Maaliskuun muruset 2011 *syyskuussa*

HYVIÄ ULTRAKUULUMISIA! Vihdoin tänään oli mullakin ultra ja kaikki oli hyvin. Ihan mahtavaa! Siellä köllötteli yksi pieni ihmisenalku ja liikuskeli kovasti. Sain hienon kuvan mukaan miehelle näytettäväksi, hän kun ei ikävä kyllä päässy tällä kertaa mukaan. Veriseulaan en osallistunutkaan ollenkaan. Niskaturvotus kuulemma näytti normaalilta, samoin kuin kaikki muut rakenteet, mitä nyt tässä vaiheessa pystyy katsomaan. LA MUUTTUI ja on ultran mukaan 14.3. Tuo merkittiin myös äitiyskorttiin, joten sitä kai nyt noudatetaan. Sen voisi siis päivittää.
Muutenkin olo alkaa olla mainio. Pahoinvointi on melkein jo kokonaan poissa eikä väsymyskään ole enää läheskään sitä luokkaa kuin alkuun.

Esikoisen päivähoidon aloitus on nyt se, mikä aiheuttaa stressiä. Poika meni nyt syyskuun alusta päiväkotiin ja ekat aamut on kyllä olleet itkua. Kuulemma ekat päivät on kuitenkin menneet ihan mukavasti siihen nähden, että totuttelu on vasta ihan alussa. Toivotaan, että tottuis suht hyvin tuohon uuteen kuvioon. On se vaan äidille niin raskasta olla töissä ja yrittää olla miettimättä, miten siellä hoidossa menee. No, pitää vaan yrittää pitää itsendä työn touhussa. Kyllä ne siellä päiväkodissa asiansa osaa.

Novelle 12+4

 

Päivitykset siis mustalle, eli....

la 21.3. vattihattu, neljäs, 26v, SatKs

 

KatsuAmsku: mulle saisi kanssa päivittää uudelleen LA 25.2 ja synnäri LPKS. Uudet tiedot hävisivät silloin kun tää uusi versio tuli tänne. Kiitos!

Kisak79: täälläkin pidetään peukkuja! Ihan rauhassa nyt sohvaperunaksi vaan!

Ummetuksesta: täällä myös vaivaa. Kovasti yritän puuroa ja ruisleipää syödä että pysyis edes jollain mallilla.

Sukupuoli: minä en malta odottaa että saamme sukupuolen selville, jotta pääsee vauvanvaate ostoksille Tyttöä kyllä uskon odottavani.

Makea maistuu täällä paremmin kuin suolainen, mutta nykyään uppoaa kaikki jo vähän liiankin hyvin. Minulla kun nuita edellisiäkin raskauskiloja on jäljellä niin ei ihan hirveesti haluais niitä lisää.

Täällä ihan järkyttävä väsymys! Tänään kerroin pomolle raskaudesta. Otti hyvin vastaan uutisen. Töissä ei tiedä vielä monikaan. Pitäisi kai kertoa, jotta voisi välttää raskaimman nostot.

Peppioliina rv 15+0 POKS!!!

 

Maistuu kaikki suolainen tosi hyvin, kaikki makea alkaa heti tai myöhemmin närästämään ja pahimmas tapaukses oksettamaan. Paitsi että päärynätuutti on hyvää, sitä tekee mieli melkein päivittäin, kerran oon ostanu kyllä vasta
Millä todennäköisyydellä suolaisen syöminen tarkoittaa poikaa ja makean tyttöä, vai onko se vaan uskomus? Tyttöä tietysti toivoisin, mutta oon "nuoresta" asti ollut sitä mieltä, että varmasti mun esikoinen on poika, kun niin haluisin tyttöä

Vatsa toimii normaalisti 1-2 krt päivässä, josta oon ENEMMÄN KUIN TYYTYVÄINEN, koska mulla on tämä Crohn.

Olo on tainnut pääosin normalisoitua muuten. Sitä jatkuvaa 24/7 huonoa oloa kesti reilu 2 viikkoa. Jos kaikki silloin tällöin otetaan mukaan, niin reilu 3 viikkoa.

misc ja 11+4

 

sukupuoli ei ees haluta tietää... eikä täällä paikkakunnalla ees kerrotakaan, vaikka ultrassa näkyisikin. tänään tuntui jotenki et se ois poika :heart: mut ei näistä mitenkää voi tietää.. kunhan vaan kaikki on kunnossa, se on pääasia , ja ehtii niitä vaatteita sitten ostella, kun nyytti on maailmaan putkahtanut.

vatsan toiminta toimii ihan oikein hyvin juon tosi paljon vettä päivisin, syön monipuolisesti ja liikun noin 2 tuntia päivässä koiran kanssa, sen lisäks kaikki muu hyötyliikunta. Kahvia ja teetä ei enää kyl voi juoda, niin helpolla nousee ylös, mut kuumaa vettä ripaus sokeria on hyvä aamuisin, kupillinen kun on menny ni samantien saa mennä vessaan

suolainen todellakin suolainen maistuu paremmin!! kovasti himottais salmiakki ja lakritsa, mutta ovat niitä varottavia.. mutta muuten makeaa ei pahemmin mieli tee.. Paitsi hillitön himo appelsiineihin

meiltä kissat laitettiin pois, ihan sen vuoksi että loppuu se merkkailu sänkyyn ja muualle, joka ilmeisesti ilmaantui osittain siitä, kun kolli haistaa mun hormonit, näin epäili eläinlääkäri, kun muuta syytä ei oikein olis.. nyt siis toi koira hauskuuttaa meitä tempauksillaan

nyt illan kauppareissulle ja töllön ääreen

 

14+0! Kylläpä aika menee nopsaan. - Olen ennättänyt silloin tällöin käydä lukemassa kuulumisia palstalta, mutta tuntuu ettei kahden pienen lapsen äidillä ole koskaan aikaa kirjoittaa...

Ultra oli ja meni, ja mulle sattui aivan i-h-a-n-a kätilö. Selitti kaikessa rauhassa näkemäänsä ja ultrasi ensin sisäkautta, ja sitten vielä masun päältä. Sain mukaan viisi hienoa kuvaa, aiemmissa raskauksissa on yleensä annettu yksi tai kaksi. Vauveli söpöili - vilkutti meille ihan selvästi. Kaikki oli kunnossa, ja emme voineet välttyä näkemästä myös sukupuolta. Niin reippaasti pikkuinen suuntaamme pyllisti. Kätilö vielä ultralla varmisti, ettei jalkovälissä näkyneissä vehkeissä ollut samanlaisia "virtauksia" kuin napanuorassa - ne osoittautuivat siis pienen miehen vehkeiksi. Saapa nähdä pitääkö paikkansa, melko selvän kuvan sain kyllä siitäkin kotia vietäväksi ja miehelle näytettäväksi. Tässä vaiheessa on kai mahdollista, että tytön ulkoiset sukupuolielimet voivat vielä sekottua pojan vehkeisiin.

Onnesta soikeana maamo79

 

onpas tässä puolivälissä ruuhkaa, kiireistä juhannuksen aikaa

 

Salla07 Näinpä, äitini on aina naureskellut maaliskuussa syntyneille, että on juhannuksena vietetty laatuaikaa No sitten kun tuli paljastettua muutama päivä sitten, että maaliskuussa olisi tulossa, niin heti tuli juhannuskommenttia No, mutta ens viikolla ekassa ultrassa selviää tarkemmin koska on vauva todella saanut alkunsa Ehkä sitten ultran jälkeen itekin uskon, kun näen, että joku tosiaan on tulossa. Siihen asti kyllä pelottaa, että onko kaikki mennyt hyvin jne. Tuulimuna on käynyt mielessä useampaan otteeseen, mutta kai se olisi jo selvinnyt jos niin olisi, kun viikkoja alkaa olemaan näin paljon.
Eka raskaus kun on menossa, niin ei tiedä miltä pitäisi fyysisesti tuntua ja muutenkin kaikki ihan uutta

misc ja 11+5

 

Mä saan kans kuulla jokaiselta, tuosta juhannuslapsesta.
Me ollaan oltu ihan eri paikoissa jussina, joten tärppi on tullut ennen jussia.

 

Mullekin voisi tehdä päivityksen, laskettu aika muuttui.

tonnionni, 31v, toinen, laskettu aika 15.3, OYS

Eli tällä viikolla käyty sekä ekassa neuvolalääkärissä että niskapoimu-ultrassa. Tiistaina oli lääkäri. Kaikki hyvin. Sydänäänet kuulin eka kertaa. Hyvin kuuluikin, potkiskelikin muutaman kerran. Muutenkin kaikki oli niinkuin pitääkin.

Keskiviikkona oli ultra. Ihana kätilö oli. Ultrattiin mahan päältä. Pitkään ja hartaasti. Ei ollut mikään vikana, mutta otti homman kunnolla. Saatiin monta kuvaa. Sanoin, ettei osallistuta veriseulaan. Kätilö sanoi sitten ihan lopuksi, että hän katsoi sen niskaturvotuksen, koska uusi lääkäri on ohjeistanut sitä katsomaan aina. Voi kuulemma olla merkki downin lisäksi sydänviasta. Niskaturvotus oli kuitenkin normaalin rajoissa. Tosi hieno kokemus ja todella selvästi näkyi pikkuinen siellä. :heart: Ja oli koskettava kokemus, tuntuu vieläkin niin ihmeelliseltä, kun tosiaan meidän ei pitänyt raskautua ilman hoitoja, esikoinen siis sai alkunsa mikrohedelmöityksellä...

Varattiin samalla aika rakenneultraan. Niitäkin kuulemma otetaan kahdessa vaiheessa, toinen oli se normaali (mikä oli aiemmin tiedossa) viikoilla 18-21 ja toinen vaihtoehto oli myöhemmin viikoilla 24-27. Valittiin tuo myöhempi, koska sitten erottaa vielä selvemmin joitakin asioita. Ja nyt tuli niin hyvä tunne, että kaikki on niin hyvin kuin tässä vaiheessa voi olla, että voidaan odottaa tuo kolme kuukautta.

Kerrottiin tytöllekin tällä viikolla. Tyttö siis 4,5v. Hyvin otti ja todella innokas on sanasta isosisko. Odotan innolla, että maha alkaa kasvamaan, että voidaan tytön kanssa yhdessä "odottaa".

Omaa napaa edelleen: Vointi on ihan mainio, ainoa mikä vaivaa on väsymys. Painun pehkuihin joka ilta ennen kymmentä että jaksaa seiskan korvilla nousta. Paha olo on muisto vain eikä mikään muukaan tällä hetkellä vaivaa. Tiistaina luulin tuntevani ensimmäisen potkun/liikahduksen. Istuin kumarassa ja housut painoivat mahaa, niin taisi pieni siellä tökätä, että saisko vähän tilaa?! :heart: Olen aika varma, että se oli vauva, vaikkei tuo olekaan toistunut. Lisää odotellessa...

Voikaa hyvin! Ja peukkuja kaikille ultriin!

tonnionni ja pieni 12+4

 

Voi blaaah! Kirjotin pitkät pätkät ja sitten se katos taivaan tuuliin.

Nopeasti: Tänään aamulla kävin ultrassa, kun oli vähän ongelmaa ja siellä pieni köllötteli ja sydän sykki ja kaikki oli hyvin. Vastasi viikkoja 10+3, nyt siis menkkojen mukaan 10+4 eli la pysyy samana.

Palailen myöhemmin kertomaan tarkemmin kun nyt meni ihan fiilikset kirjoittaa uudellleen.

Ammuska ja Touhu 10+4

 

Pitkästä aikaa:wave:

Aika on kulunut ihana nopeasti, esikoista auttelen ekoissa koulutehtävissä:heart:
Olo on huomattavasti parempi, verrattuna pariin edelliseen viikkoon.
Tekisi mieli jo vaan saada kunnon maha, nyt maha on lähinnä pieni kumpu, mutta silti ihan kiva
Kaikille vointeja!

Eveliina ja muksu 14+3

 

Varattiin samalla aika rakenneultraan. Niitäkin kuulemma otetaan kahdessa vaiheessa, toinen oli se normaali (mikä oli aiemmin tiedossa) viikoilla 18-21 ja toinen vaihtoehto oli myöhemmin viikoilla 24-27. Valittiin tuo myöhempi, koska sitten erottaa vielä selvemmin joitakin asioita. Ja nyt tuli niin hyvä tunne, että kaikki on niin hyvin kuin tässä vaiheessa voi olla, että voidaan odottaa tuo kolme kuukautta.

En ole koskaan kuullutkaan et rakenneultria tehtäis kahdess erässä. Oon jotenki pienessä päässäni funtsinu sen niin, että rakenne ultra olis hyvä olla ennen vko 22 koska jos löytyykin joku todella todella paha rakenteellinen vika niin lääkinnällinen keskeytys olis vielä mahdollinen. Toisaalta, tuskinpa sellaisia tapauksia sattuu, kyllä kai luonto olisi korjannut jo aikasemmassa vaiheessa ja jo nt-ultrassa olis huomattu jos jotain tosi merkittävää poikkeamaa olisi.

Sit vielä kysymys ihan kaikille yhteisesti.
Raskausaika kun voi olla aika stressaavaa niin mitä te pelkäätte eniten. Tällä kysymyksellä ei tietenkään ole tarkotus lietsoa paniikkia yms. asiat ei ehkä tunnukaan niin pahoilta jos niitä käy läpi jonkun muun samassa tilanteessa olevan kanssa.
Jos kerron oman pelkoni, niin se on kohtukuolema. Ekassa raskaudessani pelkäsin vähän kaikkea, kiristävistä housuista lähtien Nyt tässä raskaudessa oon ollut paljon rauhallisempi ja jotenki en oikeestaan paljon stressaa. Tää kohtukuolema pelko liittyy kuitenki yhteen ystävään jolle kävi juuri näin viime keväänä. Neuvolassa kävi torstaina kaikki kunnossa, sitten perjantaina ei enää tuntenut liikkeitä ja hän meni äippäpolille jossa todettiin että sydän ei enää lyö. Siitä sit synnyttämään saman tien. Syy kohtukuolemaan oli kalvokiinnitteinen napanuora, josta yksi suoni oli loppuvaiheessa kokonaan revennyt. Sikiö oli täysin terve poika.
Mulle ei nyt ole ihan selvinnyt varmasti, että voiko tuon napanuoran kalvokiinnitteisyyden todeta jossakin tutkimuksessa. Ihan tavan ultrassa se ei kai näy, mutta 4d:ssä vissiin voidaan nähdä jos osataan katsoa. Kohtukuolema on onneksi harvinainen ja usein se käy niin että äiti ei voi mitenkään siihen vaikuttaa, ainakaan estää sitä.
Ehkä munkin täytyy vähän loiventaa kantaani, en mä tätä hysteerisesti pelkää, se vaan käy mielessä "entä jos meille käy niin".

 

teppana Mä mietin tota samaa joka päivä.. eka tosiaan menossa. Ja kun vielä ei ole edes nähnyt mitään oikeasti, niin on todella epätodellinen tunne, että onko mitään oikeasti :ashamed:

 

Teppana: Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys on mahdollinen viikolle 12 saakka. Sen vuoksi mm. np-ultraa suositellaan ennen tuota viikkoa. NP-ultrassa kuitenkaan ei voi vielä näkyä niitä kaikkia rakenteellisia poikkeamia mitä rakenneultrassa. Rakenneultran aikaan vauvahan on jo täysin kehittynyt. Rakenneultran voi tehdä kahdella eri ajankohdalla MUTTA syy on siinä ettei laki anna lupaa keskeytykseen enää viikon 24 jälkeen! Eli jos poikkeamia löytyy viikoilla 18-22 on vanhemmilla aikaa rauhassa miettiä mitä haluavat. Viikon 24 jälkeen sitä mahdollisuutta ei enää saa.

 

Piti vielä lisätä, että musta se raja saisi olla aikaisemmilla viikoilla... Jotenkin kamalaa, että samoilla viikoilla kun vauva voi jo selvitä ennenaikaisesta synnytyksestä sen voikin vielä abortoida :'( Tosin kyllähän siihen pitää vk 12 jälkeen anoa lupa ja vk 20 jälkeen sen saa enää jos lapsella on sitä vaativa vamma.

 

Tänään poksuu rv 13 :heart: Aamulla olin jo saada sätkyn kun en meinannut löytää vauvan sykettä, tai löysin sellaisen hitaan, mutta se oli varmaan miun oma syke. Nyt iltapäivällä löytyi jo hienosti vauvelinkin syke, ja potkutteli anturia pontevasti, ihanaa :heart:

misc: meidän tytöllä oli etenevä aivosairaus, joka siis puhkesi vasta puolivuotiaana. Siihen asti tyttö kehittyi normaalisti, mutta sitten alkoi taantua ja menetti oppimansa taidot. Tässä kuussa tulee kaksi vuotta tytön kuolemasta, hän eli 2v 7kk :'( Ja tuota sairautta ei siis pysty mitenkään tutkimaan etukäteen, kun meillä ei ole mitään diagnoosia mitä tutkia, tytön sairaus oli niin harvinainen.

Meille np-ultran tehnyt kätilö soitti eilen miulle, oli itsekin laskenut uudelleen miun viikkoja, ja aikaisti rakenneultraa viikolla, uusi aika siis 27.10, rv 20+4.

Miun suurin pelko lienee että vauvalla olisikin sama sairaus kuin meidän tytöllä. Mutta olen päättänyt etten sitä ala pelätä ja murehtia etukäteen, en halua pilata raskausaikaa ja pikkuvauva-aikaa murehtimalla sitä, vaan nautin nyt siitä että meille on tämä onni suotu :heart: Omituisen rauhallinen olo on ollutkin koko raskauden ajan! Mutta eniten kai tällä hetkellä pelkäisin sitä jos ei tätä vauvaa saataisikaan syliin asti.

3. päivä kun en ole oksentanut, voi ihanuus jos se 7 viikkoa ympärivuorokautista oksentelua olisikin riittänyt tässä raskaudessa! En ole aiemmissa raskauksissa näin "helpolla" päässyt. Olo väsymystä lukuunottamatta kerrassaan mainio! Poika auttaa tehokkaasti tuon väsymyksen kanssa, tänäänkin heräsi puoli kuusi :kieh: Eskariaamuisin ei millään jaksaisi herätä puoli seiskalta...

Miulla oli eilen eka työpäivä, ihana oli saada omat hoidokit tänne Olin kyllä ihan raato päivän jälkeen, ja eilen oli sentään vain 7 tuntia töitä, ensi viikosta alkaen lapset on 9-10 tuntia päivässä meillä...

Nyt kyttäämään kakkua, meille on tulossa vieraita niin leipomiskärpänen puri!

Teto ja vekaraväkkärä rv 13+0 :heart:

 

POKS POKS rv12

Täälläkin ultrassa käyty ja kaikki oli ok! Oli niin liikuttavaa nähdä pieni ruudulla. Eka jännäsin kauheesti onko siellä ketään ja kun kuva pamahti ruudulle, niin sydän pomppasi kurkkuun. Oon niin onnellinen

Sukupuolesta: haluaisin saada tietää! Täällä vaan kuulema ollaan vähän nihkeitä sitä kertomaan, kun kuulema tullut ikävää palautetta kätilöille jos veikkaus onkin ollut väärä. Uskomatonta, ei kai nyt kukaan 100% niihin veikkauksiin luota...

Nyt ei kerkee enempää kirjoittaan, mutta vielä halit Tetolle! Kovia olette joutuneet kokemaan. Kaikki peukut ja varpaat pystyssä että tulokkaanne on terve! Ihana kun kuitenkin noin positiivisin mielin olet, mitä sitä turhia ressaamaan etukäteen. Itselläkin suurin pelko, että lapsi ei olisikaan terve...

 

moikka

pelko en oikeastaan pelkää mitään mitä vois tulla. Tai tietysti kun kolmas jo on kyseessä , niin tietää jo mitä edessäkin on. Eniten askarruttaa se, jos synnytys alkaa yhtä nopeasti kuin edellinen, ja mitä jos en ehdikään sairaalaan jonne matkaa on n.60 kilsaa??? Tai sitten sekin mietityttää, että miten synnytys ylipäätään sujuu, onko napanuoraa paljon kaulan ympärillä... tytöllä oli kerran ja oli kyllä pelottavan kauan hiljainen ja sininen,kunnes alkoi sen päiväinen huuto
Mutta luulenpa että ne on sellaisia asioita mihin itse ei pahemmin voi vaikuttaa. Eletään päivä kerrallaan ja huolehditaan että itse voi hyvin niin vauvakin voi hyvin:heart:
Turhaa sitä itseään on mitään pelkoihin lietsoa, se vaan pahentaa ja aiheuttaa stressiä liikaa. Kaikki menee kuten menee, ja itse ei siinä oikein voi muuta kun pysyä mukana ..

ja se mitä itse on kuullut, ei nuo sukupuoli-arviot aina pidä paikkaansa... yhdelle kaverille sanottiin että on 100 % tyttö. No he sit osti kaiken tyttöä silmällä pitäen. Vaan synnärillä lopputulos olikin toinen... siinä meni kauheasti hankintoja hukkaan... eikä auttanut vaaleanpunaisten vaatteiden säilyttäminen seuraavaakaan varten, sekin oli poika
enkä kyllä tee itsekään mitään sillä tiedolla, kumpi se ois... ihan yhtä rakas ja tärkeä se lapsi meille siltikin on, oli kumpaa puolta tahansa...
himotukset appelsiini, mikä ihana hedelmä, menee parikin kertaheitolla ja tänään tein uunilohta ja heitin sipulia ja fetajuustoa ja kermaa joukkoon... voi että sitäkin ois voinu vetää vaikka kuinka... ehkäpä iltapalaksi laitan salaatin lisukkeeks muutaman lohipalasen, njam

Olo on loistava, päiväunet tosin iskee ihan yhtäkkiä, just meni 1,5 tuntia ihna tosta vaan Ulkoilu piristäny ihan älyttömästi, ja koira onkin tässä asiassa pelastus, sen kans kun on pakko mennä oli keli mikä vaan ja on yks holiton olunenkin odottamassa et pääsen saunaan

mukavia viikonlopun hetkiä kaikille mahoille

 

täälläki POKSUU 11+0
sen kunniaks sain mojovan tällin hevosaitauksen sähkölangasta
soitin synnärille,siel lääkäri sano,et ei oo syytä huoleen... kyllä vaan silti soitan aamulla neuvolaan ja käyn tarkistuttaa sydänäänet! oli sen verran kova tälli.
mulla ainut pelko on et tulee km :ashamed: meni niin kauan tärpin saamises.

 

Mites te, joilla on useempia lapsia ja olette hoitaneet lapsenne kotona niin mitä olette keksineet vanhemmille lapsille puuhaa, kun talossa on ollut pieni vauva? Mä jo tuskailen sitä, et mitä mä teen ton vanhemman lapsen kanssa vauvan ollessa mukana!

Peloista. Synnytys on se mun suurin pelkoni ihan joka lailla :ashamed: Sen takia olisin jättänyt toisen vauvan tekemättä, mut suostuin ukon pitkän painostuksen jälkeen. Hirveetä myöntää, mut mua vähän kaduttaa et suostuin :ashamed:
Varmaan tässä ajan kuluessa myös kohtukuoleman pelko kasvaa kuten edelliselläkin kerralla. Poika oli säännöllinen potkija, se alkoi aamusti klo 9, sitten potkuja kolmen tunnin välein ja viimeiset potkut klo 22-23. Silti mun oli pakko jyskyttää tota mahaa, et varmasti siellä ollaan elävänä. Ihme ettei vauvasta tullut ihan seko, kun olin jatkuvasti tarkistamassa.. Vauvan synnyttyä kokeilin jatkuvasti henkitystä ja jos en muuten huomannut niin koitin kaulasta pulssia :ashamed::ashamed::ashamed:

Teppana. Painoo on tullut 2-3kg, mut ne on kaikki vain mahassa ja voila; palloefekti on valmis!

Halutaan tietää sukupuoli. Ei minkään hankintojen takia vaan siksi ku ollaan niin uteliaita..

Meille ei ainakaan juhannusylläriä tule, "duunailut" aloitettiin heinäkuussa

Gorthaur ja Hemmo 11 poks!

 

heipodei.

Nyt alkuun omaa napaa kun on ollut pelottava ja erikoinen päivä. Kolme päivää sitten mulla alkoi särkeä toista pohjetta. Ekana tuli tietysti tuli mieleen veritulppa. Aikanaan pitänyt e-pillerit lopettaa kohonneen riskin vuoksi, ja mulla on voimakas sukurasite. Menin tänään aluesairaalaan ja siellä hyytymisarvo oli viiterajan yläpuolella. Sieltä passitettiin yliopistolliseen sairaalaan missä sitten selvis ettei tukosta onneksi ole. Joku pahempi kudosvaurio vaan. Mulla onkin sellanen iso mustelma pohkeessa, mutta se on tullut jo yli viikko sitten enkä tiedä mihin se on käynyt. Kenties siellä keikalla missä olin viime viikolla.. Mutta kyllä säikähdin! Ja on tuo jalka tosi kipee vieläkin. Panadolia sain grammaista josta otan puolikkaita.

PeloistaMä pelkään eniten keskenmenoa tai sitä että vauva on kuollut kohtuun.

Sukupuolesta, haluan tietää sukupuolen etukäteen jos mahdollista. Oon sellanen että oon aina halunnut tietää kaiken etukäteen, esim. oon kattonut Huippumallien ja Selviytyjienkin voittajat etukäteen. no joo tää ei oo ihan sama asia mut kumminkin

Mahakuvista. Mulla ei vielä edes näy niin en viitti laittaa kuvaa.. Tai kyllä se vähän silleen mutta mulla on mahaa niin ennestäänkin niin ei paljoa.

Painosta.Apua, mulla on paino laskenut!? Ainakin kotivaakan mukaan. Ei ainakaan noussut ole. Miksii? Apua, mitä jos vauva on kuollut jo ja siks mun paino ei nouse? Syön ihan normaalisti.

Kauhea väsymys ja tää flunssa. Aamulla itkin piiiiiitkästä aikaa kun v*tutti tää sairastelu ja pelotti jalan kipu. Mut kyllä se tästä.

Littledeath + pikkunen 11+5

 

Täällä ei mitään kummallisempaa taaskaan.. Sen verran kerrottavaa että mun äitee on aivan innoissaan uudesta tulokkaasta, ja ensimmäisestä lapsen lapsesta Lupasivat isän kanssa ostaa meille turvakaukalon vaaville ja pinnasänky löytyikin jo valmiiksi vintiltä.. Siinä olen minä ja 2 veljeäni köllötellyt. Täytynee vaan patja käydä teettämässä. En olisi uskonut mutta erittäin hyvässä kunnossa oli pysynyt. =)

Sasuma ja taapero 15+0

 

Täällä ollaan haikein mielin, mulla olis nyt pieni nyytti sylissä jos toi tuulimuna olis ollu oikea raskaus.. La oli eilen..:'(
Onneksi np-ultra on viikon päästä pääsee kattoo onhan pienellä kaikki ok.

Eläimistä Meiltä löytyy collie 9v ja kääpiöpinseri 2v7kk. Colliesta en ole huolissaan, hän kun rakastaa lapsia ylikaiken. Tuikituntemattomien lapsiakin paapoisi
Toi kääkkä hieman huolettaa ku se on melkoinen höseltäjä ja yrittää viimeiseen asti pomottaa ja kokeilla rajojaan. Täytyy olla yhteydessä kouluttajaan jossakin välissä. Ja toisekseen ton kääkän lapsi kohtaamiset ei oo ollu parhaimmasta päästä ku kaikki lapset mitä se on tavannu on ollu kauheita huutajia ja juoksioita..:kieh:

Nyt ei jaksa muuhun kommentoida..

Katjahei ja rakkauspakkaus 10+6 (11+3)

 

katjahei voi että :hug: Onneksi nyt on pieni matkassa maailmaan..

Pelkoja minulla ei oikeestaan ole. Esikoista odottaessa pelkäsin kokoajan ja kaikkea. Olin hetkittäin varma etten näkisi ikinä omaa lasta elävänä että jotain tapahtuisi ja lopputuloksena minulle puhkesi synnytyksen jälkeen paniikkihäiriö. :ashamed: Nyt onneksi on menty aika rennoin mielin. Kait se täytyy ottaa vastaan mitä elämä tuo tullessaan ja ainakin nyt ajatuksena se että hyvää on luvassa :heart:

Täällä Poksuu tänään rv 15+0 Jotenkin jo hirmu pitkällä mennään vaikka omasta mielestä varsinainen raskaus alkaakin tosta puolivälin korvilta