Muita joilla mennyt välit äitiinsä ihan typerästä syystä?

["vieras"]

Mistä syystä meni? Saitteko välejä koskaan samanlaisiksi kuin joskus ennen?

Minulla meni välit äitiini muutama kuukausi sitten. Sain kuulla monesta eri suunnasta kuinka äitini oli minua arvostellut ja haukkunut ilkeään sävyyn lasten kasvatuksesta ym. Siis ihan naurettavia syytöksiä esim nukkumaan laitosta, meillä menee pienet lapset joka ilta 20.00-21.00 nukkumaan, koska he eivät hyödy mitään myöhään valvomisesta. Viedään sänkyyn annetaan unilelut kainaloon, pussataan ja toivotetaan hyvää yötä. Näin on aina tehty ja hyväksi havaittu. Joskus luetaan iltasatua. Kuulemma pitäisi jäädä viereen silittämään ja laulamaan, mutta kun lapset itse sanovat että haluavat nukahtaa rauhassa. Ruokaan kuulemma syydän rahaa liikaa ja liikaa vaihtoehtoja tarjolla. No joo, meillä oli lapsena aina jauhelikastiketta tai jauhelihapihvejä ja makaroonia ja todella yksinkertaiset aamiaiset ja iltapalat. Vihannekset ja hedelmät olivat harvinaista herkkua, ruoka oli se mistä äitini säästi. Minä haluan panostaa monipuoliseen ravintoon, joten meillä kyllä kuluu rahaa ruokaan. Vaatteden ostostakin oli valittanut kuinka ostan aina uutta ja kallista. Jos meillä on rahaa laittaa uusiin ja laadukkaisiin vaatteisiin, niin onko se häneltä pois? Mielummin laadukasta jota voi vaikka kierrättää seuraavalle jos on säilynyt hyvin. Viikonloppuina joskus ollaan kutsuttu yökylään meille, että lapset näkisivät mummoa ja hän saisi vaihtelua omaan elämään. Ruuat olen tehnyt ja kaikki lapset hoitanut. Hän on oikeestaan vaan ollut meillä ja käynyt ehkä ulkoilemassa lasten kanssa omasta halusta. Hänet on haettu haluamaansa aikaan ja viety kotiin kun on halunnut, koskaan ei ole pakotettu millään tavoin tulemaan. Emme ole mihinkään poistuneet, että olisi jäänyt lasten kanssa yksin. Koko vuoden aikana on sovitusti yksin hoitanut lapsia ehkä 14 tuntia yhteensä. Ja lopputulos tästäkin oli että kuulemma aina joutuu hoitamaan minun lapsia. Eli yhdessä vietetty aika on hoitamista.
Siis tällaisia naurettavia asioita mitkä väännetään ja käännetään

Lopulta oma lapseni kertoi kuinka mummo oli mustamaalannut minua hänelle.
Soitin äidilleni ja kysyin suoraan että miksi näin? Kaiken muun kielsi ihan loppuun asti paitsi tuon lapselle mustamaalamisen. Ja siitäkin sanoi että kaiken se tyttö sinulle kertookin! Tottakai lapseni minulle kertoo, kummallistahan se olisi jos ei kertoisi. Myönsi ettei osaa selittää miksi teki niin. Pyysi ärhäkästi anteeksi, koska niin kuuluu tehdä. Käski olla soittamatta ja totesin että en enää soita tällaisten asioiden tiimoilta. No eipä ole mummokaan soitellut. Ei edes lasten synttäripäivänä soittanut lapsille. Sain taas kauttarantain kuulla että ei soita koska minäkään en ole soitellut. Aiemmin on ollut samankaltaista ja aina olen lopulta soittanut. Joten vissiin nyt sitten odottaa että soitan ja pyydän anteeksi loukkaantumistani.
Toisaalta tekisi mieli soittaa, mutta jotenkin vaan odotan että soittaisi tälläkertaa itse minulle. Tämä on niin naurettavaa ainakin minun mielestäni. Miksi minun pitäisi soittaa ja anella häneltä anteeksi. Hiljaiseloa on nyt kestänyt yli 2kk ja eniten tuntuu pahalta lasten takia.

 

[t]

Äitinä minusta tuntuu siltä, että jos ikinä tämmöistä kävisi minulle, soittaisin lapselleni ja pyytäisin anteeksi. Siis yksinkertaistettu versio: mielestäni äitisi tulisi soittaa sinulle.

 

["Mie"]

Täällä yksi jonka äiti on kuollut, ja jonka anoppi on psyykkisesti sairas ja isä alkoholisti.

Näin alkuun sanon, että jos sinä nyt otat ensimmäisen askeleen, ja esim. soitat hänelle, niin hän on "voittanut". Vahvistat siis hänelle sitä kuvaa, että hän voi tehdä ja sanoa mitä tahansa sinulle ja lapsillesi, ilman että se vaikuttaa suhteisiinne. Ja että hän on oikeassa.
Onko äidilläsi ollut jotakin psyykkisiä ongelmia aiemmin? Onko hän kokenut riittämättämyyttä sinun lapsuudestasi (esim. se ettei ollut varaa tehdä kunnon ruokaa ja ostaa vaatteita)? Ehkä hän kokee nini pahaa oloa siitä että ei voinut antaa omille lapsilleen sitä, mitä sinä nyt annat omillesi.

Toisekseen haluan sanoa, että lapset pärjäävät ihan hyvin ilman mummoja ja pappoja, varsinkin jos he tekevät perheelle jollakin tapaa hallaa. Läheisiä aikuissuhteita voi olla muitakin, ja vanhemmat ja koti ovat kuitenkin tärkeimpiä.

Selvästikin äitsi kokeilee nyt rajojaan, kun ei lasten synttäreilläkään soita, ja käyttää tällä tavalla myös lapsia välineenä sinua vastaan

 

["vieras"]

Sitä ajattelenkin että jos taas kerran soitan niin annan hänelle erävoiton niinkuin aina ennenkin.
Ja sitten taas mietin että jos en soita niin olenko yhtä lapsellinen tässä asiassa kuin hän?
Muistinkin juuri että hän vielä tokaisi että kuitenkin soitan niinkuin aina ennenkin vaikka sanoin että tällakertaa en aio soittaa.

Joskus musta on tuntunut että hän on jollain tavoin kateellinen minulle minun elämästäni. Hänen liittonsa isäni kanssa ei ollut millään tavoin onnellinen. Joskus tuntuu että hän on kateellinen myös siitä että elämäni ei onnistunut aiemmassa suhteessa, mutta löysin rinnalleni sitten hyvin perhekeskeisen miehen jonka kanssa elämä on helppoa ja erittäin hyvää ja onnellista.
Kuitenkin tuntuu hullulta ajatukset että äitini olisi kateellinen tyttärelleen, jonka elämä ei sittenkään mennyt ihan niin huonosti miltä alkuun näytti.

 

[Paatunut Parahdus]

No tyhmästä syystä ei välit mennyt. Minusta äitini käyttäytyminen on vastuutonta, mielipahaa aiheuttavaa ja käy yhden jos toisenkin mielenterveyden päälle. Lapset ikävöi mummoaan, minä ikävöin sitä anteeksipyyntöä ja sitä, että se ihminen tajuaisi edes joskus mitä aiheuttaa läheisilleen.

 

[ap]

No tyhmästä syystä ei välit mennyt. Minusta äitini käyttäytyminen on vastuutonta, mielipahaa aiheuttavaa ja käy yhden jos toisenkin mielenterveyden päälle. Lapset ikävöi mummoaan, minä ikävöin sitä anteeksipyyntöä ja sitä, että se ihminen tajuaisi edes joskus mitä aiheuttaa läheisilleen.

No mitä teillä tapahtui?