Toggle sidebar

Ei suppoja vaan mieluummin nestemäistä särkylääkettä suuhun?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
En ole käyttäny koskaan suppoja. Mutta ylipäätänsäkin meillä on tuo 1,5 v. tarvinnu särkylääkettä ihan vain pari kertaa koko elämänsä aikana. Nestemäistä panadolia suositeltiin silloin vauvana tuolle, kun ekan kerran tarvittiin ja sitä oon kaapissa pitänyt. Just tuon imeytymisen kannalta ja muutenkin koen sen vaan itsellenikin miellyttävämmäksi kuin supon työntämisen. :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Khimaira:
Miten kipeä lapsen pitää olla että " pakkolääkitte " ? Eli esim. tuo väkisellä suuhun nenästä kiinni pitäen ?
Paljon kuumetta tai miten kivulias ?
Click to expand...

Hankalaa kuvitella tuollanen tilanne.
Vauvan kohdalla toi olisi todella väärin.Isommalle lapselle voi puhuu asiasta,ja saada näin hänet ottamaan lääke.
En ymmärrä kenen kohdalla tuollaista käytetään.

Ei voi edes sanoo et lapsia on erilaisia,ku tuntuu et vika on tossa tapauksessa ihan siinä vanhemmassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jewwu:
Mullakin on epämukavia muistoja supoista. Ei se sattunu, mutta oli tosi epämiellyttävän tuntuista. En halua laittaa mitään vauvan takapuoleen.
Click to expand...
sama täällä, se kuumotus, joka supon jälkeen oli ja pitkä aikaa oli tosi inhottava. ja mun ahteriin ei kukaan tule koskaan tunkemaan mitään niin kauan kuin mä pysty vastaan taistelemaan. hyi helvetti, ihan ajatuskin oksettaa. ja en ole näin ollen kiduttanut omianikaan
 
Mä käytän toisinaan, koska joskus kuume ei ole ottanut laskeakseen panadolilla ja silloin on tarvinnut buranaa, jota ei saa mikstuurana. Toiseksi kyllä ne supot on meillä ihan hyväksi havaittu, ainakin kuopuksella joka on nätisti antanut laittaa ne muutama kerta kun on tarvinnut. Sitten kun siitä tulee fiilis, ettei ole hyvä juttu, niin sitten keksitään muita vaihtareita.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja isoäiti mölykylästä;22021081:
sama täällä, se kuumotus, joka supon jälkeen oli ja pitkä aikaa oli tosi inhottava. ja mun ahteriin ei kukaan tule koskaan tunkemaan mitään niin kauan kuin mä pysty vastaan taistelemaan. hyi helvetti, ihan ajatuskin oksettaa. ja en ole näin ollen kiduttanut omianikaan
Click to expand...

Ymmärrän ton et jos se tosiaan polttelee ym siellä pepussa,niin ei se kovin nastaa oo.
Mut sitä en ymmärrä et on ok työntöö väkisin lapsen suuhun lääke,mut ei laittaa lääkettä peräsilmään jos se käy niin helpommin..
 
[QUOTE="vieras";22021126]Ymmärrän ton et jos se tosiaan polttelee ym siellä pepussa,niin ei se kovin nastaa oo.
Mut sitä en ymmärrä et on ok työntöö väkisin lapsen suuhun lääke,mut ei laittaa lääkettä peräsilmään jos se käy niin helpommin..[/QUOTE]sinne lapsen suuhun on kuule usein pakko lykätä jotain. esim. meillä oli pojalla pissatulehdukseen estolääkitys kolme vuotta. ja kyllä se oli sinne suuhun pakko lykätä kaksi kertaa päivässä. muuten olis käynyt huonosti. ja siinä ei ole ainakaan mitään nöyryyttävää. mutta siinä on nöyryytystä kerrakseen, että sille kiljuvalle itkevälle lapselle sössötät, että äiti laittaa nyt tällaisen puikon sun pyllyyn plää plää. alistaa selälleen tai vatsalleen tai kyljelleen taistelevan lapsen. tällaisenkin olen nähnyt
 
Lääkkeiden imeytyminen on kiinni lääkeaineesta ja vaivasta, johon käytetään. (Okei, monesta muustakin asiasta, mutta tähän ketjuun littyen noista.)

Panadol imeytyy tehokkaammin suun kuin pepun kautta annettuna, mutta jos pieni lapsi todella helposti oksentaa, laittaisin supon. Suun kautta saa toki paremmin annettua tarkan annoksen. Buranasta ei ole liuosta, koska ibuprofeiini on ihan kamalan makuista, makua on hankala peittää. Kuulemani mukaan lius on kyllä kehitteillä, mutta en osaa sanoa, koska se tulee apteekkeihin.

Migreenilääkkeet tehoavat usein paremmin suppona tai suihkeena, koska migreeni todella vaikuttaa ruoansulatuskanavan liikkeisiin eli tabletin imeytyminen hidastuu. Toisekseen monet oksentelevat migreenissä, jolloin suppo vaikuttaa paremmin.

Mielestäni näissä lääkitysasioissakin saa käyttää ihan tervettä järkeä, annostellaan sitä kautta mikä on järkevää missäkin tilanteessa, jos vaihtoehtoja on olemassa. Suussa sulavat tabletit vaikuttavat nopeammin kuin kovat tabletit, ja niitä käytän omilla lapsilla. Itse en voi sietää Pamol F:n esanssimakua, joten ymmärrän kyllä etteivät kaikki lapsetkaan niistä pidä. Ihan pienelle vauvalle laittaisin supon, ei sitä tartte tunkea, vähän perusvoidetta ja nätisti laitetaan.

Apteekkiin voi aina soittaa ja kysyä, jos lääkeasiat mietityttävät.
 
Alkuperäinen kirjoittaja farmaseutti:
Lääkkeiden imeytyminen on kiinni lääkeaineesta ja vaivasta, johon käytetään. (Okei, monesta muustakin asiasta, mutta tähän ketjuun littyen noista.)

Panadol imeytyy tehokkaammin suun kuin pepun kautta annettuna, mutta jos pieni lapsi todella helposti oksentaa, laittaisin supon. Suun kautta saa toki paremmin annettua tarkan annoksen. Buranasta ei ole liuosta, koska ibuprofeiini on ihan kamalan makuista, makua on hankala peittää. Kuulemani mukaan lius on kyllä kehitteillä, mutta en osaa sanoa, koska se tulee apteekkeihin.

Migreenilääkkeet tehoavat usein paremmin suppona tai suihkeena, koska migreeni todella vaikuttaa ruoansulatuskanavan liikkeisiin eli tabletin imeytyminen hidastuu. Toisekseen monet oksentelevat migreenissä, jolloin suppo vaikuttaa paremmin.

Mielestäni näissä lääkitysasioissakin saa käyttää ihan tervettä järkeä, annostellaan sitä kautta mikä on järkevää missäkin tilanteessa, jos vaihtoehtoja on olemassa. Suussa sulavat tabletit vaikuttavat nopeammin kuin kovat tabletit, ja niitä käytän omilla lapsilla. Itse en voi sietää Pamol F:n esanssimakua, joten ymmärrän kyllä etteivät kaikki lapsetkaan niistä pidä. Ihan pienelle vauvalle laittaisin supon, ei sitä tartte tunkea, vähän perusvoidetta ja nätisti laitetaan.

Apteekkiin voi aina soittaa ja kysyä, jos lääkeasiat mietityttävät.
Click to expand...

aamen.
 
mikstuuraa siitä saakka kun on särkylääkettä tarvittu, eli noin nelikuisesta. Taisin supon tai pari antaa ensin ja sitten siirryttiin mikstuuraan.

Nyt on tyttö kohta kolme, mikstuuraa annan edelleen koska noi pamol F:t ja muut sylkäsee mieluusti pihalle. Joskin kohta on siirryttävä niihin tai ihan tablettiin kun tota mikstuuraa alkaa mennä isot määrät.

Nielee pienet tabletit sellaisenaan jo nyt joten pienet särkylääkkeetkin menee varmaan ongelmitta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aatamin akka:
Tämä palsta on kyllä ihme paikka. Vanhempi, joka antaa mielummin supon helposti kuin mikstuuraa vastahakoiselle lapselle, on näköjään joku ihme pervo joka ehdottomasti vain haluaa laittaa jotain vauvan peppuun. Aina sitä oppii uutta.
Click to expand...

Sama tuli mieleen! ei taas järjen käyttö olen äköjään sallittua...

Meillä on käytetty suppoja, koska ne on ollut MEILLÄ helpompia. Ja vinkkinä noille, joiden mielestä se suppo pitää runnoa väkisin tehden mahdollisimman tuskaa lapselle, niin minä laitan aina vähän bebanthenia sinne pyllyreiän ympärille. Suppo sujahtaa niin, että lapsi ei aina edes huomaa.. kuumekin mitataan pyllystä käytännön syistä: kainalosta olemme yrittäneet, mutta ei vain onnistu kun tyttö repii kuumemittaria ja kun ei saa sitä ottaa, alkaa hirveä raivoaminen. pyllystä mittaaminen onnistuu paljon helpommin, kun laittaa tytön hoitopäydälle, antaa käteen jotain mielenkiintoista, ja siinä vaivihkaa tökkää sen PARI MILLIÄ kuumemittarin päätä pyllyyn. Mutta näitäkään juttuja ei näköjään saisi tehdä kukin kuten parhaaksi katsoo, siksi että joillakin palstamammoilla on joku anusangsti.. *anteeksi*
 
[QUOTE="vieras";22021021]Hankalaa kuvitella tuollanen tilanne.
Vauvan kohdalla toi olisi todella väärin.Isommalle lapselle voi puhuu asiasta,ja saada näin hänet ottamaan lääke.
En ymmärrä kenen kohdalla tuollaista käytetään.

Ei voi edes sanoo et lapsia on erilaisia,ku tuntuu et vika on tossa tapauksessa ihan siinä vanhemmassa.[/QUOTE]

Pakkolääkitystä käytetään sellaisissa tilanteissa joissa on pakko saada lääke annettua. Ymmärräthän itsekin ettei kaikkeen suppo käy? Myös verikokeita otetaan labrassa lapsilta väkisin jos on elintärkeää saada se näyte. Minun puolesta jokainen voi lääkitä/olla lääkitsemättä lapsiaan, mutta turha jeesustella että joskus lääkkeiden pakkosyöttö olisi niiiiiin väärin.
 
Ja mitäköhän litkuja te olette lapsillenne Panadolina antanut jos mansikalle maistuu? Ei nimittäin maistu. Hedelmän makuinen siirappi se on, eikä vaihtoehtoja ole maussa.
Mutta ei se nyt ollutkaan tärkeää. Tekipä vaan mieli mainita.
Mikstuuraa annettiin niin pitkään kun määrät oli kohtuullisia. Tuommoiselle yli kymmenkiloiselle taaperolle se litkun määrä kuitenkin alkaa olemaan aika mittava, joten Pamoliin siirryttiin. Myös suppoihin olen palannut, jos ei Pamolia jostain syystä ole. Meillä kuitenkin kuumeeseen annetaan aina Pronaxenia parasetamolin rinnalla, jota ei tarvitse antaa kuin kaksi milliä eli hyvin vähän. No se jos mikä vasta pahaa onkin ja sitä päivää olen odotellut milloin lapsi sen sylkee - vielä ei ole hoksinut että niinkin voisi tehdä, onneksi.
Allekirjoittanut lääkitsee lapsen oletettua kipua hyvinkin herkästi, etenkin tässä vaiheessa kun hampaita tulee koko ajan, niin mielummin lääkitsen (etenkin yötä vasten) kuin katselen ja odottelen että josko kitinät olisivat vaan jotain muuta mielipahaa. Suorastaan ärsyttää lukea kuinka toiset äidit panttaavat kipulääkkeitä suunnilleen siihen pisteeseen että lapsi huutaa hysterian partaalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja isoäiti mölykylästä;22021292:
sinne lapsen suuhun on kuule usein pakko lykätä jotain. esim. meillä oli pojalla pissatulehdukseen estolääkitys kolme vuotta. ja kyllä se oli sinne suuhun pakko lykätä kaksi kertaa päivässä. muuten olis käynyt huonosti. ja siinä ei ole ainakaan mitään nöyryyttävää. mutta siinä on nöyryytystä kerrakseen, että sille kiljuvalle itkevälle lapselle sössötät, että äiti laittaa nyt tällaisen puikon sun pyllyyn plää plää. alistaa selälleen tai vatsalleen tai kyljelleen taistelevan lapsen. tällaisenkin olen nähnyt
Click to expand...


Itse muistan ikävä kyllä varsin elävästi sen, kun minulle lapsena väkisin laitettiin jokin peräpuikko ennen sairaalaan menoa. Oli tulossa yksi toimenpiden, jota ennen se peräpuikko oli laitettava. Sitä tosiaan tungettiin väkisin, toinen vanhemmista piti kiinni ja toinen tunki puikon peräsuoleen. Olin pieni, mutta muistan sen nöyryytyksen tunteen vieläkin. Ihan hirveä tilanne. Ikinä, ikinä en lapselleni samaa tekisi ja jos kerran vaihtoehtojakin on särkylääkkeen annossa ja kuumeen mittaamisessa, miksi ihmeessä tekisin lapselleni kiusaa ja nöyryyttäisin häntä. Ja huom, vanhempani eivät edelleenkään tiedä miten olen kokenut tuon lääkkeenannon silloin lapsuudessa ja että vieläkin muistelen kauhulla. Koskaan ei voi tietää miten lapsi asian todellisuudessa kokee.
 
Meillä on yksi lapsi, joten kokemusta ei lapsikatraasta ja eriliasista lääkkeidenottajista ole sen enempää.
Gallupluenteisuuteen vastaan, että meillä on ollut sitä sokerilitkua tähän mennessä käytössä. Pikku-mies on sen onneksi kiltisti niellyt, vaikka pari kertaa on ollut kuumeinen ja tuskainen/kipee.
Neuvolassa kerrottiin, että uuden suosituksen mukaan annettaisiin särkylääke ensisijaisesti nestemäisenä ja samoin kuume mitattaisiin (sen niin onnistuessa) mieluitan kainalosta.
Meillä on otettu syliin ja kuumemittari on laitettu selänpuolelta kainaloon. Sillä tavalla ollaan saatu mielestäni tarkkojakin lukemia tai ainakin toistensa kanssa vertailukelpoisia.

Mielestäni supot, soseeseen sekoitettu lääkemurska, sokerilitku ovat hyviä tapoja, kunhan jollain niistä pääsee lievittämään lapsen kipeää olotilaa.
Nim. yksivuotis piikkien jälkijäristyksiä odottava
 
Huomaa, ettei ole suppoja käytetty. Supot on niin pieniä, että ainakin meidän lapsien peräaukot on "kiinni" asennossakin paaljon suurempia kuin itse suppo. Sitä siis ei todellakaan tungeta, eikä mm. zlle 1v lapset ole sen laittoa mitenkään edes huomanneet. Suppo on niin liukenevaa tavaraa, että se ei tosiaankaan tunnu siellä pyllyssä, parissa sekunnissa se on jo liuennut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Khimaira:
Miten kipeä lapsen pitää olla että " pakkolääkitte " ? Eli esim. tuo väkisellä suuhun nenästä kiinni pitäen ?
Paljon kuumetta tai miten kivulias ?
Click to expand...

kuume korkea ja itkee suoraa kipuhuutoa. Eli pakko lääkitä. Tai jokin muuten ehdottoman tärkeä. Jos se ei oo pakkorako niin usein tehoaa se kun sanoo että sulla sitten sattuu vaan ja on hakala olo jso et tätä lääkettä ota.
 
[QUOTE="vieras";22021021]Hankalaa kuvitella tuollanen tilanne.
Vauvan kohdalla toi olisi todella väärin.Isommalle lapselle voi puhuu asiasta,ja saada näin hänet ottamaan lääke.
En ymmärrä kenen kohdalla tuollaista käytetään.

Ei voi edes sanoo et lapsia on erilaisia,ku tuntuu et vika on tossa tapauksessa ihan siinä vanhemmassa.[/QUOTE]

Sä et oo tainnu tavata sellasta lasta joka ei ota millään hyvällä keinolla? Kyl ne lapset vaan on erilaisia. Mulle on aikanaan syötetty lahjomalla, ei tepsi tohon. Ei auta selitys, houkuttelu eikä mikään muu kun se että lääke annetaan pakolla. Ja olen kyl työni kautta lääkinnyt lapsia, omani on todella jäärä vaikka on kipeä.
 
Laitoin ekalle ja tokalle suppoja, mutta kolmas ei ole niitä huutamatta suostunut hyväksymään..taisteluahan se on kaikkien kanssa ollut ja tätyy sanoa, että aika paskanmaku on niiden laittamisista jäänyt. Eka ja toka eivät kovin mieluusti ottaneet mitään suun kautta, mutta kolmas taas suotuu nielemään lääkeet pakottamatta...
 
suppoja on käytetty kummankin kohdalla ja pienemmän kohdalla edelleen.
sopineet oikein hyvin meille kaikin puolin ja en näe mitään syytä lähteä vaihtamaankaan tapaa.

Joskaan asia ei ole mulle mitenkään kovin periaatteellinen. Voin ostaa nestemäistäkin jos tulis mieleen tai ois vaikka edullisempaa kuin suppopaketti tms.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kamomilla-81:
Ja mitäköhän litkuja te olette lapsillenne Panadolina antanut jos mansikalle maistuu? Ei nimittäin maistu. Hedelmän makuinen siirappi se on, eikä vaihtoehtoja ole maussa.
Mutta ei se nyt ollutkaan tärkeää. Tekipä vaan mieli mainita.
Mikstuuraa annettiin niin pitkään kun määrät oli kohtuullisia. Tuommoiselle yli kymmenkiloiselle taaperolle se litkun määrä kuitenkin alkaa olemaan aika mittava, joten Pamoliin siirryttiin. Myös suppoihin olen palannut, jos ei Pamolia jostain syystä ole. Meillä kuitenkin kuumeeseen annetaan aina Pronaxenia parasetamolin rinnalla, jota ei tarvitse antaa kuin kaksi milliä eli hyvin vähän. No se jos mikä vasta pahaa onkin ja sitä päivää olen odotellut milloin lapsi sen sylkee - vielä ei ole hoksinut että niinkin voisi tehdä, onneksi.
Allekirjoittanut lääkitsee lapsen oletettua kipua hyvinkin herkästi, etenkin tässä vaiheessa kun hampaita tulee koko ajan, niin mielummin lääkitsen (etenkin yötä vasten) kuin katselen ja odottelen että josko kitinät olisivat vaan jotain muuta mielipahaa. Suorastaan ärsyttää lukea kuinka toiset äidit panttaavat kipulääkkeitä suunnilleen siihen pisteeseen että lapsi huutaa hysterian partaalla.
Click to expand...

itse myös, kun lapsi sai urakalla hampaita annoin usein nestemäistä kivunlievittäjää iltaa vasten.. pahimmassa vaiheessa joka ilta, kun raukka ei syönyt oikein mitään ja kitisi olojaan. en nähnyt mitään syytä kiusata lasta ja pohtia, että jospa jokin muu harmittaa kun lääkkeen saatuaan nukkui hyvin. tämä kun vielä tykkäsi lääkkeen mausta.. :D muuten oli siis terve, ei mitään korvatulehduksia tms. suppoja olen antanut yhden kun oli ihan vauva, laitto oli sekä itselle että lapselle ikävä kokemus ja lisäksi se perhanan puikko putkahti kokoajan ulos!!! :headwall:
 
by the way, sillä panadolin omalla ruiskulla ei saa/eikä kannata antaa lääkettä suoraan lapsen suuhun. tai jos tekee niin, on ruisku keitettävä antamisen jälkeen (pesu huuhtelemalla ei riitä). ruiskulla annostellaan lääke, siitä lusikkaan ja sitten lapsen suuhun. on onnistunut ainakin meillä 6kk ikäisestä saakka. suppoja en ole koskaan käyttänyt enkä käytä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Khimaira:
Miten kipeä lapsen pitää olla että " pakkolääkitte " ? Eli esim. tuo väkisellä suuhun nenästä kiinni pitäen ?
Paljon kuumetta tai miten kivulias ?
Click to expand...

Kuurilääkket meillä annetaan aina noin, meillä lapset on varmaan sitten niin yksinkertaisia että eivät ymmärrä jos äiti nätisti sanoo että lääke pitää ottaa jotta parantuu. Ei, ei todellakaan 2.5v tyttö sitä tajua. Kammoaa kaikkia lääkkeitä, en edes voi kuvitella antavani panadol-mikstuuraa koska sitä joutuu antaa niin suuren määrän verrattuna Pronaxeniin. Meillä kipu- ja kuumelääke annetaan tälle lapselle selättämällä lapsi syliin ja ruiskulla lääke nieluun, nenästä se muutama sekunti kiinni ja kaikki on hyvin:)
Ja kyllä, joudun myös työssäni kehitysvammaisten lasten/aikuisten parissä joskus tätä keinoa käyttämään, koska he sitä lääkkeen ottamisen tarkoitusta ei varsinkaan ymmärrä. Jos minun vastuullani on tämän potilaan"hengissäpysyminen", niin mielummin ne lääkkeet annetaan sitten pakolla kuin odotetaan ja pelätään esim hengenvaarallista epilepsiakohtausta.
 

Kuumimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa