Onko ketään yhtä lapsellista ja pikkumaista kuin minä?

Tiedän, että isäni on narsisti ja vain oma napa on tärkeä.
Ja tiedän, että hän odottaa, että koko maailma vouhottaa hänen synttäripäivästään, ja varsinkin omien lasten pitäisi muistaa.
Minä muistan, mutta tahallisesti en muista sitä mitenkään, en kortilla tai tekstiviestillä, ksoka hän ei ole koskaan muistanut minun syntymäpäiävä, ei lapsena eikä aikuisena, meidän lasten synttäripäivistä puhumattakaan. Hänestä koko ajatus naurettava, että hän muistaisi omien lastenlastensa synttäreitä tekstarilla tai kortilla tai soitolla.

Niin, siis minä olen niin lapsellinen että minulle tuottaa vain hyvää mieltä, kun tiedän että hän kiukkuisena katselee kännykkäänsä että onkohan se rikki, kun tytär ei muista.

 

No en minäkään erityisemmin muistaisi ihmistä joka ei omaa syntymäpäivääni muistaisi.

 

Mä tekisin ihan samalla tavalla, joten ollaan sitten kakaroita molemmat :wave:. Mä olen jo lakannut käymästä veljeni lasten synttäreillä sen vuoksi, että veljeni ei ole koskaan käynyt meidän lapsen synttäreillä, vaikka on kutsuttu ja soitettu ja vaikka mitä. Viimeksi sanoi ihan suoraan, ettei jaksa lähteä. Voi olla lapsellista ja pikkumaista, mutta sitä saa mitä tilaa.

 

Joskus aikuisellekin tekee hyvää olla lapsellinen, joten you go girl!

 

Teillä taitaa narsismi periytyä jo ainakin kolmannessa polvessa oman ajattelutapasi mukaan.

 

Musta toi on vaan hölmöä. Minä tiedän aivan hyvin, ettei isäni muista kenenkään meidän lasten synttäreitä, mutta ei se nyt niin iso ongelma ole, ettenkö hänelle voisi kuitenkin laittaa viestiä. Minä kuljen sitä "ylempää tietä" ja aina omatunnossani tiedän toimineeni oikein ja olen tuottanut jollekin ainakin hyvän mielen, vaikka miten asia nyt muuten olisi. Ei pidä olla liian pikkumainen.

 

ei periydy. Itse olen normaali vanhempi, joka välittää lapsistaan, ja vaikka kuolisi heidän puolesta. sen sijaan isäni on aina välittänyt vain itsestänä.

 

Musta toi on vaan hölmöä. Minä tiedän aivan hyvin, ettei isäni muista kenenkään meidän lasten synttäreitä, mutta ei se nyt niin iso ongelma ole, ettenkö hänelle voisi kuitenkin laittaa viestiä. Minä kuljen sitä "ylempää tietä" ja aina omatunnossani tiedän toimineeni oikein ja olen tuottanut jollekin ainakin hyvän mielen, vaikka miten asia nyt muuten olisi. Ei pidä olla liian pikkumainen.

Kiva että joillakin on suuri sydän ja sinulle tuottaa iloa tehdä hyvää.
Mä en vaan jaksa oikeasti ymmärtää isäni itsekkyyttä. Mulle tuottaa iloa kiukustuttaa häntä.

 

Mä tekisin ihan samalla tavalla, joten ollaan sitten kakaroita molemmat :wave:. Mä olen jo lakannut käymästä veljeni lasten synttäreillä sen vuoksi, että veljeni ei ole koskaan käynyt meidän lapsen synttäreillä, vaikka on kutsuttu ja soitettu ja vaikka mitä. Viimeksi sanoi ihan suoraan, ettei jaksa lähteä. Voi olla lapsellista ja pikkumaista, mutta sitä saa mitä tilaa.

Näin se on nähtävä.

 

[QUOTE="meikä";22018313]Kiva että joillakin on suuri sydän ja sinulle tuottaa iloa tehdä hyvää.
Mä en vaan jaksa oikeasti ymmärtää isäni itsekkyyttä. Mulle tuottaa iloa kiukustuttaa häntä.[/QUOTE]

Ja tästähän selvisi, että aloitus oli narsistin provo.

 

Minusta toi on narsistista käytöstä, kun et pysty tuntemaan myötätuntoa isääsi kohtaan ja kuulostaa siltä, että itseasiassa oikein nautit tuosta. Itse en kykenisi tuohon, mutta vaikea sitä on sellaiselle selitää, joka ei kykene tuntemaan samaa.

 

on vastavuoroista. Siinä tulee vähän tyhmä olo, kun itse laittaa kortia ja antaa pakettia, kun itselle ei jää omista syntymäpäivistä, kuin paskan maku suuhun.

Minä minä minä, mulle mulle mulle, mut ei mun tarvitse muita mitenkään huomioida.

 

[QUOTE="vieras";22018328]Ja tästähän selvisi, että aloitus oli narsistin provo.[/QUOTE]

Mä itse asiassa ymmärrän ap:tä erittäin hyvin, oli provo tai ei. Mä en isääni ihan narsistiksi vielä diagnosois, mutta ei niin mukava ihminen kuitenkaan. Ja voisin hyvinkin tehdä jotain ihan vain siksi, että se ärsyttäisi isää. Esim. mun isäni on hyvin materialistinen ihminen ja rakastaa rahaa. Siksipä sitä sieppaa suuresti, kun ei tiedä paljonko meillä on lainaa ja mitä mä tienaan :kieh:.

 

minkäs ikäinen isäsi on? kuulostaa siltä että hän on aika pikkumainen ja lapsellinen...

 

Minusta toi on narsistista käytöstä, kun et pysty tuntemaan myötätuntoa isääsi kohtaan ja kuulostaa siltä, että itseasiassa oikein nautit tuosta. Itse en kykenisi tuohon, mutta vaikea sitä on sellaiselle selitää, joka ei kykene tuntemaan samaa.

Ei ihmisestä tee narsistia se, että hän ei tunne myötätuntoa sellaista ihmistä kohtaan, joka ei itse koskaan tunne sitä ketään muuta kohtaan.
AP: Mä tekisin samoin kuin sä.

 

ei ole omena kauas puusta pudonnut...

 

Omalla isälläni taitaa myös olla jonkinsortin persoonallisuushäiriö. On nyt taas jostain ihmeellisestä syystä suuttunut, eikä muka muistanut synttäreitäni. En minäkään muistanut häntä hänen syntymäpäivänään. En enää melkein 30-vuotiaana yksinkertaisesti jaksa yrittää epätoivoisesti miellyttää aikuista ihmistä, jotta hän jotenkin huomioisi minut, ainoan tyttärensä. Itse rakastan lapsiani ehdoitta, huolimatta heidän tekemistään virheistä.

 

Ei se isä ole pikkumainen ja lapsellinen, vaan tämän ketjun ap kirjoittaja. Hänen isänsä ikäiset ihmiset yksinkertaisesti ovat usein tuollaisia. Minä siis otaksun hänen olevan varmaan 50 vuotias tai reippaasti yli... Sen ikäiset on kasvaneet pikkaisen eri maailmassa, jossa vanhempia on kunnioitettu aivan eri tavalla. Tämä isä siis odottaa, että tietenkin "perheen päätä" kunnioitetaan ja muistetaan. Ei ennen vanhaan ole lapsia tai lapsenlapsia palvottu, vaan asiat on menneet toisinpäin. Ap, yritäs nyt vähän kasvaa ja ymmärtää tämä asia. Toimit aika pikkumaisesti nyt.

 

Isäni ei koskaan käy sisariuksiaan katsomassa palvelutalossa.
Ei muista heitäkään mitenkään.
Kunta joutui lmaksaa elarit meistä lapsena. Ei tee mitään kenenkään muun puolesta kuin itsensä.

On toisaalta totta, että tuollaista ihmistä pitäisi osata sääliä, joka ei tajua omassa itsessään mitään outoa.
Mutta kun minä en vain osaa.

 

Palvottu? nykyään palvotaan lapsia? Pitäisikö meidän aikuisten palvoa vanhempiamme?

 

Ei ihmisestä tee narsistia se, että hän ei tunne myötätuntoa sellaista ihmistä kohtaan, joka ei itse koskaan tunne sitä ketään muuta kohtaan.
AP: Mä tekisin samoin kuin sä.

Onko nykyajan ihmiset näin itsekkäitä ja pahansuopia? Kyllä se narsismi on oman edun tavoittelua... Vai pitäisikö kenties sanoa sadistiksi, kun saa sairasta iloa kiusaamalla toista?

 

Musta toi on vaan hölmöä. Minä tiedän aivan hyvin, ettei isäni muista kenenkään meidän lasten synttäreitä, mutta ei se nyt niin iso ongelma ole, ettenkö hänelle voisi kuitenkin laittaa viestiä. Minä kuljen sitä "ylempää tietä" ja aina omatunnossani tiedän toimineeni oikein ja olen tuottanut jollekin ainakin hyvän mielen, vaikka miten asia nyt muuten olisi. Ei pidä olla liian pikkumainen.

Minä lähetän myös joka vuosi siskoilleni tekstarin syntymäpäivänä, vaikka kumpikaan ei vaivaudu muistamaan mun synttäriä millään lailla. Joillekkin se vaan tuntuu olevan hankalaa olla toisille mukava

 

Ei se isä ole pikkumainen ja lapsellinen, vaan tämän ketjun ap kirjoittaja. Hänen isänsä ikäiset ihmiset yksinkertaisesti ovat usein tuollaisia. Minä siis otaksun hänen olevan varmaan 50 vuotias tai reippaasti yli... Sen ikäiset on kasvaneet pikkaisen eri maailmassa, jossa vanhempia on kunnioitettu aivan eri tavalla. Tämä isä siis odottaa, että tietenkin "perheen päätä" kunnioitetaan ja muistetaan. Ei ennen vanhaan ole lapsia tai lapsenlapsia palvottu, vaan asiat on menneet toisinpäin. Ap, yritäs nyt vähän kasvaa ja ymmärtää tämä asia. Toimit aika pikkumaisesti nyt.

Mun isäni on yli 70 eikä hänelle ole mitenkään vierasta lasten tai lastenlasten muistaminen merkkipäivinä. Anoppi on vähän reilu 50 eikä hänellekään tuota vaikeuksia toisten muistaminen. Mammani muisti kaikkia viittä lastaan ja melkein kahtakymmentä lastenlastaan merkkipäivinä. Ei tässä ole iän kanssa mitään tekemistä, vaan ihmisen luonteen.

 

[QUOTE="meikä";22018435]Isäni ei koskaan käy sisariuksiaan katsomassa palvelutalossa.
Ei muista heitäkään mitenkään.
Kunta joutui lmaksaa elarit meistä lapsena. Ei tee mitään kenenkään muun puolesta kuin itsensä.

On toisaalta totta, että tuollaista ihmistä pitäisi osata sääliä, joka ei tajua omassa itsessään mitään outoa.
Mutta kun minä en vain osaa.[/QUOTE]

kaikki hänen sisaruksensa ovat ihan normaaleja, hienoja ihmisiä, jotka muistavat lapsiaan ja hoitavat lapsenlapsiaan. (en edes odota hoitoapua, joten älkä puuttuko tähän)
Isäni on sisaruskatraan kuopus, jotain on mennyt vikaan.

tämä siis vastaukseksi sille, joka puhuu sukupolvierosta. Kaikki muut hänen sisarukset ovat lapsirakkaita ja hienoja ihmisiä.

 

Palvottu? nykyään palvotaan lapsia? Pitäisikö meidän aikuisten palvoa vanhempiamme?

Huoh. Joillain on täällä suuria vaikeuksia luetun ymmärtämisessä. Etkö sinä tosiaan ymmärrä, että sanaa "palvoa" ei tässä yhteydessä varmasti käytetty kuvastamassa minkäänlaista jumalallista palvontaa? Asin ydin on siinä, että suvun vanhemmat on todellakin pitäneet itseään muiden yläpuolella, mutta jos nyt tosiaan haluat sivuuttaa pointin ja olla ymmärtämättä, niin sepä on oma häpeäsi.