jos antaa tutin pois.
Tuntuu et kotona ollessa se tutti on suussa lähes kokoajan,ulos ei tuttia oteta.
Mietin et onko se jotenkin kuitenkkin turva,kun sairastelee tosi paljon ainakin kerran kuussa. Ollaan erottu vuoden sisään ja näkee isäänsä tosi harvoin ja muutenkin ollaan tosi paljon kaksistaan. Eli ystäviä mulla ei oo kun muutama ja nekin perheellisiä. eli aistiiko tyttö välillä iskevän yksinäisyyden.

kyllä me kylästellään,mutta tytön rakas kummitäti,mun paras kaveri alko seukkaan ja entiset päivittäiset yhteydenpidot on jäänyt,nyt nähdään n.kerran kuussa.

kertokaa,auttakkaa,ystävt rakkaat:attn:
 
Hävität ne, etkä ota tuttipuheita kuuleviin korviisikaan. Keksi muuta juteltavaa jos tuttiasiaa lapsella on. Niin minä tein tosi tuttiriippuvaiselle lapselle hieman vajaa 2 vuotiaana. Oli helppoa kuin heinän teko. Aina ei kannata monimutkistaa. :)
 
Tuo tutista vierottaminen on kyllä semmoinen homma, ettei sitä voi tehdä "pikkuhiljaa" vaan kerrasta poikki.
Toki niin että selitetään miksi tutit otetaan pois, se tuttikeijukirja varmasti on myös hyvänä apuna ja sitten vain otat tutit pois.
Itse tappelin vaikka kuinka kauan n.2-vuotiaan lapsen kanssa, kun en jaksanut kuunnella sitä valvomista ja huutoa mikä alkoi kun tuttia ei saanut.
Turhaan,omaa laiskuuttani ja viitseliäisyyttäni.
Keksi joku uusi tapa,rutiini mikä liittyy nukkumiseen ja tulee korvaamaan tuttia esim. että saa lukea kirjaa sänkyyn mennessään,unikaveri,iltarukoukset ja laulut,iltasatu jne.
 
Meillä on kahdella lapsella ollut 2 eri keinoa:
Esikoisen kanssa juteltiin nukkumaan mennessä että: "Ei äiti ja isikään syö tuttia, eikä tarhantädit, eikä Laurikaan (nuorempi hiekkalaatikkokaveri) syö enää tuttia joten et sinäkään sitä tarvitse" jne. Sitten lapsi alkoi itsekkin että: "ei muumitkaan syö tuttia, en minäkään tarvitse". Tuolla tavalla jäi eikä sitä enää pyytänyt.
Keskimmäisen kanssa vietiin tutit "oravan ja linnun poikasille". Eli nakattiin tutit parvekkeelta jonka jälkeen isi lähti "viemään roskia" ja haki ne sieltä. Hetken päästä mentiin katsomaan tytön kanssa että ne oravat ja linnut oli tosiaan vieneet ne. Useaan kertaan pyysi niitä ja kerran jopa sanoi ottavansa lentokoneen ja hakevansa ne linnuilta takaisin mutta viikossa suunnilleen tutti unohtui.
 
Korjaa ensin hermosi ja asenteesi, koeta sitten uudestaan.

No meillä menossa neuvolankin mukaan ikään nähden normaalia rankempi uhma-ikä,johtuen kaikista näistä elämän muutoksista mitä on joutunut kokemaan. Mä en jaksa kuunnella 6h huutoa tuttiiii mun tuttiii äiti anna tuttii...siihen lisäksi itkupotku raivarit ym....hermoista,moni ihmetellyt,kuinka jaksan näin hyvin noin vaativan lapsen kanssa yksin. En tarvitse tälläisiä neuvoja.
 
jos joka kerrat annat periksi huudolle niin aivan varmana ei tuu onnistumaan... Pitkiä pinnoja vaaditaan tässäkin hommassa. :) Otat vain pois, sillä selvä. Huutaa niin kauan kun hutaa, ei se kestä kuin korkentaan pari-kolme päivää.
 
Meillä leikattiin aikanaan kaikkien tuttien imeskely-osuus poikki, tutteja jätin kyllä lojumaan sinne tänne mutta selitin (silloin kaksi-vuotiaalle) että tutin on menneet rikki eikä niitä saa korjattua enää.
Yhden päivän huusi, nukahtaminen oli kaikkein vaikeinta.
 
Me vietiin 2.5 vuotiaan pojan tutti kesällä oraville Seurasaareen. Oltiin keskusteltu asiasta pari viikkoa, ja sitten vietiin. Poitsu sai itse heittää tutin, ja tosi reippaasti heittikin. Kaksi iltaa meni itkiessä, siitä pari viikkoa iltaisin poitsu kysyi tutin perään, ja sitten unohtui. Nyt enää nauraa asille, jos puhutaan siitä :)
Itse jännitin ja pelkäsin aivan turhaan, tosi hienosti ja reippaasti kaikki sujui. Tsemppiä!
 
Kiitos aatamin akka...noi kokeiluun. Pitääpä huomenna heti aamusta alkaa jutusteleen asiasta. noi oli kyl tosi hyviä vinkkejä.

Nyt nukutus tauko,palailen

mamma81 kiitos kanssa tsempeistä,luulen et teen siitä itse isomman ongelman. mut nyt nukutan ton,nukkuu kohta tohon lattialle.
 
Viimeksi muokattu:
No otat sen pois. Et anna enää. Miten muuten ajattelit? Ajattelitko odottaa, että lapsi antaa itse sulle tutin?

Ja lakatkaa syyllistämästä LASTA ongelmasta, jonka olette itse luoneet. "Iso tyttö ei tarvi tuttia" - ei ole lapsen vika, ettei sitä ole otettu aiemmin pois. Tutit roskiin ja sillä siisti.
 
AP, mä en ole mikään selvännäkijä. Mistä olisin tiennyt että teillä on elämänvaikeuksia? :o Älä lässytä, vaan ota se tutti pois. Jos kerran olet jo mestari hermojesi kanssa, niin näytä se ja vie se tutti!
 
Kiitos aatamin akka...noi kokeiluun. Pitääpä huomenna heti aamusta alkaa jutusteleen asiasta. noi oli kyl tosi hyviä vinkkejä.

Nyt nukutus tauko,palailen

Ole hyvä vaan, kiva jos oli apua. Noista kahdesta neuvosta vielä että meillä esikoinen on aina ollut todella helppo nukahtamaan ja siksi noin helpolla keinolla sain tutin pois. Keskimmäinen taas on ollut sellainen pitkään nukutettava versio joten tuo, että hän sai itse antaa ne pois, auttoi paljon.

Ja tosiaan, molemmissa keinoissa kannattaa alustaa sitä asiaa vaikka päivän tai pari niin menee helpommin. Tsemppiä teille!
 
Viimeksi muokattu:
Kuules. Jos ja kun annat periksi, lapsi on seuraavalla kerralla kahta sitkeämpi vaatimuksissaan, koska tietää, että äiti antaa periksi. ÄLÄ ANNA PERIKSI, vaikka helvetti jäätyis. Älä kuuntele vaatimuksia.

Sinun selitykset kuulostaa ihan tekosyiltä. Helppoa tapaa ei vaativan lapsen kanssa ole olemassakaan. Sitä paitsi yksi vanhemman tehtävistä on tuottaa lapselle pettymyksiä ja näin vahvistaa lasta.
 
Meil mentiin raakasti niin et vietiin tutti yhdessä roskiin (olin hävittäny aikasemmin kaikki muut tutit), sit itkettiin n. 1½h ja tutti jäi sillä pois. Kun tyttö kaipaili tuttia sanoin et muistatko se vietiin roskiin.
Tosiaan kun otat tutin pos ni hävitä ensin kaikki muut tutit, elä jätä yhtään ns. vara tai jemmatuttia mihinkään. Yöllä jos lapsi itkee on liian suuri kynnys hakea se jemma
 
Näille jotka käskee vaan ottaa tutin pois: Mun mielestä tuo on paljon hellempi keino, että joko selittää lapselle asiaa tai antaa lapsen itse antaa tutin pois. Silloin äiti ei ole se paha joka sen turvallisen tutin ottaa pois vaan lapsi saa itse olla osallisena asiassa. Ja itkee se lapsi tutin perään, on hän sitten 8kk tai 2v.
 
Näille jotka käskee vaan ottaa tutin pois: Mun mielestä tuo on paljon hellempi keino, että joko selittää lapselle asiaa tai antaa lapsen itse antaa tutin pois. Silloin äiti ei ole se paha joka sen turvallisen tutin ottaa pois vaan lapsi saa itse olla osallisena asiassa. Ja itkee se lapsi tutin perään, on hän sitten 8kk tai 2v.

no tietysti voi lapselle selittää miksi tutti otetaan pois mutta tapa on silti sama: tutti kerralla pois.
 
Meillä kolme lastani aikoinaan heittivät itse tuttinsa harakka- tai oravavauvoille, taka-ovesta pihalle. Sitten tutit hävisivät pihalta ja yhdessä ihmettelimme, että olipa harakka- tai oravaäidillä kova kiire viedä tutti omalle vauvalleen. Pohjustin tätä tutista luopumista muutaman päivän jutellen ja keskustellen lapsen kanssa ennekuin se tapahtui. Tuttia ikävöivät unille mennessä viikon verran ja sitten se unohtui.
Tutista luopumispäätöksen tulee pitää ja sitä ei takaisin saa antaa vaikka kuinka pikkuinen sitä ikävöisi. Se on seuraavalla kerralla sitten paljon vaikeampaa.
 
no tietysti voi lapselle selittää miksi tutti otetaan pois mutta tapa on silti sama: tutti kerralla pois.

Tottakai tutti kerralla pois mutta osa ihmisistä tuntuu ajattelevan että ne lapset on jotain eläimiä jotka ei tajua mistään mitään! Tietysti täytyy lapselle selvittää että mihin se tutti häviää ja miksi eikä vain raa'asti ottaa pois.
 

Yhteistyössä